Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla

Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.

Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.

Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.

Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa.

Pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.
2638
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

"Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu."

Kielten opiskelu kotimaassa ei korvaa vaihto-oppilasvuotta ulkomailla. Itse olin vaihto-oppilaana maassa, jonka kieltä ei voinut opiskella ollenkaan omassa pikku kylässäni tai edes lähimmässä kaupungissa, joitain alkeiskursseja taisi olla tarjolla, mutta pelkillä kielten alkeilla ei tee paljon mitään, eikä sitä voi edes verrata siihen kielitaitoon, minkä vaihtovuoden aikana opin. Vaihto-oppilasvuosi on toki kallis, mutta se on samalla sijoitus kielitaitoon ja omaan koulutukseen ja siitä saavaa iloa ja hyötyä on vaikea mitata rahassa. Toisaalta vuoden asuminen Suomessa on sekin kallista, joten laskutoimien jälkeen voidaan sanoa, ettei se vaihto-oppilasvuoden hinta ole aivan mahdoton, sillä samaan aikaan vanhemmat Suomessa säästävät sen, minkä nuori olisi kuluttanut kotimaassa.

Suoritin vaihto-oppilasvuoden jälkeen korkeakoulututkinnon ulkomailla kielellä, jota Suomessa voi opiskella vain hyvin harvoissa paikoissa. Jos siis olisin vain tyytynyt Suomessa tarjottaviin kieliin ja opiskelumahdollisuuksiin, tämänhetkinen kielitaitoni olisi paljon köyhempi. Olen kyllä samaa mieltä siitä, että pakollinen ruotsin opiskelu on aikansa elänyt ja sen voisi jo poistaa, mutta vapaaehtoinen ruotsi ei tee vaihto-oppilasvuosista missään nimessä turhia, sillä Suomessa on edelleen hankala opiskella tiettyjä kieliä, jotka ovat ns. harvinaisempia, mutta kuitenkin tarpeellisia ja muutenkin valtakieliä maailmalla, esimerkkinä vaikkapa portugali.

Äänestä

En sitten tiedä, itse olen opiskellut koulussa ruotsia ja pari kuukautta sitten aloitin saksan, eikä minusta ruotsin osaamisesta ole mitään haittaa. Päinvastoin. Mihin mahdat perustaa tuon väitteen?

Ja tuosta vaihto-opiskelusta olen samaa mieltä esjfksdfnksfs:n kanssa, kielen opiskelu kotimaassa ei todellakaan korvaa vaihto-opiskelua! Lisäksi vaihto-opiskelussa kieli on vain yksi osa-alue. Sen lisänä tulee paikallinen kulttuuri, ihmiset, erilainen tapa elää ja kaikki muut. Ilman kielen opiskeluakin vaihto-opiskelu on hyödyllinen kokemus kenelle tahansa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


huusianna kirjoitti:

Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.

Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.

Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.

Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa.

Pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu