Voiko aspergerista parantua?

Olen kuullut, ettei aspergerista voisi koskaan parantua. Jos siis joku täyttää lapsena tai nuorena aspergerin syndrooman kriteerit, mutta aikuisena ei, mistä silloin on kyse? Onko sellainen ihminen:

a) entinen asperger, joka on parantunut syndroomastaan
b) pysyvästi asperger lopun ikäänsä, vaikkei oireet riittäisi enää koskaan aikuisiällä diagnoosin saamiseen
c) aikoinaan väärän diagnoosin saanut ihminen, joka ei ole koskaan todella ollutkaan asperger

Osaako joku sanoa, mikä vaihtoehdoista on oikea?
243559
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Asperger ei ole sairas, joten hän ei voi parantua.. :)

Äänestä

parantua siinä mielessä kuin miten käy monien muiden sairauksien kohdalla. Erityisesti ns somaattiset sairaudet voidaan parantaa.

Asperger on neurobiologinen oireyhtymä ja muistettava, että jokainen asperger on yksilöllinen.
Vaikeuksia voi eniten tulla lapsuus ja nuoruusvaiheessa mutta vanheneminen ja oman "alan" löytäminen auttaa normaaliin elämään.

Omassa perheessä on yksi asperger dg henkilö - nyt aikuinen nainen ja häntä seuranneena voin sanoa, että As kykenee kehittämään itseään ja muuttumaan yhä normaalimmaksi aikuistuttuaan.

Tunnen myös muita As persoonia ja hekin ovat muuttuneet ajan myötä. Siihen on auttanut se, että ovat saaneet tietoa Aspergerista. Kun monilla asseilla on tavallista enemmän "pinttymiä, rituaaleja ym niin nekin vähentyneet kun tietävät perustan, miksi toimineet siten.

Äänestä

Ja vielä vähemmän siitä kyetään kuntouttamaan. AS-dg:tä ei yleensä kumota, mutta oireet voivat aikaa päälle lieventyä. Jokainen on yksilöllinen ja omaleimainen tapaus. Ammatillinen kuntoutus vielä edelleenkin luvattoman heikkotasoista ja yksilölliset piirteet sekä tarpeet huomioimatonta. On omakohtaista kokemusta. :-\\

Äänestä

Autismista ja aspergerista voi parantua. Maailmalta löytyy monia lääkäreitä, jotka hoitavat tuloksellisesti autismin kirjoon kuuluvia ihmisiä.

Äänestä

Ei voi koska Asperger ei ole sairaus vaan oireyhtymä, mistä johtuvia mahdollisia toimintarajoitteita voidaan helpottaa mm. erilaisten terapioiden keinoin.

Äänestä
  • asperger.=ke, joka aspalstalta bannattiin tuulikin toimesta syyttä liiton vertaistyöntekijän kanssa yhteistyössä minkä vuoksi hänen vointinsa huononi useiksi kuukauksiksi tuosta tapahtumasta lähtien. Astonishedin kommentti oli, ettei hänen työnantajansa ehdi lukea kaikkea mitä as-vihapalstalle on kirjoitettu

    Äänestä

KAIKKI VAIHTOEHDOT

a) entinen asperger, joka on parantunut syndroomastaan
b) pysyvästi asperger lopun ikäänsä, vaikkei oireet riittäisi enää koskaan aikuisiällä diagnoosin saamiseen
c) aikoinaan väärän diagnoosin saanut ihminen, joka ei ole koskaan todella ollutkaan asperger

OVAT VÄÄRIÄ!!!

Ihminen muutuu ja kehittyy kasvaessaan – niin myös assit vaikkakin ehkä hitaammin kuin monet verrokit. Voit seurata alan uusinta kehitystä vaikka http://assijorinat.blogspot.fi/ blogissa :)

Äänestä

C on oikea vaihtoehto. Aspergerista ei voi parantua, koska se ei ole sairaus vaan erilainen tapa kokea ympäristöään, mikä puolestaan kuuluu ihmisen peruspersoonallisuuden rakenteeseen. Uusia tapoja toimia vuorovaikutuksessa ja ymmärtää toista ihmistä voi yrittää opetella jokainen, myös nentit. Assiudessa ei ole kyse kasvunviivästymästä.

Äänestä
  • Kiitos K.E. !

    Äänestä

  • Voisiko siis olla mahdollista että koska aspergerit tulevat hyvin harvoin toimeen omanikäistensä kanssa, n. 10-15 v vanhempien kanssa vuorovaikutus onnistuu, että as-henkilöt olisivat pohjimmiltaan tavallista kehittyneempiä henkisesti verrattuna valtaväestöön?

