- Ihan normikäytöstähän tuo on nuorelta koiralta.
Jos omat voimat ei riitä, niin vaihtoehto koiran uudelleensijoittamiselle on myös esim. kodinvaihtajat.com. - Juuri niin, kynsiä voi leikata joka viikko pikkuisen, hyvää harjoitusta, ja tuolla saa pitkätkin kynnet tarvittaessa lyhynemään turvallisesti muutamassa viikossa. Joka päivä voi harjoitella tassun antoa, leikkuuasentoa, ja vaikka koskea kynsisaksilla kynteen/ kynsiin, josta palkataan.
Jos koiralla on jonkinlaista hätääntymistä kynnenleikkuutilanteessa, niin maailma ei siihen kaadu jos pari kolme viikkoa harjoittelee säännöllisesti vain kosketuksella, hoitotilanteella, kontaktin luomisella ja tottelevaisuudella. - Kuulostaa ihan normaalilta lappalaispennulta. =)
Pennun koulutusta on lisättävä nyt reilusti, jottei se lähde lapasesta ihan kokonaan kasvaessaan. On pidettävä myös mielessä että pentu voi olla luonteeltaan energinen ja/tai työkoira, tarvitsee tekemistä, eikä silloin varsinkaan jaksa tuossa iässä itsekseen rauhoittua, vaan myös rauhoittumista ja keskittymistä on harjoiteltava. Aikaa on käytettävä päivittäin ainakin pieniin harjoituksiin. Mielestäni esim. 2-3 tuntia päivässä on ihan normaali määrä koiran harjoittamiseen/ ulkoiluttamiseen, silloin kun pyritään saamaan koira hallintaan. Sosiaalistaminen voi olla joillekin yksilöille hyvin energiaa vievää, ja on tärkeä osa harjoittelua.
Sen lisäksi että opettaa koiralle uusia asioita, on muistettava myös ns. ylläpitokoulutus, jolla ylläpidetään yhteistyön haluttua tasoa ja vahvistetaan luottamussuhdetta. - Vuoden ikäinen koira ei ole vaikea vaan vain kouluttamaton ja keskenkasvuinen. Metsästyskoirat ovat erinomaisia käyttökoiria kun niiden energia ja taipumus ohjataan sopivaan toimintaan: esim. jäljestys/haku voisi olla sellainen johon menisi nuoren koiran energiaa ja samalla toimisi keskittymisen harjoittamiseen.
Nuorella koiralla saa usein tuplata ulkoilun ja koulutuksen jotta koiran saa hallintaan. Fyysinen energia on saatava ensin käytettyä jotta koiran on mahdollista keskittyä tottelevaisuusharjoitteluun. - Ota matokakkanäyte mukaan ja menkää lekuriin? Itse käytän tuollaiset tapaukset aina lääkärin tarkastuksessa, joillekin kissoille on annettu injektiona loishäätö. Lääkäriltä painon ja matomäärityksen mukaan lääke. En ottaisi riskiä että loiset tarttuu muihin kotieläimiin, tai itseeni, monet loiset kun voivat tarttua myös ihmiseen.
- Epilepsiaan on lääkkeitä kohtausten hallitsemiseksi, eläinlääkäri on oikea paikka kysyä ohjeita.
- Poroissa on parkkeja, vaaleita ja riistasävyjä,muttei samoja määriä kuin lapinkoirissa. Ei niitä nykypäivänä viedä "saunaa taakse", vaaleat värit ovat vain harvinaisia. Jotkut ihmiset luulevat että lapinkoirissakin musta on ainut väri, kun heille on sattunut tulemaan niin paljon mustasävyisiä vastaan.
