'
tunne
täyteläinen
makea
juuri minun makuuni
siihen uskoin
sen kanssa nukuin
sitä hellin
keräsin keijupölyä
sydämenmuotoiseen
rasiaan
jonka päällä oli nimesi
enkä edes sulkenut sitä
olin varma sen säilymisestä
eräänä aamuna pöly oli poissa
rakkaus oli nimesi
enkä usko enää keijuihin
tunne
täyteläinen
makea
juuri minun makuuni
siihen uskoin
sen kanssa nukuin
sitä hellin
keräsin keijupölyä
sydämenmuotoiseen
rasiaan
jonka päällä oli nimesi
enkä edes sulkenut sitä
olin varma sen säilymisestä
eräänä aamuna pöly oli poissa
rakkaus oli nimesi
enkä usko enää keijuihin
Vastaukset 16
Vanhimmat
sitä keijupölyä, vaan en tiedä mistä sitä saa.
Uskon kyllä keijuihin, menninkäisiin ja enkelei-
hinkin. Mutta se on sivuseikka lukiessa runoasi,
joka on kirjoitettu emännyksen ennätysmäisen tai-
dokkailla säkeillä - tunteella. Joskus tässä esi-
titit minulle kyssäsin, jonka nyt nakkaan takai-
sin - mistä näitä pölyjä ja aromeita itse rapsut-
telet runoihisi, häh ?
Usko vaan keijuihin emäntä, ja siihen että olet
runottarien aatelia.
Keijuja,,, onko niitä, niistä en oikein tiedä.
Mistä minä mitä kaivan, en oikein tiedä
sitäkään, jostainhan sanat tulevat..
Joskus tuntuu, että runo on jo valmis,
ennen kuin se edes on paperilla,,,
onko niin, en tiedä siitäkään.
Tämä on vähän tämmönen " en tiedä" vastaushöpötys.
Mutta saan sen varmaan anteeksi:))
Sinua superkiitoksella nakkaan:)
Pidin runostasi, sen avoimuudesta - minulle.
Luulen, että hyvää rakkausrunoa on vaikea , ellei mahdoton kirjoittaa olematta avoin, ennen muuta itselleen.
Sinun käyntisi on minulle suuri kunnia,
jos uskaltaisin, sanoisin, että kyynelet
tulivat silmiini, mutten taida sitä
rohjeta tähän laittaa.
Tiedän, että olet runojen ystävä,
suurten maailmanluokan kirjailijoiden kirjoittamien runojen ystävä,
ja silti jätät viestisi minun runooni!
Se tekee
minusta hyvin nöyrän, nöyremmän,
kuin pystyn tässä kuvailemaan.
Kiitos on tässä liian vaatimaton sana,
mutta lämmöllä sen Sinulle sanon, ystäväni tee.
Kiitos!
Rakkauden lumo
tuntuu siltä
maistuu mairealta
vaikuttaa öisin
Liiankin makeaa
ollakseen totta?
Voisiko sitä vielä uskoa
kuitenkin
ainakin yhteen keijuun...
Pöly yleensä laskeutuu...
Taianomainen on runosi tänään,
antaa aihetta miettiä
mihin sitä rakkauden tunteissaan
nojaa...
Keijut katoavat, kun silmät aukeavat tai
korvat kuulevat paremmin.
Ehkä keiju vain meni hetkeksi pois,
ehkä lopullisesti, ei minun tarvitse sitä tietää,
kyllä se ajastaan selviää.
Mihin voi nojata....sepä olikin vaikea juttu,
luulen senkin selviävän,
kun pöly laskeutuu!
Kiitän pohtivasta palautteestasi,
se lämmitti sieluani:)
Hyvää yötä
keijuihin kannattaisi uskoa. Kyllä niitä on, aivan niinkui ufojakin.
Olet oikeassa, ja kai minä vielä niihin uskonkin..
olen vain hetkellisessä "keiju-uskon puutteessa".
Kuten tuolla aiemmin sanoin,
ehkä luottamus keijuihin vielä palaa:))
Kiitos Kuunkeiju, sinä jos kuka tiedät mitä
keijuista pitää ajatella:))
Kun kirjoitat kuin keiju niin
usko vain
Minäkin ukonkörilys uskon peikkoihin ja silloin tietenkin pitää keijujakin olla
Jos sinä olet peikko, niin minä lupaan olla keiju.
Tavataan auringon noustessa
ovaalinmuotoisella kivellä:))) tiedäthän sen.
Ehkä ukskoni keijuihin palaa, kun kannustit minua
noin lämpimästi:)
...alkaa änkyttään...
e i k ö m u k a k e i j u j a o l e.
Mä en luovu toivosta=)
Ihanan runon taas paiskasit ruudulle.
Älä minua vaan usko,,, onhan Joulupukkikin,
vaikka minä luulin, ettei ole:))
Pölypuhtaat kiitokset sulle!
...uskoa,
rakkaudella on monta kasvoa
ja nimeä.
joka huutoosi vastaa
voi olla rakkaus.
pidin tuosta runosi keijupölystä
ja miten rinnastit sen rakkauden
katoamiseen.
hyvä mestari marin!!!
Ihanaa lukea viestisi,
kiitän siitä lämpimästi:)
Tunnustan:D, miul ko on toi pölyallergia, nii puhalsin ne pois..:). Moi taas, pienen tauon jälkhen. Toi edellinen tarttu jostain, en tiiä mistä. Lämmin runo Mari..
Tarkkis
Onneksi olen siivonnut, pölyä *katselee tarkkaan*
ei missään:))
Kiva, kun palasit, lämmin tunnekin palasi
mukanasi:))
Kiittäen
Marin