SusiLIFE
SusiLIFE-hanke välittää tietoa sudesta ja sen käyttäytymisestä, edistää paikallistason vuorovaikutusta ja tuo työkaluja susien aiheuttamien haittojen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn.
Lisää tietoa hankkeesta: www.susilife.fi.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Hanke on täysin vastuussa tuottamastaan sisällöstä ja ainestosta. Euroopan komissio tai CINEA ei ole vastuussa aineistosta tai aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 65 kommenttia
- Luke vastaa kysymyksen loppuosaan: Vaikka muut sudet eivät olisi näkemässä metsästystilannetta, tilanne itsessään aiheuttaa sen, että susi osaa yhdistää puuttuvan lauman tai parin jäsenen jahtiin. Rohkeuden ajatellaan olevan jossain määrin perinnöllinen ominaisuus. Jos pyynti kohdistuu rohkeimpiin tai uteliaimpiin yksilöihin, tämä voi näkyä seuraavien sukupolvien käytöksessä.
- Suomen riistakeskus vastaa: Viime vuosina Suomen riistakeskus on myöntänyt vain ns. vahinkoperusteisia poikkeuslupia. Nämä poikkeusluvat kohdistetaan tarkasti juuri tiettyyn, erityisen merkittäviä vahinkoja aiheuttaneeseen yksilöön tai yksilöihin. Vahinkoa aiheuttava susi tulee voida yksilöidä ennen pyyntiin ryhtymistä. Jo ennen poikkeusluvan myöntämistä Suomen riistakeskus arvioi poikkeusluvan myöntämisen vaikutukset suden suotuisan suojelutasoon.
- Kiitos kommentistasi, kirjoitat erittäin tärkeistä aiheista.
Esittämäsi idea on hyvin kiinnostava. Mitä mieltä muut keskustelijat olette tällaisesta vertaistukiverkostosta?
- Keskustelun ohjaaja - Suomen riistakeskus vastaa: Suurpetojen aiheuttamat vahingot korvataan Riistavahinkolain nojalla. Vahingonkorvauksia haetaan Ruokavirastolta, joka maksaa korvaukset maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä määrärahoista. Korvaukset viljelys-, eläin- ja irtaimistovahingoista maksetaan täysimääräisinä, mutta porovahingoissa niistä tehdään tarvittaessa vähennyksiä, jos määräraha uhkaa ylittyä. Tuotantoeläinten käyvät korvausarvot on määritetty MMM:n asetuksella (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834). Asetusta on päivitetty viimeksi vuonna 2018, ja tässä prosessia on kuultu mm. tuottajajärjestöjä.
- Tämä aihe, riistaruokinnat, kieltämättä nousee usein keskusteluun. Kerro tarkemmin, millaisia omia kokemuksia sinulla on aiheesta? Millaiset tilanteet ja tapahtumat ovat vaikuttaneet ajatuksiisi tästä aiheesta?
- Keskustelun ohjaaja - Kiinnostava näkökulma asiaan. Tuot esiin tunteen näkemystesi sivuuttamisesta. Susiin reagoidaan usein aikamoisella tunteen palolla.
Mitä mieltä muut keskustelijat olette: mitä voisimme tehdä, jotta ymmärtäisimme toisiamme ja eriäviä mielipiteitä paremmin?
- Keskustelun ohjaaja - Luke vastaa: Sudet, kuten koiratkin, erottavat nykytiedon mukaan nämä äänet toisistaan. Luonnoneläimet tottuvat erilaisiin luonnon ääniin jo elämän ensimetreistä alkaen ja omaksuvat vanhemmilta susilta sen, että esimerkiksi ukkosen ääntä ei tarvitse pelätä.
- Suomen riistakeskus vastaa: Ei, Luke ei toimita tai kustanna petoaitoja. Petoaidat myöntää Suomen riistakeskus. Ja kuten aiemmassa viestissä kerroimme, nyt myös SusiLIFE-hanke toimittaa petoaitaa tiloille.
Lisää tietoa petoaitojen hakemisesta löytyy täältä: https://riista.fi/riistatalous/riistavahingot-ja-konfliktit/riistavahinkojen-estaminen/suurpetovahinkojen-estaminen/ - Poliisi vastaa: Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa (1213/06.02/2018, 5.11.2019; maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:24) vuodelta 2019 on sovittu, että Suomen riistakeskus on ensisijainen taho, joka vastaa karkotus- ja lopetustoimenpiteistä tapausluettelon kohtien 1 ja 2 tapauksissa. Poliisi vastaa kohtien 3 ja 4 tapauksista.
1. HUOLTA AIHEUTTAVA SUSI
Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä.
2. MAHDOLLISTA UHKAA AIHEUTTAVA SUSI
Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta.
3. UHKAA TAI VAARAA AIHEUTTAVA SUSI
Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.
4. VAKAVAA VAARAA AIHEUTTAVA SUSI
Susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta (jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti). Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun kotieläimen kimppuun.
Jos susi on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen päälle, sen käyttäytymistä ei yritetä enää karkottamisella muuttaa. Kyse on luokan 4. eläimestä, jolloin se on perusteltua heti lopettaa. - Luke vastaa: Tällaisten kilikellojen käytön hyödyistä ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Pääasiallisesti sudelle muut aistiärsykkeet ovat kuuloärsykkeitä merkittävämpiä - sudet eivät ole erityisen kiinnostuneita seuraamaan tiettyjä ääniä. Kotieläimien suojaamiseksi testataan tällä hetkellä erilaisia äänikarkottimia, ja näissä tärkeää on äänen epäsäännöllisyys eli se, että ääni tulee yllättäen ja on kova. Toistuvaan, tasaiseen ääneen susi mahdollisesti tottuisi helpommin.
- Maa- ja metsätalousministeriö vastaa: Kiitos kysymyksestäsi.
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun (C 674/17) ja luontodirektiivin mukaisesti poikkeusta tiukasta suojelusta ei voida hyväksyä ilman, että arvioidaan kyseessä olevan lajin kantojen suojelun taso sekä vaikutus, joka suunnitellulla poikkeuksella on siihen niin paikallisella tasolla kuin jäsenvaltion alueella tai tapauksen mukaan kyseessä olevalla luonnonmaantieteellisellä alueella, jos jäsenvaltion rajat ulottuvat useille luonnonmaantieteellisille alueille, taikka jos lajin luontainen levinneisyysalue tätä edellyttää ja mikäli tämä on mahdollista, rajat ylittävästi.
Ennakkoratkaisu ottaa kantaa myös siihen, mitkä alueet voidaan ottaa huomioon asianomaisen kannan levinneisyysaluetta tarkasteltaessa: Arvioinnissa ei ennakkoratkaisun mukaan oteta huomioon susikannan luontaisen levinneisyysalueen osaa, joka ulottuu tietyille sellaisessa kolmannessa valtiossa sijaitseville alueille, jota eivät sido unionin tärkeinä pitämien lajien tiukan suojelun velvoitteet (kuten esimerkiksi Venäjä ja Norja). - Luke vastaa: Täältä pääset lukemaan tiedotteen viimeisimmästä kanta-arviosta: https://www.luke.fi/uutinen/suomen-susikanta-on-kasvanut/. Kuten huomaat, emme tiedota susikannan koon vähimmäismäärästä, vaan annamme haarukan, joka kuvaa todennäköisintä susien määrää Suomessa.
Emme voi päättää, miten esimerkiksi Iltalehti asiasta uutisoi, joten kannattaa mennä aina suoraan lähteelle ja katsoa, mitä tiedotteessa saatika jopa kanta-arvioraportissa sanotaan aiheesta. - Erävalvonta vastaa: Niin sanottu omaehtoinen karkotus on eri asia. Siitä sanotaan tarkalleen näin: Metsästyslain 37 §:n sanamuodon mukaan rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia häiritä.
Sanamuoto ei siis estä häirintää, joka kohdistuu riistaeläimen muuhun yksilöön kuin poikaseen.
Suurpedon yksittäinen karkotus tai häirintä, joka ei vahingoita eläintä, ei ole
luontodirektiivin artiklan 12 mukaista häirintää. Suurpedon karkottaminen
hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta eläintä vahingoittamatta ei ole laissa
kiellettyä.
Mikäli suurpetoa karkotetaan eläintä vahingoittamalla tai sitä seurataan ja
ajetaan pihapiirin tai laitumen ulkopuolella on toiminta silloin metsästyslain
37 §:n vastaista. (Suomen susikannan hoitosuunnitelma 2019). - Luke korjaa edellistä vastausta: 4000 sutta riittäisi HIRVIkannan säätelyyn. Mikäli otetaan mukaan muut hirvieläimet, susimäärän pitäisi olla vielä paljon suurempi.
- Luke vastaa: Saalistustutkimusten perusteella yksi susi tappaa noin 15 hirveä vuodessa silloin, kun hirvi on pääasiallinen ravinto sudelle. Skandinaviassa, missä hirvikannat ovat korkeampia, määrä on noin 20 hirveä per susi. Jos sudet hoitaisivat itsekseen hirvieläinten kannansäätelyn, on laskettu, että susia tulisi olla noin 4000.
- Poliisi vastaa: Riistakeskuksen häirintälupa tai poliisin karkotuspäätös toteutetaan esimerkiksi toistuvia pihavierailuja tekevälle sudelle enintään kaksi kertaa. Poliisia tehtävässä avustavat suurriistavirka-aputoimijat eivät siis ole maastossa ”päiväkausia”. Tavoitteena on aina se, että karkottaminen on niin tehokas toimenpide, että sillä saavutetaan tavoiteltu tulos – suurpeto muuttaa käytöstään ja alkaa karttaa tiettyä aluetta tai tilannetta. Kun puhutaan karkotuksen tehokkuudesta, siinä yhteydessä puhutaan onnistuneesta karkotuksesta.
Onnistuneella karkotuksella tarkoitetaan:
- suurpetoon saadaan kontakti ja karkotuspainetta kytkettyjen tai ajavien koirien avulla
- suurpetoon saadaan kohdistettua kipua projektiililaukaisimella tai haulikon kipua tuottavalla ammuksella
- suurpetoon saadaan kontakti ja karkotuspainetta moottorikelkalla, mönkijällä tai vastaavalla avonaisella ajoneuvolla, josta ihminen on suden aistittavissa
- ääni- tai signaalikarkotteita on pystytty käyttämään siten, että niiden käyttö yhdistyy ihmisen toimintaan (näköyhteys)
Ja suurpeto reagoi kyseiseen karkotustoimenpiteeseen pakenemalla.
On totta, että esimerkiksi Varsinais-Suomessa toistuvia pihavierailuja tekeviä susia on haasteellista karkottaa yhtenäisten ja laajojen metsäalueiden puuttuessa. Tehtävä on siis haasteellinen ja vaikea, mutta lievempiä keinoja tulee aina ensisijaisesti kokeilla, ellei kyseessä ole ihmisen hengelle ja terveydelle vaaraa aiheuttava susi, joka lopetetaan poliisin päätöksellä heti ilman karkotustoimia. - Luke vastaa: Muistatko, mistä uutisesta on kyse? Mielellämme korjaamme, jos tällaisia virheitä tulee vastaan. Täältä kanta-arvioraportista sivulta 16 löydät kartan reviireistä. Itä-Suomestakin löytyy kyllä susia, 13 perhelaumaa ja 9 paria.
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547604 - Keskustelu on lähes puolivälissä. Olemme saaneet valtavasti viestejä ja kysymyksiä, kiitos kaikille niistä! Asiantuntijamme kirjoittavat vastauksia kovaa vauhtia.
Nyt on hyvä aika keskittyä toisten keskustelijoiden viestien lukemiseen hetkeksi. Mistä olemme samaa mieltä? Mitä näkökulmia ei ole vielä käsitelty? Mistä ei yleensä puhuta, kun on kyse elämästä susien naapurina?
- Keskustelun ohjaaja - Dialogia on tarkoitus käydä myös keskustelijoiden välillä, ei vain niin, että me täällä toisessa päässä vastaamme kysymyksiin. On siis hyvä käyttää hetki aikaa lueskellen muiden keskustelijoiden viestejä ja kommentoiden niitä.
Tarkentaisitko hieman kysymystäsi Lukelle? Luke ei väitä, että yksi lauma olisi kaikkien Pohjois-Karjalan susihavaintojen takana.
- Keskustelun ohjaaja - Suomen riistakeskus vastaa: Petoaidat ovat keskeisin vahinkojen ennaltaehkäisyn keino tuotantoeläintiloilla. SusiLIFE-hanke toimittaa tuotantoeläintiloille petoaitaa, mutta lisäksi kokoaa käyttökokemuksia muista tavoista vahinkojen ehkäisyyn (ääni- ja valokarkotteista, riistakameroista, GPS-pannoista). Sopivia suojaamisen keinoja pohditaan yhdessä eläintilallisten kanssa, jotta suurpetojen aiheuttamia vahinkoja voitaisiin mahdollisimman pitkälti ehkäistä ennakolta.
Lisätietoja SusiLIFE-hankkeen toimista vahinkojen ehkäisemiseksi voi lukea näiden linkkien takaa: https://susilife.fi/fi/ajankohtaista/170
http://wordpress1.luke.fi/susilife/wp-content/uploads/sites/14/2020/04/SusiLIFE_vahinkojen_ennaltaehkäisy_jaettava.pdf