Teen etiikan esitelmää aiheesta avioliitto ja avoliitto ja tarvitsisin mielipiteitä asiasta kumpi on "enemmän oikein":avioliitto vai avoliitto? Ja miksi? Teistä olisi kovasti apua jos vastaisitte ennen perjantaita!
Onko avioliitto "oikeampi" kuin avoliitto?
ninni~
241665
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
on että avoiliitossa ollaan sitoutuneenpia kuin avoliitossa.
Perusteluna on yksinkertaisesti se että miksi muuten jollain on niin korkea kynnys naimisiin menoon.
Se ehkä riippuu miltä kannalta asiaa tarkastellaan. Kirkollisesti oikeampi on kait avioliitto, jos yhdessä asutaan ja lapsiakin siunaantuu. Kuitenkin nykymaailmassa mielestäni oikeinta on toisen kunnioitus ja keskinäinen yhteys / luottamus, ollaan sitten avo -, tai avioliitossa.
AVIOLIITTO ON AINUT OIKEA VAIHTOEHTO!!! Se on Jumalan järjestys hän on meidän kanssa tehnyt liiton ,synti tuhosi sen.
JEESUKSEN sovitustyössä syntiemme vuoksi liitto on mahdollista korjata,kun tunnustaa ja hylkää rikkomuksensa hän antaa antaaksi.OTETAAN JEESUS VASTAAN! SITÄPAITSI seksi on parasta avioliitossa! HALLELUJA!
Kristittynä ihmisenä ehdottomasti kannatan avioliittoa, ns. juridisista syistäkin. Omia liittovuosia on yli 24 ja on ihanaa kantaa samaa sukunimeä puolisoni kanssa. Ja sitä nimeä kantavat vielä jalkikasvummekin, toistaiseksi ainakin.
Toki meillä niitä alamäkiäkin on, mutta ilman niitä ei olisi niitä ylämäkiä. Ja vuosien saatossa on tullut monesti miettineeksi, miten paljon siihen "tahdon"-sanaan sisältyykään.
http://www.svk.fi/?sid=259
Avioliiton solmiminen on sekä yhteiskunnallinen että seurakunnallinen tapahtuma. Vapaakirkolla on avioliittoon vihkimisoikeus. Se antaa avioliiton solmimiselle voimakkaasti seurakunnallisen luonteen. Vaikka avioliitto jostain syystä solmittaisiin siviilivihkimisellä, suoritetaan lisäksi melkein aina seurakunnallinen avioliittoon siunaaminen.
koska se on sitovampi, sitä joutuu enemmän miettimään ennen kuin siihen ryhtyy. Tosin nykyisin avioliittoja solmitaan aivan eri pohjalta ja kevyemmin perustein kuin ennnen. Avoliitosta lähteminen on "helpompaa" (tällä en tarkoita etteikö henkinen kärsimys olisi yhtä kova molemmissa). Avioliiton purkamisessa on harkinta-aika.
Itselleni avioliitto on aina merkinnyt elinikäistä sitoutumista kumppaniin. Tieysti tulee ottaa huomioon, että elämä voi tuoda tullessaan eteen mitä vain.
Avoliittoa olen aina pitänyt ns. "tutustumisaikana". Aloitetaan yhteiselo ilman avioon menoa ja aika näyttää tullaanko sitä juttuun vai ei.
terve ninni, mun mielestäni avioliittoa tai avoliittoa ei voi laittaa paremmuus järjestykseen.Kummatkin on yhtä tärkeitä,se on aivan sama onko sormusta yksi vai kaksi vai ei yhtään,se on ihmisestä kiinni rakastaa voi ilman naimisiin menoakin.Itse olen kihloissa ollut jo 6 vuotta,saatan joskus mennä naimisiin mutta se ei ole tällä hetkellä ajankohtaisa koska elämä on näin hyvää.Niin moni naimisiin mennyt eroaa nyky päivänä.poikaystäväni vanhemmat on ollut yhdessä 25 vuotta menivät 4 vuotta sitten kihloihin eikä aijo edes mennä naimisiin ovat onnellisia niin.toivottavasti tästä oli jotain apua!!!!
Kyllä avioliitto on Jumalan järjestys,jotkut olleet 60v avioliitossa
ja mitä järkee olla yhdessä tuhat vuotta ja sit mennä kihloihin eikä aikomustakaan mennä naimisiin...??? Titääköhän poikakaverisi vanhemmat mitä kihlaus tarkoittaa??? Ilmeisesti ei!!!
SAKRAMENTTI, SITÄ ON KASTE JA EHTOOLLINEN. VAI ONKO JOKU TOISTA MIELTÄ JA MISTÄ KOHTAA RAAMATUSTA SE LÖYTYY, ETTÄ KEHOTETAAN MENEMÄÄN AVIOLIITTOON?
mutta tärkeintä on rakkaus ja toisen kunnioitus. Siihen se liitto perustuu.
Avoliiton päättäminen käy miehiltä helposti, vaikka ensin on roikuttu kehnossa suhteessa vuosia:
... rupees muuten pakkaamaan. Mun uusi tyttöystävä muuttaa tänne huomenna. Mä voin kyl poiketa sairaalaan katsomaan kun toi sun lapses on syntynyt, mutta ristiäisiin en sitten tule.
Alivuokralaisen minimi irtisanomisaika on muistaakseni kaksi viikkoa. Jos asuit miesystäväsi omistusasunnossa vuokralla niin minimi on kuukausi. Kait maksoit osasi vuokrasta tai yhtiövastikkeesta ja muista asumiskuluista, eli olit kämppäkaverisi vuokralaisena?
Eli ei ihan "huomenna olet ulkona" tavalla suju ainakaan ilmaiseksi. Vuokrasopimus katsottaneen syntyneeksi kun "alivuokralaisasumista" on jatkunut jonkin aikaa jolloin molemmat osapuolet ovat "hiljaisesti hyväksyneet" sopimuksen ilman erillistä kirjallista tai suullista sopimustakin. Maksuista kannattaa olla näyttöä.
Niin vuokralaisen irtisanomisaika on 3 kk, mutta jos vuokrasuhde on kestänyt yli vuoden niin 6 kk. Alivuokralaisen kohdalla irtisanomisaika on kuukausi. Ja 3 kk, jos on kestänyt yli vuoden.
Jos maksatte vuokran yhdessä kannattaa vuokrasopimus laittaa molempien nimille. Ja aika usein nykypäivänä nainen omistaa puolet asunnosta, joten ei meitä niin vaan pellolle potkita.
Ja muutoinkin jos kyseessä ei ole ihan kuspää tai sinä et ole tehnyt jotain sellaista minkä toinen haluaisi kostaa, niin eiköhän toiselle anneta armoa eikä heitetä välittömästi ulos.
Käsitteitä ei voi verrata keskenään. "Avoliitto" tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että eri sukupuolta olevat henkilöt asuvat samassa osoitteessa. Kaikki muu mitä heidän välillään tapahtuu tai on tapahtumatta on eri sopimuksilla sovittua. kts: http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoliitto
Avioliitto on määritelty perinteellä joka on kirjattu avioliittolakiin (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search[type]=pika&search[pika]=avioliittolaki) ja avioliittoasetukseen (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870820?search[type]=pika&search[pika]=avioliittoasetus).
Avioliittoasetuksen 9§:ssa on vihkikaavassa tiivistetty avioliiton tarkoitus ja se, että kyseessä on sopimus perheen perustamiseksi.
Jos et halua sekaantua käsitteissä sinun kannattaa muuttaa tarkastelusi otsikosta sana "avoliitto" joksikin toiseksi ilmaukseksi. Sanan jälkimmäinen osa "liitto" harhauttaa monia kuvittelemaan, että termillä "avoliitto" määritettäisiin jokin liitto. Asiaa sekoittaa edellisestään, että jopa eduskuntakeskustelussa ajoittain ehdotetaan "avoliittoa" avioliittoon rinnastettavaksi perhemuodoksi mm. perintö- ja erotapauksissa.
Ilman avioliiton solmimista yhdessä asuvien valintaa on kunnioitettava. Heille olisi suotava oikeus elää ilman valvollisuutta elättää toisiaan pelkästään yhteisen osoitteen perusteella. Vastaavasti on kunnioitettava sitä, ettei heillä ole erilleenmuuton ("avoeron") tai toisen kuoleman tapahtuessa aviopuolisoon rinnasteisia etuuksia (mm. avio-oikeus, alempi perintövero, lesken hallintaoikeus, leskeneläke...).