    Äänestä

Vallallaan oleva käsitys siitä ettei aspergerin syndroomasta ja autismista ylipäätään voisi parantua on väärä. Aspergerin syndroomasta on parantunut ihmisiä siinä missä autismistakin. Netistä ja vaikka Youtubesta löytyy lisää tietoa paljon ja kannattaa etsiäkin.

Äänestä
  • Tuulikki joka ei ole as vain voi kirjoittaa noin persoonallisuushäiriöisenoloisen kommentin jolla ei ole minkäännäköistä totuusarvoa. Ensimmäinen lause kumoaa toisen ja toinen kolmannen.

    Äänestä

Eipä ole ollut alunperin kyse silloin autismista eli diagnoosi ollut väärä.

Äänestä

Aspergerista voi parantua. Muutat vain ajattelutapaasi ja opit rakastamaan itseäsi.
Asperger on tekosyy luokittelemattomalle ihmiselle tulla luokitelluksi. ¨
(oma mielipiteeni)


Mutta tämä jäi häiritsemään: "Käytit testin tekemiseen 6 minuuttia 36 sekuntia ja testipistemääräsi on 144 eli sinulla on todennäköisesti Aspergerin syndrooma.
Asperger testin tulos vaihtelee asteikolla 53 - 159 ja vastausten keskiarvo on tällä hetkellä 97. Tämä testi ei riitä lääketieteellisen diagnoosin tekemiseen! "

Äänestä

Luin juuri äsken jostakin blogista, että Aspergeria ei ole. Merkitseekö tämä, että kaikki Aspergerin diagnoosit ovat olleet vääriä yhtälailla kuin jakomielitauti?

Äänestä

Ei vaan sitä, että Asperger kuuluu autisminkirjoon, vaikkei sitä itsenäisenä diagnoosini enää olisikaan olemassa.

Äänestä

Autismista ei tarvitse parantua. Sehän on muotia nyt!

Kaikki haluavat olla autisteja nyt. Kuten UMU1 on todennut aivan oikein:

Autismi ei ole sairaus. Se on osa ihmiskunnan evoluutiota. Evoluution mennessä eteenpäin tapahtuu aina ylilyöntejä. Huomatkaa, että käytännöllisesti katsoen kaikki maailman kuuluisimmat elossaolevat tai jo kuolleet tiedemiehet, taiteilijat jne ovat tai ovat olleet autisteja. Autistien määrä tulee räjähtämään ja yhteiskuntamme on sopeuduttava heihin, ei päinvastoin.

Autismin tutkija Hans Asperger totesi: ”Näyttää siltä, että päästäkseen huipulle tieteissä tai taiteissa on oltava autistinen.”

Äänestä

Kysy Hansilta!

Äänestä

Albert ei ilmeisesti koskaan parantunut. Mutta ei kai Aspergerista ole ollut haittaakaa.

ps. Mistä luinkaan, että tänään on hänen syntymäpäivänsä?

Äänestä

Voiko aspergerista parantua? kysyy tämän ketjun aloittaja.
Tuo kysymys on hyvin samantapainen kuin "voiko parantua, jos on erilainen kuin enemmistö".
Jos sinulla on Aspergerin syndrooma, se merkitsee sitä, että olet pysyvästi melko lailla erilainen kuin enemmistö, koet varsinkin sosiaaliset tilanteet toisin kuin ns. normaalit ihmiset.
Enemmistöä tällainen erilaisuus saattaa ärsyttää siinä määrin, että erilaisuuden toivotaan katoavan! "Parantuminen" on yksi katoamisen muoto.

Varsinkin AS-ihmisenä huomaa, että meidän vallitseva kulttuurimme suhtautuu erilaisuuteen melko kielteisesti, jopa siinä määrin, että erilaisuutta helposti nimitetään sairaudeksi - ja sairaushan on käsite, jolla tarkoitetaan jotain sellaista, josta voi ja mielellään tulee parantua.

Enemmistö kokee itsensä terveeksi, vaikka olisi millainen tahansa. Enemmistön mielipide kuvitellaan totuudeksi, vaikka aikojen kuluessa monikin enemmistön mielipide on paljastunut valheeksi.

Aspergerin syndroomasta (AS:sta) moni haluaisi kokonaan eroon, jopa jotkut niistäkin, joilla se pysyvästi on. Siis jopa jotkut AS-ihmisetkin ovat menneet siihen enemmistön viljelemään ajatusharhaan, että AS on jotain sellaista, josta pitäisi päästä eroon.

