Hannalle

noin vuosi sitten kohtasimme
mietin menneisyyttämme, vaikkei se tainnut yhteistä ollakaan

paljon kirjoittelimme, asuit toisella puolella suomea
eihän siitä mitään tullut, vaikka toisiimme jo vähän ihastuimme, sovimme olevamme ystäviä

tulin ystävänä käymään, eka kerran tapasimme
päästit minut lähellesi, sinuun uudestaan ihastuin
olimme viltillä kolmestaan, eikun neljästään :)
sinä, minä, koirasi ja koiran luu

tunsin olevani kotonani, paikassa mitä olen etsinyt, paikassa missä sisimpäni lepäisi
paikassa missä minua rakastettaisi, paikassa missä minä rakastaisin
seuraavana päivänä erosimme, en tiennyt, ettemme enää tapaisi

vaikka ystävänä olin käymässä, aloit puhumaan... ettet minuun ihastunut, yllätyin kun asian otit puheeksi, olimmehan vain ystävät

jatkoimme yhteydenpitoa, vain ystävinä
kerroin ihastuneeni sinuun tavatessamme
kerroin tunteneeni olevasi sinun ja koirasi kanssa kotonani, ja ainiin... se luu :)

mutta halusit vain etäytyä minusta, päästä eroon
vaikka yhteyttä ei paljon pidettykään
välitit minusta, sanoithan niin itsekin

jossain välissä sanoin rakastavani sinua, et tuntunut piittaavan
tunsin sinut lähelläni, vaikka olitkin kaukana

lupasit kesäksi tapaamista, taisit vain valehdella
peruit tapaamisen viimehetkellä, itkin

halusit kuolla, olihan sinulla ongelmia
yritit tappaa itsesi
rintaani puristaa ajatus sinusta kuolleena
rintaani puristaa ajatus minusta haudallasi

en tiedä oletko enää elossakaan
rakastan sinua vielläkin, haluaisin sen sinulle sanoa silmiisi katsoen

en ole ketään kohtaan näin tuntenut, sinä olet minulle se oikea
mutta eihän omat tunteeni ole koskaan minun puolellani olleetkaan, ovat vain repineet minut hajalleen, sydämeni pirstaleiksi murskanneet

tunteistani yritin päästä eroon, mutta eihän se onnistunut
tiedän, ettei ruumiini kauaa näin jaksa, vaikka yrittää haluaisin

tiedän, että tunteet menevät omia teitään ja niiden kanssa täytyy vain elää
kukapa tunteista piittaisikaan, ei... ei tässä yhteiskunnassa

tässä yhteiskunnassa ulkonäkö, menestys ja lompakon paksuus vain merkitsee

Rakastan Sinua Hanna
2179
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Aina ei rakkauskaan voi toista auttaa. Joku saa vielä sinulta sitä suurta rakkautta ja ymmärtää myös ottaa sen vastaan. Odota - hän voi olla jo tulossa.

Äänestä

eikä kirjeitä. Kato tonne yläriville.., runo on vähän niinku eri juttu, kun kirje. Se ei ollut oikein vakuuttava, mutta pistä ihmeessä menemään Hannalle, niin Hanna tietää, mitä tehdä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


qwe3 kirjoitti:

noin vuosi sitten kohtasimme
mietin menneisyyttämme, vaikkei se tainnut yhteistä ollakaan

paljon kirjoittelimme, asuit toisella puolella suomea
eihän siitä mitään tullut, vaikka toisiimme jo vähän ihastuimme, sovimme olevamme ystäviä

tulin ystävänä käymään, eka kerran tapasimme
päästit minut lähellesi, sinuun uudestaan ihastuin
olimme viltillä kolmestaan, eikun neljästään :)
sinä, minä, koirasi ja koiran luu

tunsin olevani kotonani, paikassa mitä olen etsinyt, paikassa missä sisimpäni lepäisi
paikassa missä minua rakastettaisi, paikassa missä minä rakastaisin
seuraavana päivänä erosimme, en tiennyt, ettemme enää tapaisi

vaikka ystävänä olin käymässä, aloit puhumaan... ettet minuun ihastunut, yllätyin kun asian otit puheeksi, olimmehan vain ystävät

jatkoimme yhteydenpitoa, vain ystävinä
kerroin ihastuneeni sinuun tavatessamme
kerroin tunteneeni olevasi sinun ja koirasi kanssa kotonani, ja ainiin... se luu :)

mutta halusit vain etäytyä minusta, päästä eroon
vaikka yhteyttä ei paljon pidettykään
välitit minusta, sanoithan niin itsekin

jossain välissä sanoin rakastavani sinua, et tuntunut piittaavan
tunsin sinut lähelläni, vaikka olitkin kaukana

lupasit kesäksi tapaamista, taisit vain valehdella
peruit tapaamisen viimehetkellä, itkin

halusit kuolla, olihan sinulla ongelmia
yritit tappaa itsesi
rintaani puristaa ajatus sinusta kuolleena
rintaani puristaa ajatus minusta haudallasi

en tiedä oletko enää elossakaan
rakastan sinua vielläkin, haluaisin sen sinulle sanoa silmiisi katsoen

en ole ketään kohtaan näin tuntenut, sinä olet minulle se oikea
mutta eihän omat tunteeni ole koskaan minun puolellani olleetkaan, ovat vain repineet minut hajalleen, sydämeni pirstaleiksi murskanneet

tunteistani yritin päästä eroon, mutta eihän se onnistunut
tiedän, ettei ruumiini kauaa näin jaksa, vaikka yrittää haluaisin

tiedän, että tunteet menevät omia teitään ja niiden kanssa täytyy vain elää
kukapa tunteista piittaisikaan, ei... ei tässä yhteiskunnassa

tässä yhteiskunnassa ulkonäkö, menestys ja lompakon paksuus vain merkitsee

Rakastan Sinua Hanna

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu