sinä kävelet
tarkoituksella päivittäin
lävitsein
muistutat minua
ettei rakkaus katoa
ei edes kuole
parasta on se
kun istut kanssani
pärekaton harjalla
ja kirjoitat minun
kädelläni
"aurinko poimii
ikkunaan pysähtyneen
kyyneleen
varovasti noukkii
sen säteelleen ja
kohottaa suudellakseen"
kenen käsialaa
on ruusupensaan
syleilemä tupa
nokkosten polttavassa
piirityksessä
minun
mutta sinä olet
sen kaiken käsikirjoittaja
tarkoituksella päivittäin
lävitsein
muistutat minua
ettei rakkaus katoa
ei edes kuole
parasta on se
kun istut kanssani
pärekaton harjalla
ja kirjoitat minun
kädelläni
"aurinko poimii
ikkunaan pysähtyneen
kyyneleen
varovasti noukkii
sen säteelleen ja
kohottaa suudellakseen"
kenen käsialaa
on ruusupensaan
syleilemä tupa
nokkosten polttavassa
piirityksessä
minun
mutta sinä olet
sen kaiken käsikirjoittaja
Vastaukset 22
Vanhimmat
Olet todella - kässäri - taitavien sanojen kuin
kerrontojen kudelma,joita vain voi ihailla,eikä
yhtään ylisanaa,sillä niitä ei todellakaan tarvita.
Olet _ oman elämäsi : Käsikirjoittaja !
Jokainen meistä taitaa elämäänsä johonkin
suuntaan käsikirjoittaa, tietämättä onistuuko siinä
hyvin vaiko huonosti ja siinähän se jännitys kaiketi
piileekin....
Täällä on paljon kirjoittajia joiden tekstejä
ihaillen luen, aikani vain ei salli kaikille heille vastaamista,
ikävä kyllä.
En koe olevani sen kummoisempi runoilija kuin kukaan
muukaan, pohjimmiltani olen melkoisen vaatimaton
metsäpolkujen tallaaja joka nauttii kaikista luonnon aarteista jotka
vastaan taapertaa....
Ilolla ja kiittäen kuitenkin otan sinun sanasi
vastaan ystäväiseni=))
Yhdyn Dolanin sanoihin...olet omaa luokkaasi:)
Luin runosi jo aikaisemmin, mutta jotenkin en halua
täällä olla...
"parasta on se
kun istut kanssani
pärekaton harjalla
ja kirjoitat minun
kädelläni"
tää söpösti sanottu, jonka sinä osaat;)
Kotiuduin just maailmalta
kävin syömässä muurinpohjapannulla paistettui muikkui...nam.
pitäs jotenkin jaksaa nukkua täydellä mahalla.
Luokassa on vain
yksi pulpetti
jossa yksi yksinään
viilaa kynsiään
Hän jälleen
kävelee lävitseni,
lohdutus kaivertaa
pintaan pöydän
sulkeutuneen ympyrän...
Sinulle Kaaru mustikanmakuinen
kiitokseni=))))
luokassa on tusina
pulpetteja et huomaa
niitä
koska ne ovat
näkymättömiä
näkymättömien
pöytälevyjen päällä
istuu tusina
kanssa matkaajia
he kaikki näkevät
että et viilaa kynsiäsi
vaan teroitat sanojasi
he hiljaa mielessään
hurraavat
Totta tosiaan en
huomannut
mietin kyllä
onko kuuloni
tehnyt minulle
harhaiset
tepposet...
Sinulle kiitos vaikka en
nyt kerkiäkkään teroittamaan
sanojani, joskus toiste sitten=))))
...yksi lempirunoilijani istunut jossain harjalla ...
Saannut aikaan niin luettavaa teksiä jotta.
Omituisia noi käsikirjoittajat =)
Kässärinrustaajat ovat lievästi
sanottuna omituisia......onneksi mie olen
vain puhtaaksikirjoittaja=)))))
Sinulle Krisse iloinen kiitokseni!
(tää potee täällä kroonista kiirettä,
mulla on viinimarjat niin kypsii että kohta
tippuvat puskista , eikä mulla oo ku vaatimattomasti
10 pensasta noukittavaa, huokaus)
...paljon käsin kirjoittanut, mutta en ole tämän runon käsikirjoittaja...
Sinulla on taito hyppysissä kirjoittaa kaunista rakkausrunoutta. Kiitos että toit runon luettavaksemme. Mukavasti kirjoitettu, tykkäsin.
Arvaan että sinä olet paljon kirjoittanut ja kaunista tekstiä, jota minäkin olen täällä saanut lukea....
Sinähän tiedät että minä kirjoitan melko melankolisia runoja yleensä, no tästä kässärinkirjoittajasta tuli yllättävän iloinen tuotos......hyvä niin!
Kiitos Tomppa=)))
Missä kässärin kirjoittaja...
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Vahvoja tunteita aidossa runossa!
Jatkoa ei ole luvassa, käsikirjoittaja ei ole
näyttänyt naamansa, alan epäillä että se
on Oopperan kummitus=))
Sinulle Yyber kiitokseni!
