Muistatteko disko-fanit tätä iki-ihanaa Judy Cheeksin biisiä? Oli kova hitti joskus 1977. Entä kuka lauloi suomeksi?
http://www.youtube.com/watch?v=FsCbUAcIBB4
Onko kenelläkään tietoa, onko tätä julkaistu missään cd:llä?
http://www.youtube.com/watch?v=FsCbUAcIBB4
Onko kenelläkään tietoa, onko tätä julkaistu missään cd:llä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Biisin lauloi suomeksi Päivi Kautto-Niemi nimellä "Se meni suoraan suoneen".
Tämä Päivin versio, jos sitä tarkoitit, löytyy ainakin Tupla Finnhits 7-8 cd:ltä.
Ja minulla on tosiaan onni omistaa tuo Judy Cheeksin biisi Ariolan World Disco-kokoelmalevyltä tuolta ajalta (1979).
Kappas vaa, minullakin on kyseinen kokoelma levyhyllyssäni. Kirpputorilöytö :)
Onko tuo omistamanne kokoelma siis vinyyli vai ihan cd? Minulla on tämä Judy Cheeksin biisi mp3:na joka on netistä imuroitu. Kuulostaa olevan ihan cd-tasoinen.
Päivi Kautto-Niemen suomi-versio on minullekin tuttuakin tutumpi.
Omistamani levy on siis vinyyli.
Aikalaislevy ja ostettukin jo tuolloin 1979.
Samalla levyllä on myös:Eruptionin One Way Ticket,Sparksin La Dolce Vita,Amanda Learin Lili Marleen sekä huippuhieno Voyagen Souvenirs.
Judyn nimen laitoin visusti mieleeni, kun kerran tulin ostaneeksi hänen singlensä The little girl in me, joka on peräisin Mellow lovin´ -LP:ltä. Se on minusta nimittäin vielä tuota hittiäkin parempi biisi: philly-soul-tyyliin kevyesti soljuva huikean kaunis diskobiisi. Singlen kääntöpuolelta löytyy Mellow lovin´ ja molempien säveltäjänimet ovat A.Monn-J.Cheeks-R.L.Williams.
Toinen Judylta löytämäni sinkku on v.88 julkaistu Just another lie/I´ll be waiting. A-sivu on maanläheisen kuuloinen vauhdikas soul-biisi, jossa taustalla vetelee Pointer Sisters-tyylinen taustakuoro. B-sivulta löytyy rock-balladi. Single on lohkaistu LP:ltä No outsiders.
Hitsi ku o hyvii vanhoi diskobiisei noi mistä tääl
on juttuu. ei yhtaa kalpene mun nykysuosikillei.
oikeestaan maanantai2:n mixet haluu olla munkaa
kuullostaa jotenkin italolta paiti se joku italo
biitti (syntikkabiitti) vaa puuttuu
Hitsi ku o hyvii vanhoi diskobiisei noi mistä tääl
on juttuu. ei yhtaa kalpene mun nykysuosikillei.
oikeestaan maanantai2:n mixet haluu olla munkaa
kuullostaa jotenkin italolta paiti se joku italo
biitti (syntikkabiitti) vaa puuttuu
"syntikkabiitti"
Hehheh..näin konemuusikkona pisti hymyilyttämään tuo kommentti.
Mut eipä mitään, ymmärsin viestin sisällön. :P
Itse olen sitä mieltä että vanhemmissa on sielukkuutta enemmän mukana vaikka olisivat millaista hömppää/huttua olleet alunperin... jos vertaa esim 90-luvun tuotantoon tai sitä uudempiin.
Tuli divarissa vastaan Judy Cheeksin v. 1995 levyttämä CD Respect, joka on aivan erityylistä diskoa kuin Judyn 70-luvun levyt. Taustalla on brittinimiä, mm. Nigel Lowis, Drizabone, Roger Sanchez ja E-Smoove. Enimmäkseen levy on hyvätasoista dance-meininkiä, jota Judy tulkitsee tiukalla gospel-paatoksella. Parhaat vauhtibiisit Reach ja So in love (The real deal) on sijoitettu heti levyn alkuun.