- ei kannata,mulla oli kaksi ulkokissaa.molemmat ampui naapuri. jos oikeasti välität kissoistasi, pidä ne sisällä turvassa.
- meillä on kaksi sisäkissaa, venäjänsiniset veljekset.
asumme maalla omakotitalossa ja rakensimme kissoillemme ulkoilutarhan pihallemme, jonne heillä on vapaa kulku ikkunasta.
tuo tarha on ehdottomasti paras viihdyke meidän kateille! siellä kasvaa heinää, olemme laittaneet sinne erilaisia kiipeilypuita ja laatikoita ym. suojia ja "pesiä"
.Lisäksi ulkoilutamme kissoja valjaissa, siitä he nauttivat! Ja tottakai niitä pitää jokapäivä leikittää, helliä ja seurustella heidän kanssaan:)
ja jo se että niitä on useampi on hyvä, leikkikaveri on aina lähellä! meillä on myös koiria ja yksi maatiaisulkokissa,joten seuraa riittää! - me oltiin mieheni kanssa lapsettomuushoitojen oravanpyörässä 5 vuotta. tosta ajasta suurimman osan olin masentunut, etenkin kun kaikkien niiden negatiivisten testivastausten lisäksi saatiin kolme keskenmenoa.
ei ollut helppoa ja joutuhan sitä sairaslomaakin välillä ottamaan, kun ei kertakaikkiaan jaksanut sängystä ylös nousta tai nähdä työkavereiden iloisia naamoja.itsellä kun sydän vuoti verta.
sit joku järjen ääni sanoi että lopettakaa nyt hyvät ihmiset noi hoidot ja alkakaa elämään elämää. ja niin me tehtiin.vaihdettiin lapsettomuushoidot adoptioprosessiin, ja oli kuin valtava kivi olisi tippunut rinnalta.
nyt ihmetellään miksei jo aikasemmin tehty tätä päätöstä, mutta sitä vaan halusi kaikkensa yrittää.ja menetettiin tavallaan omasta elämästä monta vuotta.ja vaan sen takia että pakkomielteenä oli saada biologinen lapsi.
ei ole ollut helppoa tämä adoptiokaan, mutta huomattavasti toivorikkaampaa ja tämä on todella kasvattanut ihmisenä, lujittanut meidän parisuhdettamme ja nyt me olemme jonossa ja odotamme sitä kaunista päivää kun saamme lähteä hakemaan pienokaisemme kotiin.tämä oli vain meidän tarina.ehkä teillä on parempi onni hoidoissa.jaksamista!