Jos/kun Suomessa tuotettu ruoka on niin erinomaista kuin mitä tietyt piirit maassamme haluaa tuoda esille, niin miksi jatkuvasti niiden erinomaisuutta pitää mainostaa/korostaa? Kaikella tällä on takana suuri ja kallis koneisto, mikä tietysti tuo työtä ja tuotteille lisää hintaa.
Uskokaa tai älkää; kyllä koulutetut ja kansainvälisyyttä omaavat kuluttajat osaavat aivan itsenäisesti tehdä valintansa. Kuluttajalle tieto, ymmärrys ja soveltaminen ovat päivittäisiä asioita.
Harjaantuminen eri maiden ruokien vertailuun tapahtuu tutustumalla erilaisiin ruokakulttuureihin, ei kotimaisella tiedon "pakkosyötöllä".
Ps Maamme rajojen ulkopuolella suomalaisesta ruokien raaka-aineista tunnetaan lähinnä luonnon marja ja -sienet.
Uskokaa tai älkää; kyllä koulutetut ja kansainvälisyyttä omaavat kuluttajat osaavat aivan itsenäisesti tehdä valintansa. Kuluttajalle tieto, ymmärrys ja soveltaminen ovat päivittäisiä asioita.
Harjaantuminen eri maiden ruokien vertailuun tapahtuu tutustumalla erilaisiin ruokakulttuureihin, ei kotimaisella tiedon "pakkosyötöllä".
Ps Maamme rajojen ulkopuolella suomalaisesta ruokien raaka-aineista tunnetaan lähinnä luonnon marja ja -sienet.
Vastaukset 9
Vanhimmat
sitä, korkealuokkaista, eettisesti oikein tuotettua, PUHDASTA ei tarvitse pelätä lihan olevan viemäri lietteellä kasvatettua. Jostain syystä Suomi on ylijäämä erien kaatopaikka, syitä tähän voi jokainen pohtia.
Kyllä kansainvälistyneillä ulkomaalisilla on tietoa siitä, että Suomessa syödään muutakin kuin marjoja, sekä sieniä.
Mainostaminen on globaalissa kilpailutaloudessa hyvin yleistä ja tottakai mainostamisessa tuodaan esille tuotteen hyvät ominaisuudet.
Jos joku tyhmä itseään valistuneeksi kuluttajaksi tyrkyttäjä ei tätä seikkaa ymmärrä, niin parempi alkaa kalastajaksi.
kaikkien hyödyksi. Suomi on vapaa monista taudeista esim. bruselloosista. EU määrää nyt tiukentamaan valvontaa. Taudille tyypillisiä ovat pitkittynyt aaltoileva kuume, väsymys, heikotus, yöhikoilu, huono ruokahalu, nivel- ja selkärankakivut, unettomuus ja masentuneisuus. Suomessa tätä on esiintynyt 1960-luvulla.
Bruselloosia oli Suomessa 1960 ja todellakin EU määrää tiukentamaan valvontaa ett silleen..
"Bruselloosia on syytä epäillä, kun potilaalla on selittämätön kuumetauti ja hän on ulkomailla ollessaan nauttinut pastöroimatonta maitoa tai juustoa taikka koskenut eläimeen. Diagnoosi tehdään viljelemällä verestä tai määrittämällä seerumista brusellan vasta-aineet."
kun perehtyy eri maiden ruoka kulttuureihin, Suomi ja Ruotsi ainoat salmonellasta vapaat maat, salmonellaa esiintyy vain satunnaisesti ulkomaan tuliaisina.
"Salmonellat ovat lämminveristen eläinten, siis myös ihmisen, suolistobakteereja. Eläinten ja ihmisten yhteisiä tauteja kutsutaan zoonooseiksi. Salmonellan oireita ovat äkilliset vatsakivut, ripuli, ilmavaivat, pahoinvointi ja kuume. Salmonellan leviämisen torjumiseksi annettavista näytteistä on luvussa henkilökohtainen hygienia.
Kaikki salmonellatartunnan saaneet eivät saa oireita. Oireeton tartunnankantaja voi olla myös vatsataudistaan parantunut henkilö. Oireeton tartunnankantaja voi tietämättään levittää salmonellaa. Siksi on tärkeää antaa näyte salmonellan varalta Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuneen matkan jälkeen. Tämä koskee pakkaamattomia elintarvikkeita käsitteleviä henkilöitä.
Suomella ja Ruotsilla on valtion hyvän salmonellatilanteen vuoksi salmonellavalvontaohjelma muista EU-maista tuotaville eläimistä saataville elintarvikkeille"
Voi vain arvailla mihin päätyy tautitorjunnassa teurastetujen eläinten liha. Toivottavasti purilaiset maistuu vastakin.
Esimerkiksi sikaruttoa esiintyy runsaasti tietyillä alueilla Saksassa, Kreikassa oli vuonna 1994 laaja suu- ja sorkkatautiepidemia, siipikarjan Newcastlen tautia oli viime vuonna seitsemässä EU-maassa. Nautaeläinten tuberkuloosia ja bruselloosia sekä pienten märehtijöiden (lampaiden, vuohien) bruselloosia esiintyy vielä liian usein.
ruokakulttuuriin lisää kunnioitusta suomalaiseen ruokaan. Ruokailessamme ulkomailla olemme tarkoin miettineet, mitä ruokaa voimme ostaa, jotta emme sairastuisi lomallamme.
Kuluttajien kirjo on paljon suurempi kuin pelkästään ulkomaille matkustelevat suomalaiset. Ei kaikilla ole varaa kalliisiin ulkomaan matkoihin eikä työhön kuulu ulkomaan komennukset.
Kyllä ruokaa pitää mainostaa ja antaa tietoa sen ominaisuuksista jatkuvasti. Lisäksi ruoka muuttuu ja kehittyy nopeasti. Esim. terveysvaikutteisista elintarvikkeista ei ihmisillä ole vielä tietoa riittävästi.
http://www.mm.helsinki.fi/MMKEM/Funktionaaliset/index.htm
Juuri äskettäin tuli Suomenkin TV:stä tietoa siitä, miten hormoneilla ruokitut eläimet vaikuttavat ihmisten terveyteen USA:ssa. Suomessa eläimille ei syötetä hormoneja kasvun nopeuttamiseksi.
http://www.kulma.net/mkevat/hormooni.html
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/8.lokakuu/horm4099.htm
Kuluttajilla on oikeus tietää , mitä heidän ostamansa ruoka sisältää. Syötkö ilman ennakkoluuloja jauhelihaa, joka sisältää apinan aivoja ?
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/21.tammikuu/geen0300.htm