Paloma.se01

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/<br /><br />"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."<br /><br />Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.<br /><br />Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html<br /><br />Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)<br />Viimeisin:<br />"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."<br /><br />Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.
- Olemme paasemassa asian ytimeen.
Nyt kun viela loytaisin oikeat merkit tasta englanninkielisesta näppäimistöstä - Kyllä saa.
Mutta sitten kanteen vain näkyvästi kirjailijannimen viereen AI.
Joka tapauksessa näitä tekoälyn kirjoittamia kirjoja on jo julkaistu ja myynnissä enemmän kuin arvaammekaan ja miten pystyisimme sen estämään, jos kuitenkin pystyisimme tunnistamaan tekoälyn tuottaman tekstin?
Kirjoittajan oma "ääni" katoaa silloin kuitenkin tekstistä, snasto muuttuu tekoälyn ansiosta neutraaliksi, murresanoston käy kalpaten, kuten joku sanoikin, kirjoittajan persoona, sielu, häviää tekstistä.
Ehkäpä ei olekaan tärkeää säilyttää kirjailijanääni, omaleimaisuus, persoonallisuus, jos haluaa vain kirjoittaa hyvin myyvää viihdekirjallisutta?
Silloin kirjallisuus ei ole enää kulttuuria vaan kulutustavaraa. - Putin on näistä kahdesta vaarallisempi, mutta Trump on sairaampi. USA;ssa on kuitenkin vielä sananvapaus ja demokratia toimii jollain tavalla, mielipiteensä saa sanoa eikä joudu siitä vankilaan.
Auktoritäärisen äärioikeiston mahti Latinalaisessa Amerikassa on kääntynyt laskuun: kaikkien äärioikeistopresidenttien suosio on vahvassa laskussa. Paitsi Brasilia, jossa Bolsonaro Jr. tulee voittamaan vaalit, ellei Musta Madonna saa ihmettä aikaiseksi. Poliittisesti valveutunut kansa kadulla sanoo äänestävänsä Bolsonaroa, koska haluavat nuoren presidentin. Santotaan että jokainen maa saa sellaisen hallitsijan jonka se ansaitsee. - Vekseli on langennut ja payback time alkanut, mutta eivät ne ole ensijaisesti hiljakkoin maahanmuuttajat jotka Ranskassa osoittavat mieltään. Eikä mellakat johdu maahanmuutosta, paitsi epäsuorasti, siten että toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat, yhdessä kantaranskalaisten, opiskelijoiden, koululaisten ja ja ihan tavallisen kansan kanssa yhdessä ovat lähteneet kadulle osoittamaan mieltään uusliberaalien talouspolitiikkaa vastaan.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/a092157c-22d2-42da-84a7-308f087ff6a8 - Minä luulen että olemme selkeän ja välittömän vaaran alaisina niin kauan kuin maailman johtavan valtion ja suurimman ekonomian iohtajana on mielenvikainen/sairas presidentti jonka valtaa ei kukaan uskalla rajoittaa.
Republikaanit ovat vastuussa siitä että päästivät tämän henkilön vapaaksi vallanhalussaan ja demokraatit ovat heikkoja ja jakautuneita,
(Katselen juuri Babylon Berlin.sarjan viimeistä sesonkia natsien ja Adolf Hitlerin noususta valtaan30-luvun Saksassa ja vaikka poliittista tilannetta ei voikaan verrata suoraan, siinä on aivan liian monta hyytävää yhtäläisyyttä).
Trump oli upporikas, vallanhaluinen öykkäri jo ennen kun hänestä tuli poliitikko ja republikaanit käyttivät hänen energiaansa, puhetaitoaan ja vetovoimaansa saadakseen yksinkertaisen kansan puolelleen ja vallan käsiinsä.
