Olen seurustellut aina. Nyt olen 21-vuotiaana ensimmäistä kertaa sinkkuna. Edellinen suhteeni päättyi sunnuntaina ja olen nämä pari päivää kokenut hirveätä pelkoa siitä etten löydäkään ketään ja joudun olemaan yksin. Sinkkuilu sopii minulle kyllä silloin kun haluan bilettää yms mutta ei kait sitä aina jaksa olla menossa. Arki on jotenkin niin yksinäistä ilman miestä vaikka onhan minulla kavereita, mutta silti.
Pelottaa, että tämä ajattelutapani ajaa minut taas ottamaan miehen itselleni joka on kyllä ihan ok muttei kuitenkaan muuta. Joskus yksinäisyyden pelossa olen tähänkin sortunut. Kaverini toitottavat, että on hyvä olla välillä sinkkuna, että osaa sitten arvostaa parisuhdetta. Osaisinpa minäkin ajatella noin..
Pelottaa, että tämä ajattelutapani ajaa minut taas ottamaan miehen itselleni joka on kyllä ihan ok muttei kuitenkaan muuta. Joskus yksinäisyyden pelossa olen tähänkin sortunut. Kaverini toitottavat, että on hyvä olla välillä sinkkuna, että osaa sitten arvostaa parisuhdetta. Osaisinpa minäkin ajatella noin..
Vastaukset 9
Vanhimmat
Oletkin jo pari päivää ollut ilman suhdetta. Eiköhän se siitä taas kohta.
Naisellahan siinä ei kauaa kestä. Kenties maksimissaan 100 päivää? Tavismiehellä aika on monesti useita tuhansia päiviä.
Kuulostat kyllä aika läheis-riippuvaiselta.. Ehkä kannattaisi miettiä, miksi pelkäät yksinäisyytta ja sitä, että joudut olemaan yksin. Mikä yksinäisyydessä on niin ahdistavaa?
Itselläni meni yli puoli vuotta pitkän suhteen loppumisen jälkeen päästä siihen pisteeseen, että kykenin vakavasti edes harkitsemaan jonkun toisen kanssa deittailua. En ole kyllä vieläkään varma, olisinko ihan parisuhteeseen valmis..
Jostain luin, että avioerosta kunnolla toipumiseen menee n. 3 vuotta.
Voisiko nämä palstan tylsät trollimiehet yrittää keksiä vähän parempia provoja.
No minun erostani tulee nyt kuluneeksi 1,5 vuotta. On ollut hyvä olla yksinäänkin, saanut keskittyä koiranpennun kouluttamiseen sekä koulusta valmistumiseen.
Samalla on saanut miettiä asioita, koota itseään sillä ero oli vaikea, koska rakastin miestä syvästi.
Sinkkuuteni luultavasti vielä jatkuu, sillä tulevaisuuteni vetää minua kovin moneen suuntaan eikä aikaa uudelle suhteelle olisi vaikka valmis olisinkin uuteen alkuun :)
Kannatan ja suorastaan suosittelen vaikka vuodenkin sinkkuna oloa. Ei ole ideaa hypätä suhteesta suhteeseen. Anna itsellesi aikaa ja opettele nauttimaan yksinolosta.
Voi voi, täytyy sanoa että itse olen ollut paljon enemmän yksin. Siis niin kauan että voin kutsua itseäni ikisinkuksi. Eikä tää sinkkuus ihan vähällä lopu, se on totta.
Ajattele olevasi reippaasti yli 10 vuotta yksin, pystytkö siihen? Mulla on sellanen putki menossa ja ihan hyvin pystyy oleen.
Sun pitää aloittaa laastarisuhde jonkun jännittävän miehen kanssa.
"Edellinen suhteeni päättyi sunnuntaina ja olen nämä pari päivää kokenut hirveätä pelkoa siitä etten löydäkään ketään ja joudun olemaan yksin."
Jooooh... :D
Elämä on kovaa. Kun olet noin vanhakin niin parisuhdetta vaikea luoda. Sinun täytyy alkaa ajatella vanhapiika uraa tai todella hyvällä onnella joku pappa sinut huolii. Voimia sinulle :-)