Rakastin sinua joskus,
rakastin kuin hullu.
Rakkaus pehmeni käsissämme,
hajosi pieniksi hipuiksi.
Rakkauden hiput kulkevat
ihollamme.
Rakkaus oli tuli,
tulesta tuli hiillos,
hiilloksesta tuli tuhka.
Tuhka, ikuinen rakkauden
tuhka kulkee sisimmissämme.
Sinä menit itään,
minä kuljin länteen,
rakkaus vain muuttui -
me muutuimme myötä sen.
Rakastan sinua aina,
kuljet missä tahansa.
Rakastan itkien
muistojamme,
rakastan, rakastan,
rakastan !
rakastin kuin hullu.
Rakkaus pehmeni käsissämme,
hajosi pieniksi hipuiksi.
Rakkauden hiput kulkevat
ihollamme.
Rakkaus oli tuli,
tulesta tuli hiillos,
hiilloksesta tuli tuhka.
Tuhka, ikuinen rakkauden
tuhka kulkee sisimmissämme.
Sinä menit itään,
minä kuljin länteen,
rakkaus vain muuttui -
me muutuimme myötä sen.
Rakastan sinua aina,
kuljet missä tahansa.
Rakastan itkien
muistojamme,
rakastan, rakastan,
rakastan !
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ihana!
Rakkauden tulen hiillos kestää toisinaan liian kauan punaisena ennenkuin muuttuu tuhkaksi. Tuhkakin on ikävä kyllä pitkään kuumaa.
no, tää tuli vähän niinkuin hiomatta,
siks oli korjattu.
Lähti siitä,kun vastasin erään runoon
runolla, ja siitä sitten sitä vähän
rustailin.
Totta, tuhka on pitkään kuumaa, mutta
lopulta hiipuu kuitenkin.
Kiitti sinulle ja mukavaa iltaa :D
kulkee mukanani
lippaassa visakoivuisessa
kyynelin kiilloitetussa.
Kyljestään heijastuvat
surumieliset silmät.
Kansi lukittuna
säilön
rakkauden tuhkaantuneen.
Tuulen puhaltaessa
avaanko kannen
muistot haalistuttaen?
Ei, sitä tehdä
saata en...
jos lipas kulkee mukanasi,
surumielisin silmin heijastuen -
on rakkaus talletettu,
älä kantta avaa milloinkaan.
Sinulla on aarre koko
loppuelämäksi -
muistoissa, rasiassasi.
Kiitos ihanasta runostasi.
ihana ,todellakin,hyvä :)
vaikka omasta mielestäni tämä
olikin hätäsesti kyhätty.
"Lainaan Sinulta"
Rakkaus oli tuli,
tulesta tuli hiillos,
hiilloksesta tuli tuhka.
Tuhka, ikuinen rakkauden
tuhka kulkee sisimmissämme.
tuhka = Tuhkasta timantti...
Timantista ikuinen rakkaus...
Minä vaan...
tuhkasta timantti, timantista
ikuinen rakkaus -
sinäpä sen sanoit, mutta osaat
aina valita sanasi niin hyvin,
kiitos.
Eikä, *minä vaan*
vaan haaveilija, sanojen taitaja :-)
Harvemmalle unelmalle
arki sijaa antaa
unelmani ulapalle
oljenkorren kantaa
Se selkäranka jästipään
siinä uusi toivo itää
saa sekä kuoloon lähtemään
että elon tiellä pitää
Saa arvokkaaksi elomme
ja tuhkamme tuleksi
kas elämän on merkki se
ei kuolleet uneksi
kiitos, kun huomioit,
kiitos liikuttavan kauniista
runostasi, taltioin sen.
Luen sitä uudelleen ja uudelleen.
Rakkautta päivääsi Aimo,
ja lämmin halaus.