"sinä kävelet
tarkoituksella päivittäin
lävitsein
muistutat minua
ettei rakkaus katoa
ei edes kuole"..
Ensin nostin tämän...tässä on sitä jotakin.. juuh
Sitten ajatteleni,, että kyllähän tämä täytyy ottaa mukaan, tukee upeesti..
.."parasta on se
kun istut kanssani
pärekaton harjalla
ja kirjoitat minun
kädelläni"..
,,,
.."aurinko poimii
ikkunaan pysähtyneen
kyyneleen
varovasti noukkii
sen säteelleen ja
kohottaa suudellakseen"..
Tässä jo huippas, tiiäkkö, pidin pöydänreunasta kiinni ja kirjoitin yhdellä kädellä vastinetta..
.."kenen käsialaa
on ruusupensaan
syleilemä tupa
nokkosten polttavassa
piirityksessä
minun
mutta sinä olet
sen kaiken käsikirjoittaja"
*kops*_______ ,,,,, loppukin voi olla kaunis, sinä sen todistat! :)
Nyt sitten äkkiä ruskeaa kuumaa litkua kellarin mustasta karstottuneesta pannusta ettei taju mee uudelleen! :D
http://www.hossanporopuisto.fi/nokipannu.jpg
Älähän sie siellä pyörtyile, mie lähetän
siulle kohta sen maankuuluisan puoskariryhmän sinnuu
elvyttelemään, mutta älä vaan mäne juomaan mittään
tinktuuraa mitä ne siul tarjoaa!On meinaan sellasta tököttiä
et siit tulloo entist heikommaks...lähtöö hiuksetki pääst!
Sinulle kiitoksen ojentaa noita
täältä periveeriasta=))))
Kirjoitat hyviä runoja,pidän tyylistäsi :)
Sinäkin kirjoitat kauniita runoja=))
Sinulle ilahtunut kiitokseni=)))
Asumus aah, pärekaton alla.
Saa rauhassa nokkosetki kasvaa,
Tarinoi on elämää
"ja kirjoitat minun
kädelläni"
Minänoita
Runos vei minut sinne missä paratiisini,
kiitos pidin runostas.
Hyvää heilimöivää kesää.
Voi miten mukavaa on
nähdä sinut runossani,
se tekee aina mieleni iloiseksi=))
Täällä heilimöivässä kesässä
minä noukin jo viinimarjoja ja
mehustan ne talvea varten,
ollaan taas sitten koko vuosi omissa
lisäaineettomissa mehuissa...
Sinulle Liisa kiitokseni
ja mukavaa sunnuntaipäivää sinne!
tää on (aikuisten oikeesti) jäänyt lukematta; ja mä kun menin privassa viskoon katoista sun muista näkymistä niin että rysky. Ja sitten täällä on tällanen alla!
-öy-
Voi ***** ** ****
*nauraa niin että polvet lyö nenää*
Minulle kieltämättä jäi hiukan
epäselväksi piditkö lukemastasi vai .....höh oli miten oli, koska myös kriittisyyden osaan
ottaa kiitollisuudella vastaan...
Kiitosta siis lähettää täältä tää
yksi kaheli jonka tekokynsi on ruvennut
irtoamaan liiasta marjannoukinnasta=))))
Kyllä mä pidin ihan hitosti runostasi, ja sitten vielä siitä että olet niin pirun kaunis. Nämä asiat eivät kuitenkaan ole sidoksissa toisiinsa, vaan tarkoitan kaikella sitä että musta hyvä runo kuvaa ihmisen sisintä ääntä. Täällä kun nämä lähes idiootin tasolla seukkaavat hörhöt leipovat essuissaan namipullaa tytsyille ja kuvittelevat olevansa aikansa Baudelaireja, niin ei tälläinen ikääntynyt ämmä saa siitä persettään märäski ei sitten millään.
Kuulitsä? Mä oon nyt aikuinen, ihana kaunis aikuinen jolla on neuloja kynsien alla.
=)
Luovu niistä kumikynsistä ja kasvata aidot. Toi marjannoukinta on kyllä sellainen juttu että jäisi multa tekemättä. Mun frendin möksällä on valtavasti vattupuskia, ja kun menin sinne sekaan niitä nyppimään vasuuni niin tallasin ampiaispesään.
Ootsä nähny koskaan kun citygirlie pinkoo pitkin pelkoja surina tukassaan.
:o
Kuulin, kuulin, vaikka eikös sen neulan pitänyt töröttää keskellä voodoo-nuken pläsiä??
Minulla on kokemusta hiukan toisenlaisista amppareista, ne pukeutuu punasiin vaatteisiin ja kuvittelee olevansa Rantaleijonia.Mutta yhtäkaikki ovat äärettömän
ärhäköitä, niitä ei kovin äkkiä tee mieli kutsua paikalle eli kannattaa ehdottomasti välttää astumasta maa-ampiaispesään!
Ja kyllä nää kumikynnet näköjään yksitellen tippuu, viisi on enään jäljellä....kahdestakymmenestäkolmesta...
=)))))