Oikeusministeriö
Euroopan neuvoston vihapuhetta koskevan suosituksen mukaan vihapuhe on sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen mukaan lukien suvaitsemattomuus, jota ilmaistaan vihamielisenä kansallismielisyytenä ja etnosentrisyytenä, syrjintänä ja vihamielisyytenä vähemmistöjä, maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia vastaan. Osa vihapuheesta on kiellettyä ja osa myös rangaistavaa.
Saat oikeusministeriön asiantuntijoilta tietoa siitä, miksi vihapuhe on haitallista, miten sananvapauden rajat määritellään, keneen vihapuhe kohdistuu ja miten vihapuhetta voidaan torjua. Ottaen huomioon tuomioistuinten itsenäisyys ja riippumattomuus, oikeusministeriön edustajat eivät voi ottaa kantaa siihen, kuuluuko yksittäinen viesti sananvapauden piiriin tai ei. Sen sijaan he voivat kertoa muun muassa rikoslain ja yhdenvertaisuuslain sisällöstä sekä oikeuskäytännöstä.
Ketjussa vastaavat oikeusministeriön viharikosten ja yhdenvertaisuusasioiden asiantuntijat.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 46 kommenttia
- Samat lait pätevät ihmisen taustasta riippumatta. Tekijän taustalla ja henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei ole merkitystä, kun arvioidaan täyttyykö rikoksen tunnusmerkistö.
- Kiitos aktiivisesta keskustelusta! Saimme paljon kysymyksiä, mutta aika ei valitettavasti riittänyt kaikkiin kysymyksiin vastaamiseen. Kysymyksissä oli jonkin verran samankaltaisuutta, joten voit katsoa muiden saamista vastauksista, löytyisikö sieltä vastaus myös omaan kysymykseesi. Yritimme vastata mahdollisimman moneen erilaiseen kysymykseen.
Vihapuheesta voi lukea lisää Yhdenvertaisuus.fi-sivustolta. - Perusoikeuksia kuten uskonnonvapautta ja sananvapautta voidaan joutua arvioimaan yhtä aikaa ristiriitatilanteessa. Yksittäinen perusoikeus ei yleensä ole rajoittamaton, vaan sitä rajoittavat muut perusoikeudet. Tämä koskee myös sananvapautta.
Punnintaa tehdään huomioiden esimerkiksi perustuslain ja rikoslain takana olevat lainvalmistelutyöt, laajemmin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut ja kansallisesti myös korkeimman oikeuden sekä alempien oikeuksien ratkaisukäytäntö.
Esimerkiksi maahanmuutto- tai ulkomaalaispolitiikan tai siitä vastuussa olevien ankarakaan arvostelu ei sellaisenaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä. - Rikosten tunnusmerkistöjä pitää määritellä hyvin tarkasti. Vihapuhe kattaa sen verran monenlaisia tilanteita, että riittävän yksityiskohtainen määrittely rikoslaissa voisi olla haastavaa. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan -tunnusmerkistöä on muutettu sosiaalisen median seurauksena siten, että kiihottamisrikos soveltuu sekä esim. rasistisen kirjoituksen asettamiseen internetiin yleisön saataville että myös tahalliseen internet-sivun linkittämiseen sellaiselle sivustolle, jossa on rasistista kirjoitusta silloin, kun kiihottamissäännöksen edellyttämät elementit täyttyvät.
Viime aikoina usea taho on nostanut esille ns. maalittamisen. Nähtäväksi jää, tekeekö tuleva hallitus linjauksia tähän liittyen. - Sisällöstä vastaa aina joku ihminen, yritys tai yhteisö. Rikosoikeudellisessa vastuussa voivat olla vain ihmiset ja yritykset tai yhteisöt.
- Poliittisia päätöksiä saa kritisoida kärkevästi. Jos uhkaa, solvaa tai panettelee maahanmuuttajia, niin kyse voi olla vihapuheesta.
- On, yhteiskunnallinen keskustelu on sallittua. Sen sijaan ihmisryhmien ja ihmisten uhkaaminen, solvaaminen ja panettelu ei ole.
- Yhdenvertaisuuslaissa syrjintä on kielletty mm. seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Häirintä on syrjinnän yksi muoto. Homottelu voi siis olla kiellettyä.
Kyse saattaa olla myös kunnianloukkauksesta, jossa on vihamotiivi. Jos solvaa kokonaista ryhmää, kyse saattaa olla kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. - Profiilikuvassa on oikeusministeriön logosta löytyvä leijona.
- Tietyt sanat voivat yleisessä kielenkäytössä saada halventavan/loukkaavan merkityksen, jota niillä ei aikaisemmin ehkä ollut. Niiden käyttäminen voi olla rangaistavaa, jos muut rangaistavuuden edellytykset myös toteutuvat. Ilmaisun tavalla ja/käytetyillä sanoilla on siten merkitystä.
Keskusteluun osallistuminen on tärkeää mutta sen voi tehdä käyttämättä sanoja, joita todennäköisesti yleisesti pidetään loukkaavina.
Rangaistavuuden mittapuuna useissa ilmaisurikoksissa on se, miten sana/ilmaisu tyypillisesti ymmärretään (ns. tyyppiarvostelu). Eräiden viharikosten rangaistavuus edellyttää että viesti tulee kohteen tietoon (mm. laiton uhkaus) tai että loukkaavaa ilmaisua levitetään yleisön keskuuteen (esim. kiihottaminen kansanryhmää vastaan). - Kyse voi olla kielletystä tai rangaistavasta vihapuheesta. Esimerkiksi julkinen kehottaminen rikokseen on rikos ja poliisille voi tehdä rikosilmoituksen, jos havaitsee tällaista toimintaa.
- Vihapuhe on yleiskielinen kattokäsite, jolla kuvataan viestintää, joka voi olla rangaistavaa. Esimerkiksi perheväkivalta-käsitettä käytetään vastaavasti kuvaamaan tiettyä väkivallan muotoa, ja rikosnimikkeet ovat tarkemmin määriteltyjä. Vihapuheen osalta rikosnimikkeitä ovat mm. kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja laiton uhkaus.
Tällä hetkellä ei ole käynnissä hanketta, jonka tarkoituksena olisi lisätä rikoslakiin erillinen kohta vihapuheesta.
Vihapuhe voi olla myös yhdenvertaisuus- tai tasa-arvolaissa kiellettyä häirintää.
Vihapuhe saa uusia muotoja, ja viime aikoina on keskusteltu mm. maalittamisesta. Vihakampanjoissa yllytetään ihmisiä tietyn henkilön kimppuun, esimerkiksi lähettämään tälle vihapostia. Ilmiöstä
käytetään usein nimitystä maalittaminen, ja sen kohteina ovat esimerkiksi
journalistit. Siinä pyritään vaikuttamaan siihen, mitä ja mistä toimittajat kirjoittavat. Myös poliisit, syyttäjät ja tuomarit ovat yhä useammin vihapuheen ja myös maalittamisen kohteena.
Viime viikolla julkaistu riippumattoman työryhmän raportti "Sanat ovat tekoja" ehdottaa, että lainsäädännön riittävyys maalittamistapauksissa selvitetään. - Vihapuheen tavoin etnosentrismi on epämääräinen käsite. Sananvapauden näkökulmasta etnosentrismi saattaa ääritapauksissa johtaa toisten oikeuksien loukkaamiseen.
Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja se turvaa kaikkien oikeudet taustasta riippumatta.
Jokaisella on sananvapaus, mutta sanavapaudella on rajat. Sananvapaus ei ole absoluuttinen oikeus, vaan sitä on lainsäädännöllä rajattu erityisesti muiden perusoikeuksien turvaamiseksi. Näihin oikeuksiin kuuluvat muun muassa yhdenvertaisuus, tasa-arvo, uskonnon ja omantunnon vapaus sekä oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Sananvapauden käyttöön liittyy oikeuksia ja velvollisuuksia, eikä oikeuksia saa käyttää väärin. - Rangaistava vihapuhe on kattokäsite useammalle rikosnimikkeelle (kuten laiton uhkaus ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan).
Vaikka vihapuheen käsitettä ei käytetä lainsäädännössä, tuomioistuimet ovat kuitenkin ratkaisuissaan käyttäneet vihapuheen käsitettä ja todenneet, että vihapuheen kaltaiset lausumat eivät nauti sananvapauden suojaa.
Jokaisella on sananvapaus, mutta sananvapaudella on rajat. Sananvapauteen ei kuulu, että voit loukata muiden ihmisten oikeuksia. Esimerkiksi politiikan arvostelu on osa toimivaa demokratiaa, mutta ihmisten tai ihmisryhmien uhkaaminen tai solvaaminen ei ole poliittista keskustelua.
Puheen sisällöllä on merkitystä, ei tunnetilalla. Vihainen puhe ei siis ole kiellettyä. - Tällä hetkellä ei ole käynnissä hanketta, jossa yritetään määritellä vihapuhe käsitteenä ja lisätä lakiin erillinen kohta vihapuheesta.
Vihapuhe -termi on kattokäsite ja sen takia se ei ole kovin tarkka. Sen sijaan rikoslaissa mainitut rikosten tunnusmerkistöt, kuten kiihottaminen kansanryhmää vastaan, ovat tarkempia. Esimerkissä netistä löytää paljon sellaista materiaalia, joka on selkeästi rangaistavaa (uhataan, solvataan, panetellaan tiettyjä ryhmiä henkilökohtaisen ominaisuuden takia). Ko. lainkohtaa on pyritty avaamaan tarkemmin Yhdenvertaisuus.fi-sivustolta.
Sananvapauden rajoista saadaan lisätietoa oikeuskäytännön kautta. Viime vuonna käräjäoikeuksissa on annettu ennätysmäärä tuomioita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö avaa sananvapauden rajoja.
Sananvapauteen kuuluu oikeus kärkevään keskusteluun ja arvosteluun. Arvioitaessa onko tietty viesti vihapuhetta, on tärkeää huomioida sananvapaus merkittävänä perus- ja ihmisoikeutena. Vihapuheen torjunnassa tavoitteena ei ole keskustelun tukahduttaminen. - Jokaisella on sananvapaus, mutta sananvapaudella on rajat. Sananvapauteen ei kuulu, että voit loukata muiden ihmisten oikeuksia. Esimerkiksi politiikan arvostelu on osa toimivaa demokratiaa. Sen sijaan ihmisten tai ihmisryhmien uhkaaminen tai solvaaminen ei ole poliittista keskustelua.
Vihapuhe on käsitteenä laajempi kuin kiihottaminen kansanryhmää vastaan, joka kohdistuu johonkin ryhmään. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on määritelty laissa, kun taas vihapuhe on yleiskäsite, jota ei käytetä rikoslaissa. - Kärjekäskin ilmaisu on sallittua, kunhan sillä ei loukata muiden ihmisten oikeuksia. Esimerkiksi ihmisten tai ihmisryhmien uhkaaminen tai solvaaminen ei ole poliittista keskustelua, mutta yhteiskunnallisten epäkohtien esiintuominen on. Keskustelu eri uskonnoista, kulttuureista ja niihin liittyvistä haitallisista perinteistä ei ole vihapuhetta. Sananvapaus koskee myös loukkaavia, järkyttäviä sekä huolestuttavia tietoja ja ajatuksia.
Asiansa saa esittää vihaisesti, mutta ihmisiä ei saa uhata, solvata tai panetella. Viestin sisältö on merkityksellinen, ei tunnetila.
Rasismi on yleiskielinen käsite, joka kuvaa tiettyä ideologiaa. Syrjintä sen sijaan on käsite, joka on määritelty laissa. Esimerkiksi yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, eli tasa-arvolaki, puolestaan kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. - Vihapuhetta ei saa levittää missään mediassa. Monet media-alan toimijat ovat sitoutuneet Journalistin ohjeisiin, joiden mukaan jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava.
Jos havaitset vihapuhetta mediassa, voit ottaa yhteyttä poliisiin tai Julkisen sanan neuvostoon, joka valvoo hyvän journalistisen tavan noudattamista. - Maahanmuuttopolitiikan arvostelu ei ole vihapuhetta. Arvostelu pitää kohdistaa poliittisiin päättäjiin, jotka ovat vastuussa politiikasta. Ihmisten tai ihmisryhmien uhkaaminen väkivallalla tai solvaaminen ei ole poliittista keskustelua.
- Olet oikeassa, esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan on jo säädetty rangaistavaksi.
Tällä hetkellä ei ole vireillä erillisen vihapuhelain säätämistä.