Turpeen hiilidioksidipäästöt (106 mg/CO2)ovat pienemmät kuin puun poltossa (noin 110 mg/CO2). Ilmastolaskennassa turpeen polton päästöt huomioidaan mutta puun polton päästöt jätetään pois laskelmista. Tämä johtuu siitä, että puun poltossa syntyvän hiilidioksidin katsotaan sitoutuvat kasvillisuuteen ja vaikka suokasvillisuus sitoo myös hiilidioksidia, sitä ei laskennassa huomioida. Turve on uusiutuva energian lähde. Turve on erityisesti hyvä peruspolttoaine, jonka kanssa voidaan käyttää puuta, peltoenergiaa ja kierrätyspolttoaineita.
Ruotsalaisten tutkimusten perusteella turpeen käyttö energialähteenä on huomattavasti edullisempaa ilmaston muutoksen ehkäisyn kannalta kuin kivihiilen käyttö tarkasteltaessa asiaa hieman pitemmän aikaperspektiivin ja polttoaineen koko elinkaaren pohjalta. Ojitetut paksuturpeiset suot ja varsinkin
suopellot ovat kasvihuonekaasujen päästölähteitä. Näiltä alueilta vapautuvia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ohjaamalla turvetuotanto tällaisille alueille ja käyttämällä turve tuontienergian korvaamiseen.
Puun ja muun muassa ruokohelven käytön lisääminen energialähteenä edellyttää polttoteknisesti samalla kertaa turpeen käyttöä. Turve parantaa ratkaisevasti puun polton teknisiä mahdollisuuksia ja varmistaa polttoainehuollon kaikissa tilanteissa. Puun ja turpeen yhteiskäyttö vähentää muun muassa ympäristön pienhiukkaspäästöjä turpeen sisältämän rikin sitoessa puun poltossa syntyviä pienhiukkasia. Turve myös vähentää näkyvästi pelkän puun poltolla aiheutuvaa polttokattilakorroosiota.
Turve on kustannuksiltaan erittäin kilpailukykyinen ja hintavakaa polttoaine. Investoinnit turpeen käyttöön perustuvat kilpailukykyiseen hintaan ja varmaan saatavuuteen.
Turve varmistaa puun ohella Suomen energiaomavaraisuutta ja energian huoltovarmuutta.
Työllisyysnäkökulma
Turve työllistää Suomessa tuotannossa, kuljetuksissa ja käytössä yli 7000 henkeä vuodessa.
Ruotsalaisten tutkimusten perusteella turpeen käyttö energialähteenä on huomattavasti edullisempaa ilmaston muutoksen ehkäisyn kannalta kuin kivihiilen käyttö tarkasteltaessa asiaa hieman pitemmän aikaperspektiivin ja polttoaineen koko elinkaaren pohjalta. Ojitetut paksuturpeiset suot ja varsinkin
suopellot ovat kasvihuonekaasujen päästölähteitä. Näiltä alueilta vapautuvia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ohjaamalla turvetuotanto tällaisille alueille ja käyttämällä turve tuontienergian korvaamiseen.
Puun ja muun muassa ruokohelven käytön lisääminen energialähteenä edellyttää polttoteknisesti samalla kertaa turpeen käyttöä. Turve parantaa ratkaisevasti puun polton teknisiä mahdollisuuksia ja varmistaa polttoainehuollon kaikissa tilanteissa. Puun ja turpeen yhteiskäyttö vähentää muun muassa ympäristön pienhiukkaspäästöjä turpeen sisältämän rikin sitoessa puun poltossa syntyviä pienhiukkasia. Turve myös vähentää näkyvästi pelkän puun poltolla aiheutuvaa polttokattilakorroosiota.
Turve on kustannuksiltaan erittäin kilpailukykyinen ja hintavakaa polttoaine. Investoinnit turpeen käyttöön perustuvat kilpailukykyiseen hintaan ja varmaan saatavuuteen.
Turve varmistaa puun ohella Suomen energiaomavaraisuutta ja energian huoltovarmuutta.
Työllisyysnäkökulma
Turve työllistää Suomessa tuotannossa, kuljetuksissa ja käytössä yli 7000 henkeä vuodessa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
erään pienen Itä-Euroopan maan parin konservatiivipuolueen julkilausumissa turve on uusiutuva luonnonvara, epämääräisenä kompromissina mainitaan "hitaasti uusiutuva polttoaine".
Muualla maailmassa turve luokitellaan yksiselitteisesti fossiiliseksi polttoaineeksi.
Suon pinnan suokasvit alkavat uusiutua otollisissa oloissa ja alueen vesitasoa säädeltäessä jopa 3-5 vuodessa. Geologinen suo (turvekerros vähintään 30 cm) kasvaa uudestaan noin 50–100 vuodessa.
