SusiLIFE

SusiLIFE-hanke välittää tietoa sudesta ja sen käyttäytymisestä, edistää paikallistason vuorovaikutusta ja tuo työkaluja susien aiheuttamien haittojen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn.
Lisää tietoa hankkeesta: www.susilife.fi.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Hanke on täysin vastuussa tuottamastaan sisällöstä ja ainestosta. Euroopan komissio tai CINEA ei ole vastuussa aineistosta tai aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 65 kommenttia
- Erävalvonta vastaa: Metsähallituksen ja poliisin sekä rajavartioston yhteispartiointia tehdään valtakunnallisesti jatkuvasti, mutta projektissa tapahtuva useamman vuoden yhteispartiomalli on ainutlaatuinen toimintatapa. Projektin jälkeisenä tavoitteena on saada malli käyttöön muuallakin maassa, mutta tämän onnistuminen riippuu tietysti eri viranomaisten resursseista.
- Luke vastaa: Pariin vuosikymmeneen emme kanta-arvioissamme ole puhuneet vähimmäismääristä, mutta kaikkiin mediassa olleisiin juttuihin emme voi ottaa kantaa. Pyrimme kyllä korjaamaan mahdolliset virheet aina semmoisia havaitessamme, mutta toki jotain on voinut mennä seulan ohikin!
Alueellisesti tätä vähintään-sanamuotoa on voitu käyttää ja käytetään tarvittaessa toki edelleenkin. Jos esimerkiksi tietyssä kunnassa, jonka alueelle rajautuu useampia reviirejä, arvioidaan olevan 5-15 sutta, voidaan todeta että alueella on vähintään 5 sutta. - Kiitos kommentistasi. Saat tuota pikaa maa- ja metsätalousministeriöltä vastauksen näihin asioihin.
Sitä ennen muistutan kuitenkin, että politiikan sijaan tänään keskitytään susireviirien asukkaiden kokemuksiin. Millaisia kokemuksia sinulla on sudesta? - Suomen riistakeskus vastaa: On totta, että koirien käyttöön metsästyksessä liittyy monia riskejä - muitakin, kuin suden aiheuttamat vahingot. Monet näistä ovat kuitenkin tiukasti paikkaan sidottuja (tiet, rautatiet, vesistöt), jolloin niitä on helpompi ennakoida ja torjua. Suden kaltaisen liikkuvaisen ja reviiriään ravintokilpailijoilta puolustavan pedon kannalta ennakointi on selvästi vaikeampaa. Metsästyskoirien käyttö on nykymuotoisessa metsästyksessä erittäin keskeinen apu, jota ilman monien merkittävien riistakantojen tavoitteellinen säätely olisi mahdotonta.
- Muistatko+sattumoisin,+missä+on+sanottu+että+kyseiset+sudet+ovat+alfoja?+Mikäli+tämä+on+ollut+esimerkiksi+Luken+tiedotteessa,+mielellämme+tarkennamme+asiaa.+Tässä+tapauksessa+on+tosiaan+mahdollista+vaikkakin+epätodennäköistä,+että+kyseessä+on+alfa+-+todennäköisyys+tälle+on+noin+20-30+%+eli+melko+pieni.+Uudella+koirasusipaneelilla+tarkastetaan+yksilöitä+myös+takautuvasti,+joten+tulevaisuudessa+tiedämme+mahdollisista+sukulaisuussuhteista+tarkemmin.+
Kyseisen+kaksivuotiaan+suden+lisääntyminen+on+epätodennäköistä,+koska+vuonna+2015+kyseisellä+alueella+ei+ole+ollut+paria.+Parit+useimmiten+muodostuvat+edellisenä+kesänä+tai+syksynä+ja+pennut+syntyvät+seuraavana+kesänä. - Kiitos kommentistasi. Olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksiasi susikeskusteluista. Miten keskustelukulttuuria voisi mielestäsi parantaa?
- Keskustelun ohjaaja - Kiinnostava huomio ja ajatus! Mitä muut ovat mieltä? Milloin susi koetaan harmittomaksi, vai voiko sellaista tilannetta olla?
- Keskustelun ohjaaja - Suomen riistakeskus vastaa: Susi-Safetyn tarkoitus on koota koiranomistajien käyttöön mahdollisimman ajantasaista tietoa susien liikkeistä, jotta koiravahinkoja voitaisiin ehkäistä ennalta. Koirien suojaamisen haasteena ovat olleet esim. tilanteet, joissa saavutaan metsästämään alueelle, jonka susitilanne ei ole entuudestaan tuttu. Mitä tarkempaa paikallista tietoa palveluun saadaan koottua, sitä paremmin se tässä tarkoituksessa palvelee.
- Luke vastaa: DNA-näytteitä saadaan kuolleista susista, mutta myös susien ulostenäytteistä. Ulostenäytteitä kerätään joka talvi kaikilta vakiintuneilta susireviireiltä. Tuore näytekeräyskausi on juuri käynnistynyt, lisää tietoa saa täältä: https://www.luke.fi/uutinen/suden-dna-naytekerayskausi-kaynnistyy-tanaan-tulevana-talvena-susien-dnata-tutkitaan-entista-tarkemmalla-menetelmalla/.
- Luke vastaa: Susi on elintavoiltaan hyvin joustava ja sopeutuvainen, joten se viihtyy muuallakin kuin vain korpimetsissä. Länsi-Suomessa susille on paljon ravintoa: siellä on tiheä hirvieläinkanta.
- Poliisi vastaa: Esimerkiksi tilanteessa, jossa susi käy koiran kimppuun, kyseeseen voi tulla pakkotila, josta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 5 §:ssä. Kyseisen lainsäädännön lähtökohtana on se, että omaisuuttaan saa tällaisessa hyökkäystilanteessa puolustaa, kunhan pakkotilalainsäädännön edellytykset täyttyvät. Kyseisessä tilanteessa oikeudellisesti suojattu etu on koira ja vaaraa aiheuttaa rauhoitettu eläin, jota ei ilman perusteltua syytä ole lupaa tappaa.
Pakkotilaan vedottaessa, esitutkintaviranomainen suorittaa asiassa esitutkinnan ja toimittaa esitutkintamateriaalin syyttäjälle syyteharkintaan. Mikäli syyttäjä päätyy syytteen nostamiseen, tuomioistuin asiaa tutkiessaan lähtökohtaisesti arvioi, onko vastuuvapausperuste (pakkotila) ollut olemassa. Myös syyttäjällä on syyteharkintaa tehdessään mahdollisuus arvioida, onko tällainen pakkotila ollut kyseessä ja tehdä asiassa syyttämättäjättämispäätös "ei rikosta" -perusteella. Tällaisen syyttäjän päätöksen perusteen tulee syyttämättäjättämispäätöksen laatimisesta ja sisällöstä annetun Valtakunnansyyttäjän toimiston ohjeen (VKS:2016:6, Dnro 23/31/16, 8.12.2016) mukaan olla esitutkinta-aineistoon perustuva vakuuttava selvitys. - Suomen riistakeskus vastaa: Susilaumojen tai -parien reviirialueilla ei koiraa ole suotavaa pitää piha-alueella vapaana tai juoksunarussa ilta- tai yöaikaan. Tällöin on riski, että susi voi vahingoitta koiraa. Koiratarha suojaa koiraa, kun se on valmistettu koira-aitauksiin tarkoitetusta metalliverkosta ja on noin kaksi metriä korkea.
- Suomen riistakeskus vastaa: Karkotuksien tarkoituksena on luoda susille ihmisarkuutta ja saada siten muutoksia susien käyttäytymiseen tai käyttämään alueeseen. Hyvin onnistuneessa karkotuksessa sudelle pystytään esimerkiksi äänipelotteilla tai ampumalla luomaan epämiellyttävää, turvatonta oloa. Onnistuneita karkotuksia ovat sellaiset tilanteet, joissa lähietäisyydeltä on pystytty esimerkiksi ilmaan ampumalla luomaan uhan tunnetta sudelle sellaisessa paikassa, josta sen halutaan pysyvän poissa. Karkotusta suoritettaessa eläimiä ei ole tarkoitus ajaa pitkiä matkoja.
- Tarkoittanet Kauhajoen tapausta? https://poliisi.fi/-/poliisi-selvittaa-mahdollisen-suden-kaytosta-kauhajoella
Poliisi selvittää asiaa, ja vastuu tiedottamisesta on Pohjanmaan poliisilaitoksella. Tässä keskustelussa on mukana Itä-Suomen poliisilaitos, joten emme pysty asiaa kommentoimaan ennen kuin paikallinen poliisilaitos kertoo tapahtuneesta enemmän.
- Keskustelun ohjaaja - Erävalvonta vastaa: Tiedotusvastuu on aina tutkinnanjohtajalla, eli emme valitettavasti osaa lisätä mitään siihen, mitä tämä on asiasta jo aiemmin tiedottanut.
- Kiitos kommentistasi. Kotieläinvahingot, tilallisten huoli ja huonosti nukutut yöt ovat todellinen ongelma. Mitkä keinot olet kokenut parhaiksi kotieläinten suojaamiseen, aidan lisäksi? Millaista tukea ja työkaluja toivoisit työsi helpottamiseksi?
- Keskustelun ohjaaja - Luke jatkaa vielä: dna-näytteet auttavat huomaamaan sen, mikäli samalla alueella pyörii tietty ja sama tai samat sudet.
- Luke vastaa: Vähimmäiskanta-arviointi on suden osalta lopetettu jo 90-luvulla, ja 2000-luvulta alkaen on arvioitu todennäköistä lauma- ja yksilömäärää. Arvio perustuu olemassa olevaan aineistoon. Tämä arvioinnin menetelmä on avattu kanta-arvioraportissa, tässä linkki vielä siihen: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547604
Joskus kirjattujen susihavaintojen perusteella voi vaikuttaa siltä, että tietyllä alueella olisi suuri määrä susia. Yksittäisestä sudesta voi kuitenkin olla jopa kymmeniä havaintoja lyhyelläkin aikavälillä. Kanta-arviossa hyödynnetään havaintojen ohella kuitenkin myös muuta tietoa, esimerkiksi dna-näytteitä. - Kiitos kommentistasi.
Keskustelussa on tänään kyse susireviirin asukkaiden kokemuksista. Millaisia kokemuksia sinulla on? Miten tapahtumat ja tilanteet ovat vaikuttaneet ajatuksiisi tästä aiheesta?
- Keskustelun ohjaaja - Fasilitaattori täällä terve! Ohjaaja on ehkä Suomessa tutumpi ilmaisu, mutta työnkuva on tänään täsmälleen sama.
- Keskustelun ohjaaja / fasilitaattori