- http://yle.fi/uutiset/kapi_voi_tarttua_koiraan_lenkkipolulta/6865198
Tuon ikäisellä voi olla iho-oireen lisäksi muutakin. Jos esim. koira varoo takapäätään, välttelee ksketusta, niin itse epäilisin muutakin vaivaa, nivelvioista, lonkkaongelmista ja hermopinteistä anaalirauhasten toiminnan häiriöihin. - Jotenssakin tuollaista on se ""jalostus"" amerikan mantereella. Suomessa olen nähnyt amerikoista tuodun irlanninsetterin; väri oli kyllä perinteinen ja karvanlaatu, muttan miten sen korkeus oli huima, rakenne ja muoto yllättäen muistuttikin vinttikoiraa....
- ...vähän aikaa luin että 90/100 koirankusettajasta on tevepäisiä. xD Lukee mitä haluaa....
1% koirista saattaa olla joku häiriö, sairaus tai sisäsiittoisesti linjajalostettu arkalainen, loputkin on ihmisten aiheuttamaa käytöshäiriötä. - Jaahas, täällä on taas jokakeväinen kakkelin puolustelu meneillään. Kohta joku perustelee miten pahvin palan maatuminen kestää kauemmin, muttei hiffaa että ulosteessa on loisia, bakteereja, joita ei koirien kannattaisi isommin mennä lipomaan -jota seosta en mielelläni itsekään ota mukaan kenkien pohjassa kotiin asti. Lumien sulaessa uloste leviää pitkin teitä, auraajan mennessä jää vaikuttavan pitkiä kakkaraitoja pitkin väylää; miten muutamasta kikareesta voikin levitä useiden metrien matkalle auralevyn paineen alla... Teiden kuivuessa tuo kuivuu pölyksi tien pintaan, ja joku astuu kuivaan kikkaareeseen, josta tulee silmänräpäyksessa jauhetta. Sitten iloisen tuulenpuuskan tullessa:
Hengitätte sitä itteään. - Ja jotkut kisaa tokossa lappalaisten kanssa.
Sitä koulutusta pitää ylläpitää; aloitetaan pentuna, nuoren koiran kanssa väännetään vielä enemmän, aikuisuuteen tullessa uudestaan. Jotta kontakti pysyy, sitä pitää harjoitella koko ajan. 3-4-vuotiaat on ihan parhaita kouluttamisen kannalta, kun nuoren koiran hömpöttelyt on ohi. Vastassa on vain tosin aikuisen koiran itsenäisyys ja omapäisyys.
Jos asenne on se ettei uroskoiraa voi saada hallintaan ja pysymään sivulla, kun jostain tulee nartun tuoksu tai jänis juoksee tien yli, niin sitten on parasta pitää se koira kytkettynä. - Ei vetämistä, ei hyppyjä, ei asfalttia/ kovaa alustaa, ei juoksuttamista yllättäen pitkään vaan matkaa pikkuhiljaa lisäten -tai muutenkaan yllättäen pitkiä lenkkejä. Liikuntaa lisätään pikkuhiljaa, koiran vointia seuraten.
Nivelterveyden hoitamisesta lisähivenillä ja ruokavaliolla löytyy vanhoja keskusteluja.
Uintia suositellaan nivelvaivaisille. Maastossa/ metsässä kulkeminen pehmeällä alustalla on helpompi nivelille, samoin metsäpoluilla koira joutuu käyttämään tasapuolisesti kaikkia jalkojaan pysyäkseen tasapainossa, jolloin lihaskunto pysyy parempana. Tasaisella tiellä mentäessä koiran on helpompi jättää käyttämättä jotain jalkaa, jos se tuntuu hiukan omituiselta/ on joskus ollut kipeä.
Esim. lumessa kahlaaminen lisää liikkumiselle vastusta ja lisää lihaskuntoa, mutta lunta ei saa olla niin paljon että koira hyppii päästäkseen eteenpäin. - Puoli vuotta on aika jonka jälkeen voi sanoa onko siedättynyt: tuttavapiirissäni useammat ovat kokeilleet, on sitten enemmän ja vähemmän lievempää koira- tai kissa-allergia, niin muutamassa kuukaudessa voi siedättyä omalle lemmikille.