Kannattaisiko tarkasteltavaksi kysymykseksi ottaa, onko yhdessä asuminen ilman avioliittoa "oikeampaa" kuin avioliitossa? Tällöin ei harhauduta em. harhaan.
avioliitto on oikein. Avoliitto vain varjo siitä. Miksi ihmiset eivät rohkeasti mene naimisiin jos kerran rakastavat toisiaan?
Miksi rakastaminen toisi velvollisuuden mennä naimisiin? Ihmisillä on hyviä syitä olla solmimatta avioliittoa vaikka rakastaisivatkin toisiaan. Miksi olisi väärin asua yhdessä toisen kanssa jos molemmat niin haluavat tehdä?
"Avoliitto" ei ole "avioliiton varjo"; kyseessä on semanttinen harha. Termi "avoliitto" tulee käsitettäväksi vain jos sitä pitää synonyyminä yhteisasumiselle.
pelkuri mikä pelkuri. myönsit sitä sit itse tai et.
mitä rakkaus on. Sen he tietävät, mitä itserakkaus on vähän liiankin hyvin. Avioeroja,
avioeroja etc. sitä on nykymaailma.
Pätkäsuhteita. ei muuta kuin sitä libidoa ja kun se alkaa kyllästyttää, yritetään toista, lapset, jos niitä on ovat kynnysmattoja.
Tätä tämä nykyajan elämä on.
Jos omistaa paljon tai vaikka vähemmänkin, on tehtävä avioehto, muuten menee rahat seuraavalle
ja on sitten mikä tahansa, niin on se kauheaa, jos vieras mies tai renttu on oman biologisen lapsen kanssa.
Ei kannata mennä mihinkään liittoon nykyaikana.
Onneksi ekokatastrofi hävittää koko telluksen ja
ihmiset, jotka elävät kuin pellossa, vaikka olisivat minkälaisessa liitossa.
Sinkkuna paras ehdottomasti.
jaan asian niin että ensin on seurustelu joka muuttuu avoliitoksi jossakin vaiheesa kun yhteen muutettaan. Siitä seuraava askel on sitten avioliitto, kun ollaan tasan varmoja tunteista ja halutaan toisen kanssa jatkaa elämää.
Avoliitosta pääsee ponkaisemaan samallalailla kun seurustelustakin, ilman sen kummempia juridisia ongelmia. Muuta yhteistä ole kuin asunto.
Avioliitto on taas kaikille kuulutettu virallinen asia joka on kirjoissa ja kansissa, sukunimikin on usein yhteinen, siitä on hiukka hankalampi vain ottaa jä lähteä pois.
Itse koen asiat näin, mutta onhan noita mielipiteitä =)
T: ent tyttöystävä, ent. avovaimo, nykyinen Vaimo
on lakiviidakko ja avoliitto on sama kuin susipari. Ei lakiviidakkoa.
Jos avioliitossa jää leskeksi, saa leskeneläkettä, jota avoliittolainen ei saa.
Ennen avioliittoa jokainen ajatteleva omistava yksilö tekee avioehdon, joten tällä tavalla suojelee omaisuutensa, joka on hankittu ennen avioliittoa ja oman asunnon, jonka myös suojaa avioehdolla.
Molemmissa liitoissa lapset ovat heittopusseja ja jalkarättejä, vallankin kun erotaan.
Minun vaakakuppini on aina kallistunut avioliiton puolelle. Ihan onnellisesti olen naimisissa yli 24 vuoden jälkeenkin. Vilpittömästi. Olen kiitollinen siitä ja yhteisistä, jo aikuisista lapsistakin. Enkä ole tehnyt avioehtoa, en tekisi vieläkään, minä tyhjätasku. Olen siinä mielessä luuseri, muttei omaisuus olekaan minulle kaikki kaikessa. Tärkeintä on rakkaus. Ja kaikki, mitä se pitää sisällään...
MIKSI SINUN SITTEN OLISI PITÄNYT TEHDÄ AVIOEHTO?
ON !!!!!