Assina ymmärrän, että AS:n ymmärtäminen on vaikeata varsinkin niille, joilla ei itsellä ole mitään sellaisia piirteitä. Assina olen huomannut senkin, että koko AS on monella tavalla ongelmallinen myös asseille itselleen. Tavallaan ymmärrän niitä asseja, jotka haluaisivat siitä eroon. Mutta ymmärrän sen niin, että he tuntevat enemmistön tasapäistävän paineen liian suureksi ja kiltteinä ihmisinä haluaisivat, että erilaisuutta pelkäävä enemmistö voisi nukkua yönsä rauhassa.

Jos 'parantumisella' tarkoitetaan sitä, että muututaan enemmistön kaltaiseksi, silloin ei pitäisi käyttää sanaa 'parantua'. Pitäisi puhua tasapäistymisestä, massaluonteeksi muuttumisesta. Silloin moni tajuaisi, että se ei ole hyvä asia.

Tuon ketjun aloituskysymyksen 'voiko aspergerista parantua' voisi muotoilla uudestaan näin:
Voiko asperger-ihminen muuttua ns. normaalin ihmisen kaltaiseksi?
Vastaan: onneksi ei voi. AS:ssa on luultavasti paljon sellaista, joka vie ihmiskunnan evoluutiota eteenpäin. Muussa tapauksessa evoluutio olisi poistanut AS:n ihmiskunnasta.

Kaikki AS-keskustelupalstat ovat taipuvaisia sekoamaan monella tavalla. Se on omiaan luomaan kuvaa Aspergerin syndroomasta pahana sairautena! :-)
AS-ihmiset ovat keskenään hyvin erilaisia ja enemmistöä edustavat ns. normaalit ihmisetkin kirjoittavat kärkkäästi AS-keskustelupalstoille. Sopan seasta on kuitenkin löydettävissä - jos on malttia ja kärsivällisyyttä - yleensä myös asiallisuutta ja hetkittäin jopa hyvää keskustelukykyä - vaikka jo Hans Asperger aikoinaan sanoi sen totuuden, että AS-ihmisillä on usein vaikeuksia varsinkin keskustelun kaltaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Töksäyttelevät reaktiot ja läskiksi lyövä herjailu ovat juuri sitä yleistä sekoamista, joka kaikkia AS-keskustelupalstoja vaivaa. On kuitenkin AS-keskustelupalstoillakin mahdollista sanoa asioitaan ja näkemyksiään millään lailla sekoamatta, jos kirjoittaa yksittäisiä kirjoituksia ilman että menee mukaan niiden ympärille helposti syntyvään vuorovaikutusvaikeuksista kertovaan hölynpölyyn ja kommunikointiongelmista kertovaan 'infoamiseen'.

AS (kaikkine palstoineen) on monia ihmisiä hämmentävä ilmiö. Hämmentävin se on kuitenkin niille, joilla se on, sillä he tietävät, että se on jotain todellista, jota ei voi pyyhkiä pois mielestään eikä edes toivoa että se 'paranisi pois'. Kuitenkin sen kanssa oppii tulemaan iän myötä yhä paremmin toimeen. Vaikeinta on lapsena ja nuorena, varsinkin murrosiässä. Mutta jos (kuten yleensä) lopulta (normaalia myöhemmin) onnistuu löytämään oman alansa, saa ammatin, työpaikan ja itsenäisen elämän niin silloin ei enää oudosti haaveile siitä, että aspergeri 'paranisi'. Mitä enemmän AS:sta hankkii ja saa todellista tietoa, sitä paremmin ymmärtää sen neurobiologista perustaa ja sitä rennommin voi seurata jopa AS-keskustelupalstojen sekoilevimpia ketjuja.

Äänestä

Asperger ihmiset tietävät, sitä mitä muut eivät. He ovat tavallaan osa jumalaa, ja yrittävät saada valtaa jolla suojelevat ja hallitsevat yhteiskuntaa, vitun Kekkonen ja vapaus, heh. Aspergervitsi?

Äänestä

Yhdysvalloissa sisätautien lääkäri Patrick Nemechek on hoitanut autismipotilaita menestyksellä. Hänen protokollansa on helppo. Kirjankin on kirjoittanut. Googleta hänet.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


~gekko~ kirjoitti:

Olen kuullut, ettei aspergerista voisi koskaan parantua. Jos siis joku täyttää lapsena tai nuorena aspergerin syndrooman kriteerit, mutta aikuisena ei, mistä silloin on kyse? Onko sellainen ihminen:

a) entinen asperger, joka on parantunut syndroomastaan
b) pysyvästi asperger lopun ikäänsä, vaikkei oireet riittäisi enää koskaan aikuisiällä diagnoosin saamiseen
c) aikoinaan väärän diagnoosin saanut ihminen, joka ei ole koskaan todella ollutkaan asperger

Osaako joku sanoa, mikä vaihtoehdoista on oikea?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu