sa4ru5
Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.
En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.
PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.
Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.
Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.
Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.
Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.
Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.
Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:
sa4ru5@suomi24.fi
Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Messenger: sa4ru5@suomi24.fi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia225 aloitusta · 5833 kommenttia
- Erilaisista muoveista ja ties mistä materiaaleista tehdään myös monenlaisia huonekaluja. - Joitain jopa 3D- tai 4D-tulostimilla monistaen.
Menetelmää oli Hollannissa kehittämässä suomalaissyntyinen mies, joka edustaa meidän ikäluokkamme lasten ikää. Mies esitteli median välityksellä menetemiä myös Suomessa ja kiertää nykyisin maailmaa vaimonsa ja ihastuttavan pienen rakastetun lapsensa kanssa.
Iloitsen menestyneen miehen ja entisen naapurin pikku-pojan puolesta. Hän on saanut kokea, mitä menestys merkitsee ja näyttää myös oppineen hallitsemaan omaa ja perheensä elämäänsä. - Kansakoulussa / peruskoulun ala-asteella saimme ruoan ilmaiseksi, mutta oppikouluun päästyä (10-vuotiaasta lähtien) piti vanhempien maksaa lastensa ruokailusta - jos halusivat. Osa söi omia eväitä ja osa kävi ruokalassa syömässä.
- Kielten opiskelua voi jatkaa vielä eläkeiässäkin, jos haluaa, ja ihan millä tasolla haluaa. Monenlaisia vaihtoehtoja löytyy sekä koti- että ulkomailla.
Aivotkin pysyvät vireessä, kun muistaa harrastaa myös hikoiluttavaa liikuntaa muutaman kerran viikossa. - Germaanisten kielten opiskelu helpottuu merkittävästi "toisella kotimaisella" aloittaen. Ruotsin kieltä näkee kaikkialla ympärillään ja voi oppia melkein huomaamatta, kun tekstejä tarkastelee. Käännöskin löytyy samasta kuluttajapakkauksesta. - Itse olen erittäin tyytyväinen kieliopintojen aloittamisesta ruotsiksi. Saksan kieli ei tuntunut yhtään vaikealta, ja englannin kielioppikin oli helppoa ennen poikkeusten opettelua.
Jos kielten opiskelu olisi aloitettu englannilla, tuskin pitkän saksan opiskelu olisi houkuttanut. Siitäkin on ollut huomattavaa etua monessa paikassa sekä opiskeluaikoina että työelämässä. Ja opiskeluvuodet taitavat jatkua elämän loppuun asti... ;) - Eihän keilaamiseen välttämättä tarvitse kuin yhden kaverin, jonka kanssa voi pelata samalla radalla. Nykyään ei tarvitse edes opetella sääntöjä ja pisteiden laskua, kun tietokone hoitaa sen ja tulokset nousevat esiin automaattisesti.
Suurin osa keilaajista taitaa kuulua johonkin järjestöön ja pelata joka viikko aina samaan aikaan. Kilpailuja voi olla sitten myös toisten seurojen jäsenten kanssa.
Oletteko kokeilleet hohtokeilailua. - Tärkeimmät asiat päätetään virallisesti useimmiten jonkun sopimusosapuolen työpaikalla kokouspöydän ääressä istuttaessa ja sopimukset kirjallisesti allekirjoituksin vahvistaen.
- Voi hunkszukka-parka, en todellakaan edes osaisi matkia sinua. Useimmat näpyttelyjesi tulokset sivuutan lukematta, koska keskinkertaista heikompi kirjoitustaitosi ja keksimäsi kirjainmerkit sekä tavuviivat viestivät muka omaperäistä nokkeluuttasi, joka ei puhuttele minua ensinkään.
Sen näin, että et ole pelannut golfia tai perehtynyt asiaan.
Minulla on kokemusta kertomastani, ja isot pojat ovat kutsuneet aina välillä minuakin mukaan pelaamaan, kun kokous tai seminaari on päättynyt hyvissä ajoin jossain sopivassa paikassa. Luulen, että nykyisin naisetkin ovat alkaneen harrastaa golfin pelaamista entistä enemmän. Yksi tämän ikäluokan entinen missikin on elättänyt itsensä useita vuosia pelaamalla golfia sekä ulkomailla että välillä Suomessakin. - Isot pojat ja nykyään jo isot tytötkin jatkavat usein seminaarien tai neuvottelupäivien jälkeen kierroksella golfia. Kentällä voidaan keskustella, keskittyä välillä pallon lyömiseen ja viettää aikaa raittiissa ilmassa.
Hyvän kontaktin luominen oman alan asiantuntijoihin ja liiketuttaviin sujuu golfkentällä miellyttävissä merkeissä.
Nykyisin alkaa työajan käyttö vähitellen muuttua tiivistahtisemmaksi, eivätkä johtajatkaan enää vietä koko päivän pituisia "neuvotteluja" golfkentällä, eivätkä käytä enää samalla tavalla alkoholia kuin viime vuosisadalla. - Väliäkö sillä on nykyaikana, sinuttelevatko vai teitittelevätkö ihmiset Suomessa asiakkaitaan, kunhan käyttäytyvät kohteliaasti. Vähitellen myös vanhojen ja muuten arvostettujen henkilöidenkin sinuttelu näyttää vähitellen yleistyvän.
Ei siitä ole vielä kauaakaan, kun kaikkia arvostettuja ihmisiä teititeltiin yleisesti. Vähitellen tilanne näyttää muuttuvan, luultavasti osin siksi, että moni meistä varttuneemmista sinuttelemme kohteliaasti melkein kaikkia. - Jos joku vanhempi ihminen teitittelee minua, jatkan minäkin samalla linjalla. - Tekee mieli väittää totuuttasi vastaan, kun olen saanut todella huonoja kokemuksia parin yksityisellä lääkäriasemalla työskentelevän lääkärin asiakkaana.
Sen jälkeen olen hieman varautuneena vertaillut palveluita ja olen käynyt sekä parissa terveyskeskuksessa että yksityislääkärillä. Yksilöitä ovat lääkärit ja jokaisella on oma tyylinsä palvella asiakkaitaan. Ei riipu työpaikasta vaan ihmisestä, miten hän tehtävänsä hoitaa. Toivoisin, että enemmistö lääkäreistä pitäisi edelleen työtään kutsumuksena ja yrittäisi hoitaa tehtävänsä mahdollisimman hyvin. - Hui, hai, kuka lähtee matkoille, jos pelottaa vallan kauheasti?
Itse olen pohtinut toimintamalleja aina välillä, ja unohdan koko jutun sen jälkeen. Tarvittaessa voin toimia nopeasti ja ehkä säästyä ikävämmiltä seurauksilta.
En esim. koskaan pysähdy ihmettelemään ja kurkistelemaan, mitä on tapahtunut, kun ihmislaumoja kerääntyy jonnekin spontaanisti. - Minä jatkan matkaani tai saatan jopa valita suunnan, joka vie entistä kauemmaksi ihmisjoukosta. Pelottavia tapahtumia katson mieluummin turvallisesti televisiosta joskun myöhemmin kuin paikan päällä, mahdollisesti kammotaviakin uhkia kohdaten. - Monet ovat kertoneet, etteivät automyyjät suhtaudu asiallisesti naisasiakkaisiin, vaan saattavat esitellä autoa vaikkapa vain seuraksi mukaan lähteneelle miehelle, joka on sanonut myyjälle olevansa vain seuralainen, ei asiakas.
Itse en ole moista kokenut. Olen saanut yleensä vähintään kohtuullisen hyvää palvelua. Yhden ison merkkiliikkeen johtaja palveli erinomaisesti jopa puhelimessa ja viimeisen autonvaihdon hoidimmekin melkein kokonaan puhelimessa. Muissa autokaupoissa en viitsinyt käydä enää ollenkaan, kun kaikki asiat hoituivat hyvin.
Iän en ole huomannut vaikuttavan oikeastaan ollenkaan palvelutapaan tai -tasoon. En tosin ole koskaan välittänyt asioida paikassa, jossa ei ole tarvittavaa palvelua tarjolla. - Viime aikoina olen ilahtunut useampiakin kertoja marketeissa erinomaisen hyvästä palvelusta, kun olen sitä tarvinnut. Myyjiä on vähennetty, mutta he jaksavat palvella asiakkaita aina ystävällisesti ikään katsomatta. - Palvelun laatu vaihtelee eri paikoissa ja eri myyjät toimivat myös eri tavoin. Jossain asiakaspalvelu toimii erinomaisesti, jossain se ei todellakaan ole palvelua ollenkaan.
Voisitko peruuttaa tilauksen ja tilata tavarat jostain luotettavammasta paikasta?
Ellet ole vielä maksanut laskua tuotteesta ja kuljetuksesta, voisit vaatia hyvitystä. Ellet itse pärjää, voisit ottaa yhteyttä kuluttaja-asiamieheen.
Aina kannattaa ottaa yhteyttä esimiestasolle ja tarvittaessa organisaatossa porras kerrallaan ylemmäksi, jatkaa palvelutasosta kertomista vaikka päämyymälään tai pääjohtajallekin, jollei palvelua muuten löydy. - Mikä estää? Mikä on ongelma?
Voisin ihan hyvin istuskella ja katsella vain ympärille tai tehdä matkan aikana ihan jotai muuta. Suurin osa matka-ajasta kuluu vain vähän ohjauspyörää kääntämällä ja kaasua painamalla. Olisi mukavaa antaa robotin ohjata ja hoitaa ajaminen, varsinkin ruuhkaliikenteessä valtaväylillä.
No, toisaalta julkista liikennettä käyttäessä ei myöskään tarvitse ohjata eikä keskittyä ajamiseen.
Satojen kilometrien ajelu mökkimatkoilla ja varsinkin bensamoottorilla kulkevalla autolla on todella itsekästä ympäristön saastuttamista. Ehkä kannattaisi miettiä ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja ja harventaa matkustamista. - Niin, tai käyttää munamankelia. ;) - ;). ;) ;) Hauska juttu. Piristi varmaan päivääsi. ;)
.
.
.
Neukkulähetystöstä saatiin jatkuvasti monenlaista informaatiota vuosien varrella ja lehdistä saatiin lukea, kun joku joutui lähtemään ennen aikojaan takaisin kotimaahan ja tuli uusi henkilö tilalle.
Onko varmaa tietoa, kun joku täysin vieras ihminen kertoo omaa elämäntarinaansa? Kerrottu voi olla täysin totta, mutta se voi olla myös ihan täyttä satua.
Kuulin juuri, että yksi seuraavan polven sukulainen kertoo mielellään monenlaisia satuja omasta elämästään. Äitinsä kertoi juuri eilen puhelimessa, etteivät ko. naisen kertomat tarinat pitäneet paikkaansa. (Nainen on juuri avioitunut muutaman viikon seurustelun jälkeen, ja erostaan on melko lyhyt aika? Väitti olleensa uuden miehen kanssa aikoinaan lapsuuden leikkikaveri.)
En ymmärrä, miksi ihmiset valehtelevat läheisilleen ja tutuille.
Itse kieltäydyn mieluummin vastaamasta tai käännän jutun suuntaa. Olen ihan liian laiskakin valehtelemaan. Pitäisi muistaa, mitä on tullut sanotuksi. Rehellisen ei tarvitse miettiä samalla tapaa, kun sanoo niin kuin asiat oikeasti ovat. - Luulisi, että lataustolppien tai -pisteiden aikaan saaminen ei olisi suurikaan ongelma. Lähiöissä kai melkein kaikissa pysäköintipaikoissa on sähkötolpat auton ajastettua lämmittämistä varten. Luulisi, että niitä voisi säätää myös lataukseen sopiviksi kohtuullisen hyvin ja helposti.
Meillä on kellaritasossa olevassa autotallissa omat latauspisteet kahdelle autolle. En ole varma, ovatko tallipaikat vuokrattuja vai osakkeina omaksi ostettuja. Jos vertaa, kuinka suuret bensakulut voivat olla, sähköisen latauspisteen hankkiminen on kai melko pieni kustannus oman auton kuluihin.
Luultavasti monessa paikassa voitaisiin latauspisteissä hyödyntää aurinkokennoja ja kukaties millaisia laitteita tulevaisuudessa voidaan kehitellä. - Jospa kuntopyörällä ja/tai ehkä jollain muullakin tapaa voisi tankata sähköauton omaa energiaa hyödyntämällä.. ;) - Aviomieheni sai aikoinaan houkuteltu minutkin mukaan metsästämään. Ensin opettelin ampumaan erilaisilla aseilla ja sitten suoritin metsästäjän tutkinnon.
Vaikka olen lopettanut metsästämisen jo kauan aikaa sitten, olen edelleen sitä mieltä, että on eläinystävällisempää syödä yhdellä laukauksella tapettua eläintä, joka on saanut elää koko elämänsä vapaana luonnonmukaista elämää kuin ties millaisissa kammottavissakin oloissa tuotettua lihakarjaa.
Liikuimme paljon luonnossa muutenkin ja koira pääsi liikkumaan vapaana luonnossa metsästysaikaan, mutta muulloin se kulki talutushihnan päässä. Teimme myös paljon riistanhoitotyötä ja kuljetimme tarpeen mukaan ruokaa eläimille. Saalis ei ollut meille koskaan tärkein asia metsästysretkillä. Mietittiin, kuinka suuri eläinkanta oli metsästysalueella ja metsästimme välillä useampia ja välillä vain harvoja eläimiä metsästyskauden aikana. - Kun luonnolliset viholliset olivat kadonneet eläinten reviireiltä, metsästäjät auttoivat kantaa säilymään terveenä ja sopivan kokoisena.
Eläimiä rääkätään monella tapaa karjatiloilla, eivätkä ne pääse läheskään aina elämään normaalia elämää. On tietysti myös toisenlaisia, eläinystävällisiä karjatilallisia. - En syö sian enkä naudan lihaa, mutta lampaan ja riistalihaa syön mielelläni aina, kun sitä on tarjolla.
On kaikenlaisia ihmisiä, ja jotkut voivat tehdä monenlaista pahaa sekä eläimille että ihmisille. Jotkut näkevät asiat hyvin musta-valkoisena ja voivat kuvitella kaikenlaista, elleivät ole kyllin kiinnostuneita perehtyäkseen asioihin ennen arvostelua ja voimakkaitakin kannanottoja. - Kävin useita vuosia kampaajalla Tehtaankadulla mainitsemaasi lähetystöä vastapäätä. Ihmiset kulkivat lähetystön portista enimmäkseen autonkuljettajien ajamissa henkilöautoissa, enkä nähnyt koskaan ketään päihtynyttä jalan kulkevaa lähimaillakaan. Ympäristökin taisi olla monien kameroiden tarkkailtavana.
- Ja yksi kotona ollessa voi kompastua ja lyödä päänsä pahasti vaikka kivipöydän kulmaan ja... Tai....
En pelkää oikeastaan mitään, vaikka tiedän, että elämässä on kaiken aikaa monenlaisia ikäviäkin mahdollisuuksia. Moni tuttu on kuollut jo nuorempana, eikä sitä koskaan tiedä, mitä tapahtuu hetken päästä - vaikka kotona, omassa sängyssä nukkuessa. - Moni vanhus voi valita ihan itse, mitä haluaa. Joku voi myydä asuntonsa ja käyttää osan rahoista omien vanhuuden aikaisten tarpeidensa kustantamiseen. Jonkun vanhuksen kohdalla ahneet perilliset voivat järjestellä asioita vähemmän mukavasti tai jättää ne kokonaan yhteiskunnan tarjoamien vaihtoehtojen varaan.
Erilaisia vaihtoehtoja on tarjolla sekä omavaraisille että yhteiskunnan tukien varassa eläville. Yhteisöllisyys ja palvelutalot kuulostavat minusta mukavilta vaihtoehdoilta niin kauan kuin ihminen itse kykenee olemaan jollain tavalla aktiivinen. Joissain paikoissa on ruhtinaalliset tilat ja palvelut, useimmissa hoidetaan kai pienemmissä tiloissa vain perustarpeet ja joitain yhteisiä kuvioita.
Palvelukotiasuminen maksaa todennäköisesti monelle eläkeläiselle kuukausittaisen eläkkeen verran miinus jonkinlainen taskuraha, joka hänelle varataan omaa käyttöä varten.