- Katso seur. linkistä dia n:o 16 ja selitä:
http://www.mm.helsinki.fi/mmtal/mae/opiskelu/docs/MPOL1_2008_CAP-Suomi_kalvopohjat.pdf
Suomessa lehmäkohtainen maidon kilomäärä yli 1000 kiloa suurempi kuin Ranskassa . - Valtaosa kuluttajista luottaakin juuri kotimaisiin, puhtaisiin elintarvikkeihin. Eräänkin TV:ssa haastatellun kuluttajan kuultiin sanovan, että täytyy tästedes katsoa entistä tarkemmin ruoan alkuperämaa. Kyse oli tästä viimeisimmästä (ei viimeisestä) ruokaskandaalista.
Kun halusit linkkejä , niin tässä yksi tuote, joka vähentää maatalouskaunan aiheuttamaa närästystä:
http://www.valio.fi/gefilus/?ad=adwords_gefilus&gclid=CODDuJr63ZkCFZCD3god1Ax3aQ - Täältä saat laadukkaita ulkomaisia elintarvikkeita:
ttp://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200904039351820_ul.shtml
http://www.findus.fi/folowup.html?NewsId=13
Kun Suomen maatalous on mielestäsi tehotonta, niin miksi Etelä -Euroopassa tuet ovat suurempia ?
On se kovaa kun joutuu kohtaamaan totuuden suomalaisen punakaunapuolueen harjoittaman propagandan sijasta. Ei usko vaikka näkee tilastot edessään, keisarillahan ON VAATTEET.
Kun kerran halusit lisää linkkejä, niin tässä tulee hieno satu. Se muistuttaa suomalaista maatalouden vastaista satua: Suomen maatalous on tehotonta ja saa eniten tukea maailmassa. Tosin siinä on paljon sanoja ja pitkiä lauseita, mutta katsele ainakin kuvat:
http://www.kotiposti.net/~raamattu/jt/lisatietoja/satu-keisarin-vaatteista/ - Ruokatottumusten vääristyminen johtuu monista tekijöistä. Yksi näistä tekijöistä on markkinatalousajattelu. Ruoan menekkiä on ruvettu kasvattamaan tavaroiden myynnin malliin.
Esim. alati suurentuvat annoskoot ja niihin liittyvä hintamainonta luo illuusion, että syömällä paljon säästää rahaa. Fysiologisesti ihmisen tulisi syödä vain niin paljon kuin hän kuluttaa. Nykyisellä työnteolla ja vapaa-ajan liikkumisella kulutus ei ole suuren suuri. Ei paljon yli perusaineenvaihdunnasta, jonka avulla ihminen pysyy toimivana organismina. Perusaineenvaihduntaan kuuluuvat ihmisen elintoiminnot kuten hengitys, sydämen toiminta, ruoansulatus ym.
Ruoan markkinointi tulisi kohdentaa terveyttä edistävään ruokaan. Siinä on vain se paha puoli, että terveellinen ruoka maksaa joissakin tapauksissa enemmän kuin energiapainotteinen ruoka. Kuluttajien terveystietoisuus pitäisi saada nousemaan. Ruoan hankkimisen ainoa kriteeri ei voi olla sen halpa hinta.
Suomalainen ruoka on tutkitusti maailman puhtainta, valvotuinta ja terveellisintä. On vain osattava valita oikein. Pitäisi päästä pois siitä sota-ajan traumasta, että kun ruokaa on tarjolla , niin pitää syödä ähkyyn. Kyllä Suomessa ruokaa on vielä saatavana huomennakin, ei joka kerta tarvitse leuan kiiltää ja napin lentää housunkauluksesta. - Afrikasta.
Sitäpaitsi ruoka ei ole ylihintaista, nousevat kustannukset ovat todellisia. Enää ei voi syödä velaksi tulevien sukupolvien piikkiin.
Toisaalta teknologia kehittää synteettistä ruokaa, mutta kyllä sekin maksaa. - Raportissa esitetään arvio mahdollisten lisätoimien
mahdollisesta hiilinielusta teollisuusmaissa,
joka voisi olla jopa 500 miljoonaa tonnia hiiltä
vuodessa ensimmäisellä raportointikaudella. Tästä
noin 29 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa voisi olla
mahdollista saavuttaa muutoksilla maankäytössä
(mm.viljelysmaan muuttaminen ruohoalueeksi, kuivattujen
alueiden ennallistamista), noin 260 miljoonaa
tonnia hiiltä vuodessa tehostamalla toimenpiteitä
nykyisessä maankäytössä (mm. maanviljelysmaiden
osalta maanmuokkauksen vähentäminen,
viljelykierron pidentäminen, eroosion torjunta, kastelu;
peltometsätaloudessa puuston parempi käsittely;
laidunmailla karjan, puumaisten kasvien ja
palojen parempi käsittely...
IPCC:n erityisraportissa esitettyjä karkeita arvioita artiklan 3.3 mahdollisesta hiilinielusta/-päästöstä
teollisuusmaissa ensimmäisellä raportointikaudella (Watson ym. 2000):
Tässä olisi Suomen mahdollisuus myydä maatalouden tuotteet hyvällä hinnalla ulkomaille. Pitää olla aktiivinen ja lobata suomalainen laskentamalli tulevaan päästökauppaan. - Tämä esitys on vielä raakile, jota pitää viedä vielä pidemmälle. Sekin on väärin, että tämä olisi vihreiden ajatus. Esitän tätä maataloustuottajan näkökulmasta. Mallissa korostuu uusi ajattelu, joka pyrkii ensimmäisen kerran reiluun kauppaan . Tähän asti maataloustuottaja on syyllistetty ympäristön pilaamiseen vaikka syyllinen on kuluttaja.
Kuluttaja vaatii yhä halvempaa ruokaa ja parempaa ympäristötasetta. Ne ovat samassa yhtälössä mahdottomia, toisesta pitää tinkiä. Vain maksamalla reilua hintaa ekologisesta tuotannosta voi kuluttaja vaatia sitä.
Nykyinen ympäristötuki on täysin riittämätön . Oikea kustannustaso on täysin eri miljardiluokassa. - Toinen vaihtoehto on olemassa: maksakaa ruoasta oikea hinta, älkää huutako valtiota apuun.
- Eipä tietenkään, nyt maksetaan puuttuva osuus tukina (vajaa) , koska kuluttajat eivät pysty maksamaan täyttä hintaa. He tarvitsevat valtion tukea.
Samaa maataloustukea nauttii myös elintarviketeollisuus ja kauppa. He saavat raaka-aineen 40-70 prosenttia halvemmalla kuin on käypä hinta. Kelpaa siinä sitten ostella virmoja ulkomailta ja korottaa palkkoja. - en minä. Tähän asti tällä sivustolla on huudettu, että maajussit ovat turhia, joutaisivat pois.
Kuitenkin asia on niin, että tässä yhteiskunnassa tarvitaan kaikkia. On tunnustettava, että alkutuotanto kuitenkin luo uutta kasvua, josta riittää jalostettavaa, myytävää, kuljetettavaa, ostettavaa jne.
Suomi on koulutuksen luvattu maa. Pisa-tuloksetkin mairittelevat meitä kaikkien sivistysmaiden joukossa. Kritisoin kuitenkin ylikoulutusta. Mitä järkeä on kouluttaa merkonomin työpaikalle tradenomi tekemään samaa työtä. Tradenomin työpanos ei tuo yhtään suurempaa kansantuloa päätteen takana kuin merkonominkaan. Päinvastoin , korkeamman koulutuksen vuoksi hänelle maksetaan suurempaa palkkaa ja lopputulos on pienempi.
Olen lanseerannut vastaavan ilmiön maatalouteen. Annamme lisäkoulutusta ympäristöä säästävistä viljelymenetelmistä. Tuotamme aivan kuten aikaisemminkin, mutta nostamme alkutuotteiden hintaa hiilensidonnan perusteella. Se, että kasvu sitoo hiiltä ja hillitsee ilmastonmuutosta on aikaisempaa kasvua arvokkaampaa, ja siten siitä on maksettava enemmän.
Lisäarvoa tulee vasta sitten, jos muutamme viljelykäytäntöjä. - Minä puhuin viljan hinnasta, maito on poikkeus. Maidon hintaa on tarkasteltava rakennekehityksen valossa.
Kuusikymmentä ja vielä seitsemänkymmentäluvuilla perhe pystyi sekaviljelyn , myös karjanhoito, avulla elämään , kun oli parikymmentä hehtaaria peltoa ja kymmenkunta lypsävää , muutama mulli ja pari sikaa.
Nyt maitotila tarvitsee miljoonainvestoinnit ja sata lypsävää lehmää elättääkseen perheen . Tosin elintasokin on noussut, mutta ei vielä keskiverto palkansaajan tasolle.
Seuraavassa linkissä näkyy maatalouden tuottajahintojen kehitys -94 -2004:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_05_ruuanhinta.html
Seuraavassa lainaus ko. linkistä:
"Elintarviketeollisuuden maksamat maatalouden tuottajahinnat laskivat vuoden 1995 alussa keskimäärin 40 prosenttia. Eniten laskivat viljakasvien ja kananmunien hinnat, yli 50 prosenttia. Lihojen hinnat laskivat lähes 50 prosenttia ja maidon 30 prosenttia."
Tuottajalle maksettiin 2008 keskimäärin 42 senttiä litralta, sisältäen lisät. EU:iin siirryttäessä tuottajahinta oli siis 30 prosenttia korkeampi. Maidon litrahinta kuluttajalle on euron tienoilla.
Kansallisten tukien 141 ja 142 loputtua myös tukien määrä alenee, joten ei voi puhua mistään suuresta vauhdista. Mutta kaiken kaikkiaan Suomi elää nyt maatalouden tuotannon varassa.
Tulee mieleen tarina tuhlaajapojasta kun metsä- ja teknologiateollisuus tulevat takaisin häntä koipien välissä turkkiinsa saaneena ulkomaiden sijoitusretkiltään. Koneteollisuuden tuotanto ei vedä. Maatalous on ainoa, johon voi luottaa. Kun vain elintarvike ja kauppakin tajuaisivat olla investoimatta ulkomaille työpaikkoja ja kiinteistöjä. Jalostus on tehtävä kotimaassa ja sitten vietävä tuotteet ulkomaille. - Viljan hinta oli 1 mk 80 penniä. Nyt 60 penniä/kilo miinus viljelijän maksama rahti.
- On näemmä jäänyt kansalaistaitojen ja kansalaisilta edellytettävien tietojen hankkiminen vaiheeeseen. Men`ny koulusi oppitunneille äläkä pinnaa niiltä jatkuvasti.
Oppisit siellä senkin, että ennen EU:ia suomalaisille tuottajille maksettiin alkutuotteista kolminkertainen hinta nykyiseen verrattuna. Ja siirryttäessä Unioniin hinnat eivät suinkaan pudonneet ruokakaupassa vastaavasti. Näin vielä senkin vuoksi, että ruokapöydässä olevien kotimaisten ruokien hinnasta vain muutama prosentti koostuu tuottajalle menevästä osuudesta.
Loppu tuottajalle kuuluvasta (riittämätön) rahasta maksetaan maataloustukina koska kuluttaja ei pysty maksamaan ruoasta asiallista hintaa. Pääosa hänen rahoistaan kuluu viihtymiseen. - Kyllä tukien lisääntynyt pieneneminen meille käy. Pitää vain sitten hyväksyä nousevat elintarvikkeiden hinnat. Ei jussit voi kaikkea tehdä talkoilla.
- Tee myös kalsium- ja muut testit , niin saat tietoa elämäntapojesi terveellisyydestä. Jos haluat elää terveellisesti, niin saat tehdä aikamoisen työn vältellessäsi suomalaisia terveellisiä elintarvikkeita ja hankkiessasi tilalle ulkomaiset.
Terveellisyydessä jäät kyllä tappiolle, mutta kaipa saat sitten mielihyvää tilalle, joka kompensoi negatiivisia terveysvaikutuksia. - Maitotiloilla ei käyetä salmonellan saastuttamaa ulkolaista rehua, muuta kyllä.
Halpa on laadun tae ? - On sitten lujassa tuo vasemmiston maatalouskauna. Vaikka tuet ovat julkisia, niin silti tietoa ei haluta uskoa. Saksassa tuli hiljattain jonkinlainen oikeuden "osapäätös", jossa kiellettiin tiettyjen tukitietojen antaminen julkisuuteen. En muista tarkkoja faktoja, mutta henki oli tuo. Julkistaminen loukkaa yksilön tietosuojaa ko. oikeuden päätöksen mukaan. Näin muualla, ja meillä ei uskota edes julkistettuja tietoja.
Katsokaa tuo edellisen viestin linkki ja ottakaa laskutikku käteen. Huomatkaa vielä, että keskiarvo ei kerro tilojen saamaa tukimäärää.Suurimmat tuet meillä maksetaan valtion yrityksille, esim. VAPO.
Sille ei tietenkään voi mitään jos ymmärrys ei riitä. Geeniperimäänsä ei voi valita, mutta lukemalla voi pudottaa suomut silmiltä. - Kuka tekee jussille töitä? Itse teemme kaiken, panostuotteet ostamme Euroopan kovimmilla hinnoilla suhteeessa tuottoon .
- Olemme yhtä mieltä siinä, että jussi tekee talkoilla. Tulisi vain muukin yhteiskunta mukaan, niin Suomi lähtisi nousuun. Keskivertokuluttaja vaan viettää kulutusjuhlia kuin mikään ei olisi muuttunut.
Nyt pitää kääriä hihat maajussien lailla ja ruveta tekemään tuottavaa työtä ja pienellä palkalla. Palkansaajat tekevät Euroopan lyhyintä päivää ja työvuotta. Eläkkeelle karataan alle kuusikymppisenä Thaimaaseen tai Espanjaan. Suomi faksaa heille rahaa lomaparatiiseihin joten eläkerahakin viedään muiden hyödyksi ulkomaille. - Kirjoituksesi on asiallinen, mutta sisältää vanhaa tietoa. Ao. linkissä on myös osin vanhaa tietoa , koska tiedot ova 2007- -08 tilanteesta, jolloin viljan hinnassa oli tilapäinen piikki.
http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2007-09-16,104:12:486008,1:0:0:0:0:0:
"Elintarvikkeiden kallistuminen viime vuonna keskimäärin kymmenellä prosentilla vaatii selityksiä varsinkin, kun nousu oli EU-alueen korkein."
Selityksenä on jalostuksen ja kaupan kasvaneet katteet ja ulkomaiset yritysostot. Tuottajahintojen tilapainen korotus ei selitä noin korkeita lukuja, kuten MTT:n Jyrki Niemi osoittaa.