Maailma ei makaa oikein hyvin tänä lokakuun päivänä. - Unelmiaan kohti voi kulkea myös aikuisena
https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/askel/
Askel-lehdessä kannustava artikkeli Anneli Kannosta, josta tuli aikuisiässä yksi Suomen tunnetuimmista kirjailijoista. - Tämä ajatus käväisi päässäni myös, mutta en oikein jaksanut uskoa että ranskalaiset olisivat taas barrikaadeilla eriarvoisuuden vuoksi. Ymmärrän opiskelijoiden mielenosoitukset, mutta sanoivat uutisissa (joku ministeri puhui) että päivällä mielenosoitukset ovat opiskelijoiden marsseja ja suhteellisen rauhallisia, yöllä siihen soluttautuu rikollisia aineksia ja äärivasemmistoa jotka ryöstävät ja polttvat liikkeitä ja rakennuksia.
Mitä ne keltaiset liivit ovat? Mikä on heidän agendansa? Entä populistit?
Seurataan. - Nuorin lapsenlapseni, tyttärenpoika, täyttää tänään 18 vuotta. Lauantaina on synttärijuhlat, päivällä meille vanhuksille ja eno vie illalla Tukholmaan jazzklubille. Me annamme hänelle tuon vanhemman automme harjoitteluatoksi heti kun ajaa kortin. Synttärilahjan annoimme etuajassa, kun äiti vei pojat synttärimatkalle Lontooseen johonkin K-pop-yhtyeen konserttiin kaksi viikkoa sitten.
Olisihan noita lapsenlapsia saanut olla useampikin, mutta näihin kahteen ne näyttävät nyt jäävän.
Kyllä he ovat miehellenikin läheisiä, ottivat het kun tapasivat hänet boonusisoisäkseen, kun isoisä oli juuri kuollut. Tulivat meidän autossa kotiin farfarin hautajaisista ja vanhempi sanoi miehelleni että nyt saat sitten sinä olla meidän isoisä. Mieheni on erittäin lapsirakas, joten hänelle se oli kuin olisi saanut odottamattoman lahjan elämältä.
Nyt vain kun pojat ovat jo aikuisia käyvät täällä harvemmin, eivätkä enää vietä kesälomapäiviä veneellä joella tai kesähuoneen vintillä kavereidensa kanssa. Läheisiä olemme edelleenkin. - Minä panen vielä paremmaksi:
minulla on sekä sohva että divaani, saan apua, koska minulla on kaksi kynnelle kykenevää miestä talossa, ja jos ne eivät ole paikalla niin siirrän sohvat ja tuolit itsekin, koska en ole "käetön".
Pärjään yksin ja ymmärrän myös delegoida ja ottaa apua vastaan.
Kirjoitan ja liimailen post-it lappuja jääkaapin oveen. Kirjoitan digitaaliseen kalenteriin ja life planneriin situt ajat, lääkärillä käynnit ja kaiken mitä on pidettävä mielessä.
Summa summarum:
jotkut pärjää, jotkut ei oikein. Ihan yksilöllistä ja ei oikeastaan mitenkään edes eriarvoista vanhuksia, jokaisen elämäntilanne ja kunto ratkaisee. - Mahtaako olla ihan säännöissä että osallistutaan salanimellä, koska toisen palkinnin saaja osallistui myös salanimellä? Myös kirjojen nimet ovat salanimiä.
Voin ajatella että siihen osallistutaan salanimellä, koska halutaan palkintojen saajien olevan objektiivinen valinta.
Moniin kirjoituskilpailuihin, Suomessa myös, osallistutaan salanimellä. Tuomaristo ei saa tietää kirjan kirjoittjannimeä enne lopullista valintaa, mutta onhan selvää että La hora antes del alba, joka kertoo Trueban perheen kohtaloista sen jälkeen kun Alba vapautuu vankilasta ja palaa kotiin ilmiantaa selkeästi kirjaiölijansa nimen jo ensi sivulta. - Luen Anna Soudakovan kirjaa "Haikara levittää siipensä". Turussa asuvan pietarilaissyntyisen kirjailijan aikaisemmat kirjat, Mitä männyt näkevät ja Varjele varjoani perustuvat myös Soudakovan omaan sukuhistoriaan ja käsittelevät yhteiskunnallisia teemoja. mm Stalinin aikaisia vainoja ja tämä jotai luennyt on avannut minulle aivan uutta perspektiiviä Valko-Venäjän historiaan ja yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Aina vihollisen valtaamana, ellei naapurimaasta niin omasta keskuudestaan. - Heh :)
Meillä on meidän ihani kiomat persut, ruotsidemokraatit.
Ne haluaa paluttaa Ruotsin pimeimpään keskiaikaan. - Paitsi en ole kumpaakaan, vasemmistolainen tai yksinkertainen.
Mutta nyt meni jankuttamiseksi.
Ja nimittelyksi. - Heh! Minä olen usein samaa mieltä kuin pertikki, enkä ole kielitaidoton enkä karkea :)
- Siis millä salanimellä?
Isabel Allenden uutuusromaani La hora antes del Alba (Tunti ennen aamunkoittoa) on suora jatko hänen esikoisromaanilleen, maailmanmenestykselle ja mestariteikselleen Henkien talo.
Millä nimellä sinun mielestäsi Isabel Allende on aikaisemminkirjoittanut?
Sekoitatko toiseen , italialaiseen menestyskirjailijaan, joka kirjoittaa salanumellä?
Miten tämä liittyy aiheeseen?
No, aiheen on määritellyt aloittaja: boomereiden puolustukseksi. Tarkoituksena on nostaa esille ikäluokkamme suuri merkitys ja anti yhteiskunnalle ja kulttuurille ja miten korkea ikä ei ole siihen mikään este, pikemmin etu. - Se on miten sen ottaa. Jos antaa jonkun toisen määritellä itsensä halventavasti tai pilkkaavasti, niin sitten saa hyväksyä sen ja on sitten vanhanaikainen, jämähtänyt valittaja, elämästä vieraantunut hölmö vanhus.
Tai sitten voi antaa piutpaut jonkun nuorisokulttuurin slangi-ilmaukselle (nuoret ovat aina pilkanneet vanhempia ihmisiä, koska ovat halunneet enemmän tilaa itselleen, omian sukupolvensa käsitteille, ajatuksille, elämäntyylille) ja arvostaa omaa kokemustamme, omaa yhteiskunnallista, älyllistä iän mukana tuomaa tietoamme, taitoamme ja arvomaailmaamme.
Tottakai me ollaan kaikki boomereita, mutta emme "buumereita"m jos olemme syntyneet vuosien 1946-64 välisinä vuosina. - Onko tämä se sama Rebecca, Daphne du Maurierin samannimisen goottisen novellin pohjalta tehty elokuva jonka Albert Hitchcock ohjasi 1940?
Vai uusi versio samasta?
Filmi on todellinen klassikko. - Krempat ja sairaudet, kuolinsiivoukset ja testamentit kuuluvat tämän ikäisten ihmisten arkipäivään ja askarruttavat minunkin mieltäni huomattavasti enemmän kuin julkisjuorut, persupolitiikka tai teiniikäisenä olleet idolit.
Elikkä puhumme siitä mikä nyt meille on ajankohtaista.
Eipä siihen sitten muuta.
On eri asia kysyä tai muistuttaa testamentin tekemisen tärkeydestä, kun julkistaa palstalla testamentin sisällän, miten varallisuus jaetaan tai omaisten nimet ja puhelinnumerot.
Minä kärsinnyt energian puutteesta.
Töitä riittäisi, sekä sisällä että ulkona, mutta kaikki yuntuu menevän näpertelyksi, siivoankin vain yhden nurkan kerrallaan. Olisipa minulla edes puolet korppiksen, Hil-lan tai MdK:n energiasta niin olisin tosi tyytyväinen.
Harmaa torstaiaamupäivä Dalajoen alavirralla, mittari laski kahteen plusaan viime yönä, mutta yöpakkasia ei ole vielä tulossa viikkoon ainakaan. Pihaa täplittää keltaisten koivunlehtien matto. - Oli. aivan sodan loppuvaiheessa.
- PDF-tiedostoina, kuvat upotettuina itse tiedostoon).
Tai sitten BoD: omaan malliin liitettyinä, kun olen käyttänyt tätä saksalaista painotaloa, jossa on kaikki palvelut.
Mutta en ol ekoskaan käyttänyt puhelinta tiedostojen lähettämiseen, vaan lähettänyt ne pöytäkoneestani.