Olin vähällä kirjoittaa
sateisista päivistä
ukonilmoista
ja siitä miten hiukset kastuvat
valuvat kasvoille
naamiot
Kuin sade
Olin vähällä sanoa
mene vain
ei sillä ole väliä
Ei millään ole
Mutta minä kirjoitin
kaikki lapsuuteni kesät
Ja pellonpientareilla kukkivat mansikat
sateisista päivistä
ukonilmoista
ja siitä miten hiukset kastuvat
valuvat kasvoille
naamiot
Kuin sade
Olin vähällä sanoa
mene vain
ei sillä ole väliä
Ei millään ole
Mutta minä kirjoitin
kaikki lapsuuteni kesät
Ja pellonpientareilla kukkivat mansikat
Vastaukset 32
Vanhimmat
moni on ehtinyt kaipaamaan näitä runojasi, en ole
lajissani ainut. Sinulla on sellainen taito ase-
tella sanat järjestykseen, ettei lukijalle
jää juuri mitään muuta sanottavaa, kuin ihailu
ja kiitos lahjoillesi.
Minäkin olen ollut monta päivää vähällä kirjoit-
taa rakkausrunoa, mutta meinaamiseksi se on jää-
nyt * huoks * Tummempaa kamaa on sitten tullut
sitäkin enemmän toiseen kategoriaan kuuluvaa.
Kirjoitit todellakin runoosi kesän kukkineen ja
mansikoineen ja paljon muuta ennen noita.
Sen myötä liitelin ajatuksissani
Mikkelin lapsuudenkesiin.
Kiitos kun kirvoitit ihania muistoja, runosi nap-
paan talteen oitis.
Ihanaa lukea Sinua jälleen !
Tuhannet kiitokset kauniista sanoistasi!
Minulla on ollut sanat ihan hukassa viimeäivinä... ja on osin vieläkin :/
Sydämen kohdalla on sellainen solmu joka ei ota auetakseen - ei sitten millään.
Tummaa tekstiä olen pyöritellyt mielessäni, mutta en halua ketään "vaivata" itkuvirsillä, joten oon sitten ollut hiljaa vain =)
Kyllä kai tää tästä...
Sinulle sinne koskenpartaille oikein lämpöisiä päiviä toivottelen =)
...oikein tuntemuksia runostasi...
Surullinen?
"Älä sinä huoli tyttö nuori, paljonkos kyyneleet hyödyttää..."
Joo, hieman alakuloinen tuo taitaa olla...
Sinulle kiitos lohdusta !
Jos siellä lukijapuolella on jollain älliä katsella hieman sanojen ympäristöön, niin voisin ottaa toisen stoben.
Katsos, kun tuo fantsu monimuotoisuus on niin järjettömän kaunista - enemmän kuin runo.
Mä meen ostaan raksabyysat, hinkuun habaa ja tuun kelkkaan :D
Jeesus (jesse deletoitu) mä rakastan su....n sanoja.
Heeeiii - toi on mun juttu, mä dikkaan lappuhaalareita ;D
Kippis, Flaa - rakkaudelle!
...No just joo...
Ne mansikat parhaat muistot,
ai että sä osaat.
Niiaa hymy=)
Kiitos - joskus on hyvästä kirjoitella ihanista muistoista ja kesistä jolloin paistoi aina... =)
Ukonilman sade kastoi kasvot
kaikki tuntui yhdentekevältä
mutta…
onneksi mielessä olivat
kaikki kauniit lapsuuden muistot
ihanat, kenties pellonpientareen metsämansikat
ja kaikki muu ihanuus, niin kuin runosi kauneus, kiitos!
Oi - miljoonittain kiitoksia!
Sinulla on hihassa kauniita sanoja =)
ja luulen, että vielä kirjoitatkin, kun on sen aika...
ja kirjoitikin...tähän runoosi jotain hyvin herkkää ja kaunista, niitä muistoja, jotka eivät mene pois.
Jumankekka, tämä on selviytymisruno!
Minä jaksan aina hämmästellä tuota Sinun tarkkanäköisyyttäsi!
On kuin näkisit syvemmälle kuin muut...
Minä tarvitsen Sinua näihin runoihini - ethän koskaan mene pois!!
Kiitos (hyvin nöyrä) !
..minutkin paljasjaloin juoksemaan pellonpientareelle keräämään heinänkorteen mansikoita : )
Ja vielä polvilleen ihailusta runosi edessä : )
Sinun sanasi ovat kuin kirjoitettu lääke - ne parantavat sieluja =)
Kiitos, ihanuus!
Hämmentävä! Tämä runo pyörii vinhasti silmissäni. Tässä on niin monta suuntaa johon katsoa. Minä tulkitsin joka tapauksessa niin, että tässä on kuitenkin paha olla. On kuvattu vivahteikkaasti. Kaunis ja älykäs kuin mikä.
Olen pahoillani jos hämmensin - no enkä oo =)
Tässä vain on sattunut kaikenlaita ikävää... oli tosissaan vaikea kirjoittaa ensinkään :/
Kiitos kun luit ja ymmärsit!
En tiiä mutta jotenkin
surumielistä sinua.....
Noita arasti ojentaa nessua
Mystikselle?!
Kaunis runosi!
Niin tuo taitaa olla...
Surumieli iskee joskus - tämänkertainen iski kunnolla kanveesiin.
Mie arast ota nessun vastaa - kiitos =)
Kirjoita ne johki toiseen runoon, ne kuulostaa hyvältä,
Vesihän (missä muodossa tahansa) puhdistaa, hetket seuraa toisiaan,
eikä ukkonen ainaan kestä,,,jos et halua.
*Tarjoo nessua* Joo, eiku pidä vain..
'Murukulta istuu vieressä ja heiluttelee jankaloita',,
Kyllä minä vielä kirjoitankin =)
Joskus kun on sellainen aika....
Kiitos Sinulle!!
on kirjoittamasi runo luopumisesta. Tästä runostasi pidin todella paljon.
Kyllä vain - luopumisesta tässä tosiaan oli kysymys!
Kiitos Sinulle!
Mysiä jälleen, mutta...
jotain siinä nyt on
muutakin...:/
....:/...
surullista?...:(
Juu. Sade on ihan hyvä.
Välillä..
mutta aurinko on parasta:)))))))))
ja keväthanget..:))))))))))
Sinun käyntisi on aina kultaa!
...ja paljon enemmän kuin aurinko =)
Kiitos!
joitakin sanoja, joilla kuvata ihastustani. lovely, fantastic ! -kerppuli-
Sinä keksit aina - kadehdittava taito =)
..kun kirjoitan tälle palstalle..
Lukemassa käyn silloin tällöin, tuttuja nickejä;
kaunista/koskettavaa, taitavasti erilaista.
Tässä sun runossa nyt oli jotain.. Viimeisen
lauseen kohdalla nielaisin ne kyyneleet..
Kiitos :)
Miljoonat kiitokset kauniista kommentistasi!!!
Sinä toit päivänpaisteen aamuuni =)
..pääsi poispäin käännä, etten niitä nää...
..nielaisu..olen puhunut..! Kiitos
Tarkkis
Kiitos Sinulle =)
Kuinka vaikea on sanoa mitään viisasta,
kun näkee toisen kärsivän. Vain katselee ja kärsii itsekin, edes syytä tietämättä.
Ei tarvitse sanoa mitää viisasta... riittää kun olet siinä!
Kiitos!