Tee siitä sitten kasvamatonta !
Ainoastaan jokin vihreäliitto kykenee siihen. Sekin menee poliittiseksi manipuloinniksi.
Kuin uskonlahko asialla.
1-2 mm vuodessa karttuu turvetta.
1 metri = 500 v
2 metriä 1000 v
...
10 m 5000 v
Että semmoista uusiutuvaa.
Turve kasvaa 100 vuodessa 20 senttiä paksuksi kerrokseksi.Geologinen suo on 30 senttiä paksu, joka muodostuu 150 vuodessa.
Turve uusiutuu lähes yhtä nopasti kuin puu. Metsä kasvaa päätehakkuukypsäksi 80 - 100 vuodessa.
Miksi turvekerros pitäisi olla metrin, kaksi tai kymmenen metriä paksu ? Se voidaan hyödyntää jo satoja vuosia aikaisemmin.
lähteä 30 cm turvekerrosta jyrsimään, siihen touhuun vaadittaan paaaljon paksumpaa kerrostumaa.
Sitäpaitsi on täysin älytöntä ja naurettavaa kuvitella että 100 v päästä energiaa kehitellään jotain turvetta käryyttämällä.
Suomen pinta-alasta 1/3 eli noin 10 miljoonaa ha on turvemaita.
Suomessa turpeen kasvu on noin 40 TWh/a ja käyttö 16–25 TWh/a.
Suomessa turpeen osuus energiantuotannosta on noin 6–7 prosenttia.
Suomessa turvetuotantoala eli turvetuotantoon käytetty pinta-ala oli vuonna 2005 noin 65 000 hehtaaria.
> Turve kasvaa 100 vuodessa 20 senttiä paksuksi
> kerrokseksi.Geologinen suo on 30 senttiä paksu,
> joka muodostuu 150 vuodessa.
>
> Turve uusiutuu lähes yhtä nopasti kuin puu.
> Metsä kasvaa päätehakkuukypsäksi 80 - 100
> vuodessa.
Jos kerran turve on uusiutuvaa, niin miksi kummassa turvetuottajat vaativat aina uusia soita tuhottavaksi turvetuonnolle?
Jos turve tosiaan uusiutuisi nopeampaa tahtia kuin sitä turvetta nostetaan, niin silloinhan turvenuijat voisivat nostaa nykyisiltä turvesoilta sitä vauhtia turvetta kun ne uusiutuvat. Tosin siinä voisi tulla turvenuijan aika pitkäksi traktorissa kun nostaisi turvetta noin 0,9 millin paksuudelta vuodessa jostain pohjoisen aapasuolta eli sitä vauhtia mitä sellainen suo keskimäärin kasvaa.
Turvenuijien logiikalla varmaan myös öljykin tulisi laskea ei fossiiliseksi polttoaineeksi, sillä uusiutuvathan ne maailman öljyvaratkin kun tarkasteluajanjaksoksi otetaan vaikka muutama sata miljoonaa vuotta tai miljardi vuotta. Uraanikin varmaan voitaisiin laskea uusiutavaksi polttoaineeksi samalla "logiikalla" sillä uusiutuuhan se uraanikin sitä vauhtia kun tähtiä räjähtelee avaruudessa ja sieltä vapautuva uraani päätyy jotain kautta maahan.
Akre nimimerkki taitaa olla "vähän" pihalla kun esittää että turvetta tulisi nostaa jo 30 sentin paksuisista turvepelloista. Eihän sellaisen turpeen nosta kannata taloudellisesti mitenkään edes niillä massiivisilla yhteiskunnan tukiaisilla mitä turvetuottajille Suomessa lahjoitetaan kunnon veronmaksajilta kupattua rahaa.
Kun Akkre nimimerkin kirjoituksia vilkaisee
( http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&sort=date&q=akkre )
niin huomaa, että kysehän on kaverista joka kirjoittelee lähinnä maataloustuki palstalle. Kyseessä lieneekin aito pesunkestävä kepuli jolla tukirahojen kuppaaminen veronmaksajien pusista lienee jonkinlainen "ammatti".
Kaveri lieneekin erehtynyt hieman palstasta kun on yrittänyt etsiä maalaisliiton foorumia.
Teoriassa turve on uusiutuvaa. Kaikki suot eivät vain sovellu turvetuotantoon. Alan asiantuntijoiden johtopäätökset ovat tylyjä. Turpeen käyttö ei ole kestävää.
http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=301860&search=turve
Lokakuussa pidetyn seminaarin muistio on myös julkaistu. Mistäköhän johtuu moinen vitkuttelu?
http://www.fmi.fi/kuvat/turveseminaarinyhteenveto.pdf