eroaverkosta.be
Energiakartelleihin tai robinhuud-puolueiden monopoleihin sitoutumatonta varavoimajärjestelmien kotimaista kehitystyötä edistävä liiketaloudellista voittoa tavoittelematon kehittäjien yhteisö.
http://www.varaverkko.be
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 116 kommenttia
- > Eli juuri ne laitteet joihin käsillä kosketaan.
Välissä on pitkä pätkä kaapelointia, joka on pienemmällä jännitteellä. Ja laitteetkin alkaa toimia pienemmillä jännitteillä nekin - minulla on jo ainakin 800 vatin Makita 110V rälläkkä.
Ja sorvikin on 110V kuten myös juotoskolvi.
En käytä kotipajassa enää 230V, jos sen voin välttää. En tiedä vielä mitä teen MIG-hitsauskoneen kanssa - hankinko uuden vai kokeilenko up-muuntajalla. - Minulla on 3 kVA muuntaja, jolla voin muuntaa 110V invertterin sähkön 230V jännitteelle, jos sellaista vielä joskus satun tarvitsemaan.
Pyrkimys on kotikäytössä ja omatuottoisessa sähkössä pienempiin jännitteisiin.
50 VAC invertterillä saisi vetää itse sähköt mökkiin tai muuhun kohteeseen, eikä maadoitukselle ole suurta tarvetta (kelluva 25 - 25 jännite johtimissa).
20A jatkojohtimella käytännön kuorma jää alle kilovatin mutta joihinkin itse tehtyjen kohteiden sähköistyksiin sekin riittäisi.
Kyse on siis vaihtoehdoista ja valinnanvapaudesta. - > Jutuista päätellen taitaa koko maadoitusasia olla enempi tunnetasolla,
Oletko milloin suorittanut yliopiston turvallinen työskentely laboratoriossa kurssin? Siinä käsitellään myös maadoitusta.
Itseltäni tuo kurssin suoritus löytyy.
Lähtökohtaisesti "kelluvat" varavoimalaitteet eivät ole maadoitettavissa - sitä se kelluva nimenomaan tarkoittaa. Laite kelluu ikäänkuin vedenpinnalla, jossa pohjassa olisi törmäys maadoitukseen - välissä on joko eristävä tai johtava aine tilanteesta riippuen.
Kysymys on erittäin monimutkainen, eikä siihen ole yhtä yksiselitteistä vastausta - yksi laitevalmistaja käskee maadoittamaan akun miinusnavan ja toinen kieltää niin tekemästä.
Koska on näin epäselvästä asiasta kyse kelluvissa laitteissa, matalampi jännite on parempi. - Jos tutustuu noihin pariin linkitettyyn invertterin toimintaperiaatteen ja kytkennän tarkkaan kuvaukseen, voi todeta että ymmärtämällä asiaa - eli kuinka rakennetaan toimiva invertteri - voikin rakentaa juuri sellaisen invertterin kuin haluaa tai tarvitsee.
- > Veneessä voisi rajoitetusti hyödyntää sähköäkin, erityisesti, jos uuden
> tekniikan suuret akut yleistyvät.
Purjehduskaudella aurinkosähköä riittää valoisan aikaan melko monta tuntia vuorokaudessa. Useamman kilovattitunnin akut on isokokoiset.
Voisiko aurinkosähköä varastoida veneessä boileriin, joka pysyisi lämpöisena jonkin ajan vaikka kierrättäisi vettä radiaattoreiden kautta?
Laittaisin lämpimän veden kiertämään sängyn pohjan kautta, jolloin nukkumislämpöä ei tarvittaisi kovin paljon. - Invertterin valmiita rakennusohjeita ja kytkentäkaavioita löytyi useita.
Tässä on amerikkalaisen yliopiston tutkijaryhmän suunnittelema huokea siniaaltoinvertteri: https://tinyurl.com/k966rdu
Tuossa on esitetty invertterin toimintaperiaate ja rakentaminen seikkaperäisesti.
Toinen kytkentä- ja rakennusohje: https://tinyurl.com/y2lrcx47
Tuossa kaveri esittää vielä lisäksi kuinka invertterin voi rakentaa eri sisään- ja ulostulojännitteille ja eri teholuokkiin.
Mielestäni kotimainen invertteri kannattaisi ottaa agendalle ja ryhtyä suunnittelemaan ja valmistamaan invertteriä jonkin valmiin suunnitelman pohjalta.
Löytyisikö henkilöä taikka paria, joka ryhtyisi tällaiseen projektiin - eli valitaan sopiva kytkentämalli, muunnetaan tarvittaessa omaan käyttöön sooivaksi ja luodaan edellytykset invertterin valmistukselle pienteollisesti. - Jos tuohon vain löytyy kytkentäohjeet, niin saattaisi olla ainakin testikäyttöön juuri sopiva. Eli laitan tilaukseen ja kerron kuinka kävi.
Näissä moduuleissa ei aina ole kunnollisia kytkentäohjeita, jolloin yksi johdin väärään paikkaan voi mykistää moduulin lopullisesti. - > Täytyy hieman tuntea hakkuritekniikkaa.
Tuossa edellä kuvaillussa kaksivaiheisessa kapasitoriboilerissa olisi tarvetta suunnitteluosaamiselle nimenomaan ohjaintekniikassa. - Ongelma voi olla se, että yli 50 VDC ei aurinkosysteemeistäkään käsittääkseni saisi ottaa jännitettä ulos.
Niinpä olen omissa kehitelmissä päätynyt juuri tuohon 50V maksimijännitteeseen, ja lämmitysvastukset ovat 24 volttisia - nyt tuon jännite-eron saa paneeleista talteen kapasitoriin, josta sitä voi purkaa paneeleita suuremmalla teholla 24V saakka.
Suunnitteilla on kaksivaiheinen boileri, jossa suurta määrää vettä ei lämmitetä kuin 30 - 40 asteeseen. Kun tulee suihkun tarve, painetaan systeemissä nappulaa, jolloin esilämmitettyä vettä virtaa 10 - 20 litraa boilerin toiseen vaiheeseen.
Sitten kapasitoriin varautunut aurinkoenergia lämmittää muutamassa minuutissa paljon paneeleita suuremmalla teholla tuon pienemmän vesimäärän haluttuun lämpötilaan. - Tarvittavista boost-piirin komponenteista sen verran, että tyristorin malli pääte 4441 näytti olevan 50V malli. Onko tällä merkitystä?
Edes aurinkosysteemeissä DC ei saa mennä yli 50V, joten kävisikö tuo tyristoriksi?
Jos haluat tehdä boost-kytkennän koekappaleen, voin PayPallata tarvittavat varat komponenttien hankintaan. - Aurinko on mennyt mailleen puoli tuntia sitten mutta vakiotehon saa edelleen lataussysteemistä: https://tinyurl.com/y2j8zcpl
Ja saa vielä puolisen tuntia eteenpäin. - Samaa laitetta näyttää olevan muutamalla tuotemerkillä saatavana, mikä voisi viitata vähän parempaan tavaraan.
Tuosta edellä mainitusta kauppasodasta, johon heti perään on ilmestynyt mitätöivä kommentti; en tiedä onko kiinalaisinverttereiden hajoilussa kyse tuottamuksellisuudesta mutta juuri vaihdoin alle vuoden vanhan kärähtäneen kiinalaisinvertterin.
Olen siirtynyt 110V inverttereihin ja haluan seurata kestääkö ne paremmin. Kun vaihdoin 220V invertterin 110V malliin, kaikki laitteet toimivat suoraan - tietokoneet ja pienlaitteiden akkulaturit. E14-lampunkantoihin löytyy 110V polttimot.
110V mallit on kuitenkin tarkoitettu ensisijaisesti usa:n markkinoille. Parastahan olisi kauppasodan kannalta, jos yksi pystyisi käräyttämään kahden muun diilit (kiinalaisinvertterit euroopassa).
110V on siis kaikki invertterit mitä minulla on käytössä. Jos tarvitsen 230V jännitettä, on ihan muuntaja-muuntaja sitä varten. - > jos satasen kuluilla saadaan parinkympin tulos, ei ol ekyse taloudellisesta onnistumisesta.
Voi miettiä sellaista käyttötarkoitusta, jossa tarvitaan vakioteho tietyn intervallin puitteissa - intervalli on päälle-pois ja taas uudelleen.
Siihen tarkoitukseen kävisi paneeli kapasitori, eikä akkua tarvita välttämättä lainkaan. Tätä on tarkoitus kokeilla jo melko pian vedenkeittimen kanssa.
Koska jos vedenkeitin toimii ilman akkuja kapasitoribuusterilla, silloin toimii myös etanolipannu. - > Mitä tulee 'eroaverkosta' systeemiin niin paneelit ovat liian tehottomat, akkujen latausvirta
> muu kulutus vetää ne 'polvilleen', jännite laskee liiaksi eikä akut lataudu täyteen.
Paneelit yksin ovat liian tehottomat mutta paneeli kapasitori riittää jännite ja virta. No nyt on helppo ajatella mikä käyttötarkoitus tarvitsee tasaisen tehon tietyn ajan, jonka jälkeen se sammutetaan ja jälleen käynnistetään?
Se on vedenlämmitin eli liesi. Kun kapasitori on varautunut, vedenkeitin voidaan käynnistää ja se lämpiää niin kauan kuin kapasitorissa virtaa riittää - sitten termostaatti katkaisee vedenkeittimen, jona aikana kapasitori jälleen ehtii varautua paneelien tueksi.
Tämähän ei ole rakettitiedettä. Mutta tarkoitus ei ollut kaapata tätä ketjua kapasitoriasioille eli jatkan mieluummin niitä asioita muissa ketjuissa ja jatketaan tässä ketjussa alkuperäisen aiheen puitteissa. - Tässä koetilanteessa ainoa keino saada akkuun yli 12.3 volttia oli täyttää ensin kapasitori 40 volttiin ja purkaa sitten akkuun - kyseessä on kapasitoribuusteri.
Aivan kuten edellä todettiin, akkuhan ei varaudu korkeaan jännitteeseen muuten kuin vielä korkeammalla jännitteellä puskemalla - siihen puskemiseen aurinkopaneeli ei välttämättä aina kykene mutta voi kyetä varaamaan kapasitorin vaikkapa 40 volttiin, kuten tässä tapauksessa.
Paneelin jatkuva teho 10 wattia ei riittänyt akun lataamiseen mutta kapasitorista saatu tilapäinen 20 wattia latasi akkua vallan mainiosti. - > Eihän sillä tee mitään tosielämän asioissa, ja kaiken lisäksi maksaa älyttömiä ?
Olen täällä toisaalla selittänyt kapasitorin käytön akun suojelijana - kun akku on kytketty kapasitorin taakse, kapasitori saavuttaa akkua purettaessa invertterin sulkemisen alarajan jännitteen, jolloin akku jää vähän sen yläpuolelle. Akkua ei tässä enää päästetä menemään alas miten sattuu.
Käytössä on tällä hetkellä 900 Faradia kapasitoria 48V mökkiakun suojelijana ja jatkeena.
Toiset 900 Faradia on menossa akkukapasitoria jatkamaan heti kunhan ennätän askarrella. - > jolloin päästään 0,5 F varauskykyyn ja hintaa onkin jo pari sataa eli ihan hassua
> puuhastelua.
Välihuutelijat sekoittavat aika tavalla ketjuja täällä.
Kapasitori pitää paneelin jännitteen vakiona halutulla volttimäärällä kun antotehoa mitataan. On helppoa mitata latausvirta kapasitorin eri volteilla - 25 - 30 - 35 - 40 - ja valita niistä käyttöön mieluisin.
Kun testasin omaa paneeliani sain jopa tuplasti virtaa paljon alle Vmp-jännitteen - tämä tarkoittaa sitä, että paneelin tehoalue on laajempi kuin olin luullut - ei tarvitse tähdätä tarkalleen Vmp-jännitteeseen, koska jo ennen sitä saa lähes vastaavan tehon.
Siinä muuten oli 40 volttia ja 20 Faradia kapasitoria muutamalla kympillä hankittuna - 20 watin hehkulamppu palaa aika kirkkaasti ja aika kauan kun lähtee 40 voltista liikkeelle - saman ajan ja tehon verran kapasitori buustaa akun latausta.
Kapasitori varautuu herkemmin korkeaan jännitteeseen kuin akku - tätä ominaisuutta voi hyödyntää buustaavassa aurinkoakkulaturissa. - Me varavoima-alan ihmiset ollaan jaettu sähköt kahteen kategoriaan, on "kovan sähkön" kohteet, jotka ovat valtakunnanverkkoon liitetty. Niissä tulee yhdestä johtimesta kaikki sähkö ja turvajärjestelyjen pettäessä sähköä voi mennä väärään paikkaan miltei rajaton määrä.
Invertteri ja generaattorisähköistyksistä käytetään nimitystä "pehmeän sähkön" kohteet, joissa sähkö on jaettu kahteen johtimeen, eikä vikatilanteissa virtaa riitä rajatonta määrää.
Toki pehmeän sähkön kohteissa niissäkin on sähköiskun ja tulipalon riski, mutta koko valtakunnanverkon sähkömäärään verrattavaa virtaa niistä ei vaan tule ulos mitenkään.
Voi vielä huomioida senkin, että joskus pehmeän sähkön kohde on kytketty kovaan sähköön, jolloin siitä tuleekin kovan sähkön kohde - jos akkulaturi ottaa virtaa valtakunnanverkosta, koko pehmeään puoleen tulee suhtautua kuin se olisi kovan sähkön kohde.
Pyritään vouhottamisesta eroon ja ryhdytään kiinnostumaan asioista ymmärrettävinä ja konkreettisina asioina. - No olen toistaiseksi tehnyt perusvalinnan, jossa en ole lähtenyt härpättimiin mukaan vielä ollenkaan vaan ajatuksena on kehittää hieman eri tavalla toimiva aurinkolataussysteemi, jossa pyritään mahdollisimman tasaiseen latausvirtaan huipputehon kustannuksella.
Kun paneelin tuotto on hyvä auringonpaistaessa suoraan paneeliin, osa virrasta otetaan reserviin kapasitoriin. Kun pilvi menee auringon eteen, käytetään kapasitorin reserviä ylläpitämään tasaista virtaa.
Joka tapauksessa suuremman kuorman joutuu kytkemään suoraan akun napoihin, joten härpätinsäädin on turha siinäkin tilanteessa.
Tämä ei sinänsä liity tähän ketjuun kovin paljon mutta kuitenkin. - > että voidaanko varmuudella sanoa, että säädin on viallinen. Ilmeisesti sinulta tulee
> puoltoääni tälle tulkinnalle?
Eipä ainakaan heti tule puoltoa, nimittäin niissä navoissahan on oltava vähintään se akun oma jännite.
Nuo härpätin-säätimet toimivat yleensä siten, että akku kytketään ensiksi kiinni akun napoihin - jos akussa on riittävä varaus, härpättimen pitäisi käynnistyä. Eli akku pitää härpätintä elämänsyrjässä niin kauan kuin akussa on riittävä varaus.
Kun akku on kiinni ja akun liitosnastoissa riittävä jännite, paneelin voi kytkeä ja pitäisi virran alkaa kohta kulkea. Mutta entä jos härpätin-säädin ei siedäkään vaikkapa yli 10A virtaa ja siksi katkaisee?
En ole juurikaan härpätin-säätimiin perehtynyt, koska niiden trabol-shuuttaaminen on aika hankalaa - buck-konvertterilla toimittaessa yleensä tietää mitä saa. Paneelisi on aika tehokas ja vaatii melko jämerän säätimen.