Aluksi kannattaa kyllä pitää hiukan väliä, asim. ei koske samalla kädellä vaikki silmiinsä/ kasvoihinsa, millä on juuri silittänyt eläintä.
Vaikeissa allergioissa tämä ei välttämättä toteudu. - Samalla periaatteella pitäisi lopettaa autoilu,kun se on niin vaarallista. Säästyisi luonnonvaroja ja maailma pelastuu.
Pahimpaan pureskelukauteen vein riiviöpennulle sisälle puolilahon kannonkappaleen; huonekalut säästyi, sotku oli ennätysmäinen ja koira tyytyväinen. - Lämmitettäviä koiran juomakuppeja saa valmiina ja tuotetestattuina...
- Koiranpennuille löytyy apteekista/eläinkaupoista/ eläinlääkäriasemilta pennuille tarkoitettua maidonkorviketta.
- Jos uloste on löysää, niin ei ihme jos koira ei pysty pidättelemään.
Olen antanut koirille maitohappobakteereita jos on tuollaista epämääräistä, muttei selkeää vatsoiretta. Tosin sekään auta jos johtuu sopimattomasta ruuasta. Tavallisin eliminointi alkaa siitä että jätetään viljaa sisältävät tuotteet pois, lisäaineet. Jotkut suosittelevat piimää, mutta sitä voi käyttää vain jos se on jo todettu koiralle sopivaksi, eikä koira saa maitotuotteista, tai laktoosista , vatsaa löysälle. Tuossa tilanteessa tekisin ruokavalion vaihdoksen ruoka.aine kerrallaan, muutaman viikon välein raaka-aines, ettei vatsa mene enempää sekaisin.
Jos ei ole rahasta tiukkaa, kysyisin eläinlääkäriltä myös: pitkäaikainen löysävatsaisuus voi aiheuttaa puutoksia ja nestehukkaa, tai jos se vain johtuu suolistotulehduksesta, ei olisi ennenkuulumatonta. Voihan niitä syitä keksiä vaikka monta kymmentä.
Ihan hyvä kun pidät koiralle kuria, koira on vielä nuori ja tuossa vaiheessa ne tavat on nimenomaan rakennettava. sitten myöhemmin voi löysäillä kun koiralla on jo koulutus hallinnassa. - Turha häkittäminen on eläinsuojelulain vastaista. Ja korkeintaan kertoo omistajan koulutustaitojen puutteesta. Meillä ja lähipiirissä on ollut tavallisia koiranpentuja, aikuisia kodinvaihtajia -ei aina edes täysin sisäsiistejä, käytösongelmaisia, hoitokoiria ja vähän kaikenlaisia koiruuksia, eikä yhtään koiraa ole menneinä vuosikymmeninä tarvinnut häkittää.
Aloittajan koiralla on nyt jotain muutakin kuin vain sisäsiisteysopettelu vaiheessa: ei normaali koira kaki viittä kertaa päivässä. Paitsi jos vatsa on kuralla. Voihan se penturuoka olla jo liikaa tuon ikäiselle. - Muita verenkierron häiriöitä, epileptisiä kohtauksia, väärä/liian vähän/liikaa lääkitystä...
Joku eläinten sisätautien erikoislääkäri osaisi tutkia koiran tarkemmin; itse tutkitutin yhden vanhan koiran epämääräiset oireet, diagnoosi oli sydämenvaajaatoiminta, läpät falskaavat. Tarkka ultratutkimus sisuskaluista, sydänkäyrät, sydämen paineet, ja muut, ei mikään kuuntelun perusteelle tehty oletus.
Tiesipähän sitten sen jälkeen tarkalleen mistä kaikki koiran vaivat johtuivat. Sen puoleen kannatti etsiä vähän kauempaa eläinlääketieteellistä osaamista, loppui epämääräiset pohdiskelut syistä.