kari.tolonen
"Ajattelen, siis olen." (Descartes)
"Minä en ajattele, minä vain olen." (Tuntematon)
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia73 aloitusta · 1182 kommenttia
- "Luomisoppihan" kuuluu uskonnon alueelle eikä ole mikään vaihtoehto biologian opetukselle.
- Joku voi olla kiinostunut pelkästä totuudesta ja tosiasioista raamatunkertomustenkin suhteen. Jos totuuden nkyseleminen ja etsiminen lähtee ilman ennalta omaksutun uskonnollisen näkemyksen ennakkoehtoja täytynee hyväksyä, että Raamatussa on ristiriitaisuuksia mikäli sitä ei lueta eri aikoina syntyneenä erilaisena kirjakokoelmana vaan kristittyjen tapaan yhtenäisenä opuksena.
- Ei kukaan tarpeellista lepoa vihaa: ei sen enempää kristitty kuin muutkaan ihmiset mutta miten siinä lepäät kun ei ole yksimielisyyttä minä viikonpäivänä pitäisi levätä vaan täytyy kiistellä mokomasta asiasta.
Adventistit mm. ovat kyllä tässä rähjäämisessä aloitteen tekijöitä koska asettuvat länsimaissa yleisesti hyväksyttyä ja vakiintunutta käytäntöä vastaan pitää sunnuntaita lepopäivänä.
Käsitykselle, että vain ja nimenomaan lauantai olisi oikea lepopäivä ei löydy mitään järjellisiä perusteita. Maailmankaikkeus "pyörii" aivan samalla tavalla, riippumatta siitä lepäätkö lauantaina vai sunnuntaina. Galaksit etääntyvät toisistaan, aurinkokuntia syntyy ja kuolee; kanit ja marsut saavat uusia poikueita; talvi ja kesä seuraavat toisiaan aivan riippumatta siitä pyhitätkö levollesi ja mahdolliselle jumalanpalveluksellesi sunnuntain vai lauantain. - Ainoastaan me ihmiset menetämme sisäsen lepomme ja ehkä mielenrauhamme ollessamme tukkanuottasillaasiaoista jotka eivät hetkauta todellisuutta tai niitä asioita joista elämisemme oikeasti riippuu, tuon taivaallista. - Pari vinkkiä , jotka ehkä auttavat löytämään huumoria Raamatustakin ja uskovaisuudesta/uskonnollisuudesta yleensä laajemminkin: Olli Alhon Hulluuden puolustus ja Heinimäen Pyhä nauru.
http://www.ylioppilaslehti.fi/2000/10/20/uskonto-on-hauska-asia/
http://opisto.alkio.fi/~anhalone/viihdyttajat.html - Kyllä luterilainen ja johonkin toiseen uskontokuntaan kuuluva voidaan vihkiä luterilaisen kaavan mukaan luterilaisen papin toimesta.
- Voihan olla, että olet autuas, aivan oikeasti, uskossasi. Mistäpä tuota toisen sisintä tietää.
- Kuolemattomuus ja iankaikkinen elämä eivät ole välttämättä sama asia.
Esim. 1.Tim. 6:16, "...jolla ainoalla on kuolemattomuus...", sana on 'atanasia', sanasta 'atanatos', kuolematon.
Sitten taas esim. Rm 6:23, "...Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä...", sana on 'ainonios', sanasta 'aion', maailmanaika, iäisyys, aikakausi, maailma. - Toinen näkökulma olisi vaikkapa, että jossain ihmisen tietoisuuden kehitysvaiheessa hän on alkanut ihmettelemään ja pohtimaan maailmassa ilmenevää pahuutta, sairautta ja kuolemaa. Näiden käsittämättömien ja vaikeiden asioiden selittämiseksi ihminen on sitten luonut syntiinlankeemusmyytin/-myyttejä.
Myös muualta kuin juutalaisesta luomistarustosta tunnetaan käsityksiä "ajasta ennen syntiinlankeemusta". Esim. Hesiodos kuvaa teoksessaan Työt ja päivät, viittä maailmankautta: ensimmäinen oli Kulta-aika, jolloin ihmiskunta eli vitsauksista vapaana. Sitten seurasivat Hopea-aika, Pronssi-aika, Sankarien aika ja lopulta nykyinen, onneton Rauta-aikamme. - Tuo piste ennen alkuräjähdystä eli "energiatihentymä" kuten sanot, on ainakin tällaiselle maallikolle (ei matemaatikko eikä fyysikko) hyvin mielenkiintoinen.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt, tuohon pisteeseen oli keskittynyt kaikki mutta siitä itsestään ei voi sanoa missä se oli tai milloin se oli koska vasta sen "räjähdyksessä" syntyivät niin aika, avaruus, kuin ainekin. Myöskin tuon pisteen koosta puhuminen ei käsittääkseni ole mielekästä eli ei voi sanoa oliko se tuossa tilassaan ennen alkuräjähdystä suuri vai pieni, koska tällaiset käsitteet ovat mahdollisia vain verrattaessa jotain johonkin, eikä tuotä pistettä ainoana olevana voi verrata mihinkään.- Itse mielelläni ajattelen sen pisteeksi, pisteen merkityksessä (vaikka tietenkään en voi täydellisesti tajuta edes pistettä koska väkiselläkin sillekin pyrkii antamaan ulottuvaisuutta). - Jumala on ennenkaikkea Pyhä - 'numen'. Pyhyyden, numenaalisen, ominaisuus on on samanaikaisesti sen kiehtovuus ja pelottavuus. Se sisältää samanaikaisesti sekä korkeimman hyvän, että tuhon mahdollisuuden.
- Vanhan testamentin ihmisten usko poikkesi kristittyjen uskosta ainakin sikäli, ettei heillä ollut pelastuskäsityksessään kuolemanjäkeistä ikuisuusnäkökulmaa. Jumalan siunaukset ja rangaistukset koskivat vain tätä maallista elämää. Kuolleet, "heimonsa tykö menneet" "elivät" ehkä sheol'issa, 'tuonelassa' jonkinlaista varjomaista elämää mutta mitään taivasta tai helvettiä palkkiona ja rangaistuksena ei ollut olemassa.
Meidän kristittyjen tulkintamme Vanhasta testamentista on helposti jotenkin "anakronistinen": sijoitamme omasta uskonkäsityksestämme lähtien Vanhan testamentin aikaan ja ihmisiin kristillisiä käsityksiä, joita heillä ei omana aikanaan ollut. - Nimittäin, että "ateisti palvoo luotua enemmän kuin Luojaa"? Eikö pikemminkin, että uskova palvoo usein luotua enemmän kuin luojaa: nimittäin itse luomiaan tai toisilta omimiaan mielikuvia Luojasta eli Jumalasta.
- Liittynee kuitenkin ajan problematiikkaan. Ihminen elää ajassa mutta Jumalan katsotaan elävän ja olevan ajan ulkopuolella eli menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus ovat hänelle koko ajan ja samanaikaisesti läsnäolevia.
- No, niin kai. Mitäs me tällaiset "Platonin luolan vangit" muuta kuin kuvajaista...
- Yritän mieluummin katsella jyvää hahlon takaa... :)
- Meidän Vanha Testamenttimme, jossa mm. sapattimääräykset ovat, on juutalaisuuden pyhä kirja. Eihän sitä oltu tarkoitettukaan muille kuin juutalaisille. Muilla kansoilla oli omat pyhät tekstinsä, sikäli kuin oli. Juutalaisena lahkona syntynyt kristinusko, erkaannuttuaan "emostaan", juutalaisuudesta ei tuntenut tarvetta (pikemminkin päinvastoin) juutalaisen lakihurskauden noudattamiseen. Siksipä uuden Testamentin puolelta ei mitään sapattisääntöjä löydykään koska kristillinen kirkko ei katsonut mielekkääksi pakottaa pakanuudesta kääntyviä tulemaan kristityiksi juutalaisen lakihurskauden kautta.
- Kovin vaikuttaa siltä kuin nykyisetkin sapatinviettäjät ymmärtäisivät pikemminkin ihmisen olevan sapattia varten eikä päinvastoin, päätellen siitä, että he koko ajan korostavat sapatin pyhyyttä Jumalan käskynä näyttäen unohtavan sapattiasetuksen lähimpänä olevan, käytännön puolen: että sinä ja palvelijasi sekä aasisi ja juhtasi saisitte levätä.
- Omasta, oikeana (ehkäpä vielä ainoana oikeana) pitämästään, uskostaanhan jokainen, niin protestantti kuin room.katolinenkin puhuu. Tuskin myöskään mistään löytyy sellaista puolueetonta, objektiivista mittaria, joka voisi ilmoittaa kenen usko on oikeampi.
- Jonkinlaista toimintaa näyttäisi olevan...
http://www.uskonnot.fi/yhteisöt/view
http://www.smi.org/address/finland.htm
Saksassa kiellettiin, josta amerikkalaiset peräti närkästyivät. - Eikös sen selville saamiseksi, mitä Raamattuun on kirjoitettu, riitä pelkkä auttava sisälukutaito? :)