Oikeusministeriö
Euroopan neuvoston vihapuhetta koskevan suosituksen mukaan vihapuhe on sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen mukaan lukien suvaitsemattomuus, jota ilmaistaan vihamielisenä kansallismielisyytenä ja etnosentrisyytenä, syrjintänä ja vihamielisyytenä vähemmistöjä, maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia vastaan. Osa vihapuheesta on kiellettyä ja osa myös rangaistavaa.
Saat oikeusministeriön asiantuntijoilta tietoa siitä, miksi vihapuhe on haitallista, miten sananvapauden rajat määritellään, keneen vihapuhe kohdistuu ja miten vihapuhetta voidaan torjua. Ottaen huomioon tuomioistuinten itsenäisyys ja riippumattomuus, oikeusministeriön edustajat eivät voi ottaa kantaa siihen, kuuluuko yksittäinen viesti sananvapauden piiriin tai ei. Sen sijaan he voivat kertoa muun muassa rikoslain ja yhdenvertaisuuslain sisällöstä sekä oikeuskäytännöstä.
Ketjussa vastaavat oikeusministeriön viharikosten ja yhdenvertaisuusasioiden asiantuntijat.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 46 kommenttia
- Samat lait pätevät ihmisen taustasta riippumatta. Tekijän taustalla ja henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei ole merkitystä kun arvioidaan täyttyykö rikoksen tunnusmerkistö.
- Sanonnat ja sanat, jotka joskus olivat neutraalia yleiskieltä voivat muuttua halventaviksi kielen ja sen merkitysten muuttuessa.
Mainitsemaasi termiä pidetään nykyään yleisesti loukkaavana. Yhdenvertaisuus on yhteiskunnan perusarvo, ja yhdenvertaisuuden vaatimus on kirjattu myös perustuslakiin. Muiden ihmisten tarkoituksellinen loukkaaminen ei ole rakentavaa keskustelua. - Sanan- ja mielipiteenvapaus ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia. Perustuslaissa turvataan jokaisen oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että sananvapaus koskee paitsi myönteisinä, vaarattomina tai yhdentekevinä pidettyjä, myös loukkaavia, järkyttäviä sekä huolestuttavia tietoja ja ajatuksia. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan kärkeväkin arvostelu kuuluu sananvapauden piiriin.
Sananvapaus ei kuitenkaan ole absoluuttinen oikeus, vaan sitä on kansallisella lainsäädännöllä rajattu erityisesti muiden perusoikeuksien turvaamiseksi. Näihin oikeuksiin kuuluvat muun muassa yhdenvertaisuus, tasa-arvo, uskonnon ja omantunnon vapaus sekä oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
Ihmisten tai ihmisryhmien uhkaaminen tai solvaaminen ei ole poliittista keskustelua. - Rangaistavassa vihapuheessa on kyse rikoksista kuten laittomista uhkauksista.
Kieli ja yhteiskunta muuttuvat koko ajan. Kieli on myös vallankäytön väline, ja sanoilla on merkitystä. Sanonnat ja sanat, jotka joskus olivat neutraalia yleiskieltä voivat muuttua halventaviksi. Vaikka tietyt sanat eivät tunnu itsestä halventavilta, ne voivat olla sitä. Viime kädessä tuomioistuimet linjaavat mikä on tänä päivänä rangaistavaa. - Vihapuhe voi hyvin olla suomalaisen suomalaiseen kohdistamaa. Vihamotiivi voi tässä tapauksessa olla esimerkiksi seksuaalinen suuntautuminen, vammaisuus, uskonto tai vakaumus.
- Poliisin virkatehtäviä koskeva arvostelu ei ole vihapuhetta, mutta yksittäisen poliisin solvaaminen tai uhkaaminen voi olla.
Voit kannella esimerkiksi poliisihallitukselle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, jos poliisi käyttäytyy mielestäsi epäasiallisesti. - Myös häirintä esimerkiksi iän, terveydentilan ja uskonnon tai vakaumuksen perusteella on kiellettyä. Vihapuhe voi siis kohdistua myös muihin kuin etnisiin vähemmistöihin.
- Kuten ketjun esittelyssä kerrottiin, emme ota kantaa yksittäisiin tapauksiin.
Voit tehdä viestistä rikosilmoituksen, jos koet, että kyse voi olla rangaistavasta vihapuheesta. Voit tehdä rikosilmoituksen, vaikka et ole varma, onko kyse rangaistavasta vihapuheesta. Kun olet tehnyt rikosilmoituksen, poliisin tehtävä on selvittää se.
Enemmän tietoa rangaistavasta vihapuheesta löydät Yhdenvertaisuus.fi-sivustolta. - Verkkoalustoilla on iso rooli vihapuheen vastustamisessa ja laittomien viestien poistamisessa. Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017-2019 sisältää hankkeen, jonka tavoitteena on EU:n komission ja tiettyjen isojen yritysten ns. käytännesääntöjen kansallinen toimeenpano . Oikeusministeriö on tänä vuonna kutsunut koolle viranomaisia ja kansallisten verkkoalustojen edustajia keskustelemaan vihapuheen torjumisesta. Keskustelu yritysten kanssa muun muassa moderoinnista jatkuu.
- Vihapuhe voi jo olla rangaistavaa. Tällä hetkellä ei ole käynnissä hanketta, jonka tarkoituksena oli lisätä lakiin erillinen kohta vihapuheesta.
Vihapuhe-termiä ei ole määritelty lainsäädännössä, vaan se on kattokäsite useammalle rikosnimikkeelle. Arvioitaessa, onko tietyssä tilanteessa kyse kielletystä tai rangaistavasta vihapuheesta (esimerkiksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan), tulee aina huomioida sananvapaus.
Esimerkiksi poliisilaissa ja pakkokeinolaissa säädetään poliisin toimivaltuuksista ja pakkokeinojen käytöstä ja käytön edellytyksistä. Näissä laeissa ei käytetä vihapuhetermiä. - Uhkaaminen, solvaaminen tai panettelu voi olla rangaistavaa vihapuhetta uhrin ihonväristä ja taustasta riippumatta.
Koventamisperuste rikoslaissa on säädetty ennen kaikkea erilaisten vähemmistöryhmien suojaksi. Sitä voidaan kuitenkin soveltaa myös enemmistöryhmään kuuluvaan henkilöön kohdistuvaan rikokseen, jos rikos on tehty jostakin lainkohdassa tarkoitetuista vaikuttimista eli motiivista (rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella). - Myös sarkasmi voi tulla rangaistavaksi viharikoksena. Mm. korkeimman oikeuden rangaistukseen johtaneessa tapauksessa KKO 2012:58 oli (vastaajan mukaan) kyse osin sarkastisesta kirjoituksesta. Asiasta päättää prosessin eri vaiheissa poliisi, syyttäjä ja tuomitsemisvaiheessa tuomioistuin.
- Kuka tahansa voi syyllistyä vihapuheeseen. Tekijän taustalla ja henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei ole merkitystä.
Yhdenvertaisuuslain lista ns. syrjintäperusteista on hyvin pitkä ja se avoin, eli esim. tätä lakia voidaan soveltaa myös "muun henkilöön liittyvän syyn perusteella". (Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.)
Kovin paljon oikeuskäytäntöä ei toistaiseksi löydy siitä, minkälaiset muut seikat voivat olla laissa tarkoitettu "muu henkilöön liittyvä peruste". Perustuslain syrjintäkielto sisältää samantyyppisen avoimen listan syrjintäperusteita. - Keskustelupalstoilla ja palveluntarjoajilla on omia sääntöjä, joita niillä pitää noudattaa.
Sananvapauteen ei kuulu, että voit loukata muiden ihmisten oikeuksia. Esimerkiksi politiikan arvostelu on osa toimivaa demokratiaa, ja maahanmuutosta keskustelu on sallittua. Sen sijaan ihmisten tai ihmisryhmien uhkaaminen tai solvaaminen ei ole poliittista keskustelua, ja kritiikki pitää kohdistaa päättäjiin maahanmuuttajien sijaan. - Sananvapaus ja lehdistönvapaus ovat demokratiamme peruskiviä. Media tekee omat journalistiset valintansa.
- Tällä hetkellä ei ole käynnissä hanketta, jonka tarkoituksena olisi lisätä lakiin erillinen kohta vihapuheesta. Vihapuhe on kattokäsite useammalle rikosnimikkeelle.
Sananvapauteen kuuluu oikeus kärkevään keskusteluun ja arvosteluun. Ihmisten ja ihmisryhmien solvaaminen ja väkivallalla uhkaaminen ei kuitenkaan ole sallittua. Arvioitaessa onko tietty viesti vihapuhetta, on tärkeää huomioida sananvapaus merkittävänä perus- ja ihmisoikeutena. Vihapuheen torjunnassa tavoitteena ei ole keskustelun tukahduttaminen. - Totuuden puhuminen voi olla rikos, jos se tehdään halventamistarkoituksessa. Tosien asioiden levittäminen laajalle joukolle voi olla myös rangaistavaa yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä.
- Vihapuhe on kattokäsite useammalle rikosnimikkeelle. Sillä halutaan kuvata viestintää, joka voi olla rangaistavaa. Perheväkivalta-käsitettä käytetään vastaavasti kuvaamaan tiettyä väkivallan muotoa, ja rikosnimikkeet ovat tarkemmin määriteltyjä.
- Esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan -pykälän taustalla on mm. kansainvälisiä velvoitteita, joiden tavoitteena on puuttua rasistisiin ja muukalaisvihamielisiin tekoihin. Tavoitteena on suojata henkilöiden ja eri ryhmien ihmisarvoa, yhdenvertaisuutta jne. Ilmastonmuutoksen torjuntaan kannattaa tästä syystä käyttää muita keinoja.
- Perussuomalaisia kansanedustajia on tosiaan muita kansanedustajia useammin tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Vihapuhetta esiintyy kuitenkin kaikkialla yhteiskunnassa, eikä mikään poliittinen toimija ole sen ulkopuolella.