- Mähän ehdotin juuri HR:n vanhempaa venettä, en uutta. Ennen niiden tyyli oli klassinen.
- Vanhaan tyyliin käsityönä tehdyt veneet on yleensä rikkaiden leluja ja siksi erittäin kalliita. Esim. Fairlie. Nyt tarvitsis tarkkaan tietää vene ja se, mikä laatu riittää, jotta osaisi arvioida hintoja. Hallberg-Rassyn veneet on tyyliltään klassisia. Ehkä saisi 10v vanhan kunnoltaan uudenveroisen HR:n jostain vain vähän kalliimmalla, kuin uuden Jeanneaun täysin varusteltuna?
- Saaristomerellä se on mielestäni helppoa. Etenkin ennen lastensaantia päivän purjehduksen tultua suunnilleen purjehdituksi, katsoin yleensä merikartasta sopivan näköisen luonnonsataman ja sinne mentiin yöksi. Aina ei eka paikka sovikaan, mutta ei ole kovin hankalaa löytää sopivia rantoja. Kalliopohjaisista saarista varmaan useimmissa on joku kohta rannasta, johon purjeveneellä pääsee, ainakin 1,5m syväyksellä.
- Toi ois kyllä kova.
- Jotain perää on väitteessä, että isommalla veneellä ei uskalla. Itse liikun välillä pienemmällä, välillä isommalla veneellä, ja kyllähän pienellä uskaltaa esim. rantautua paljon huolettomammin. Isollekin veneelle löytyy kyllä tuhansia hyviä satamia saaristosta.
Eniten kyse on kuitenkin asenteesta. Olen aika hämmästynyt siitä, että monelle luonnonsatamassa yöpyminen on aivan vieras ajatus, se ei vain kiinnosta. Sauna ja joku kahvila tai ravintola on niin tärkeä palvelu, että ne halutaan joka ilta. Yksikin kaveri, joka on vuosikausia purjehtinut saaristossa, ei ole kertaakaan ollut yötä muuten kuin jossain laiturissa kiinni. - Kata- ja trimaraanit on kyllä saariston satamissa ihan mahdottomia.
- Kyllä minä ajan hyvin usein 9-tonnista venettäni yksin ilman sähkövehkeitä tai autopilottia. Varmasti isompienkin kanssa hyvin onnistuu. Se vaatii kokemusta. Joka paikkaan ei kannata ängetä. Kova sivutuuli on pahin rantautumisen kannalta, kun ei ehdi keulaan ennen kuin tuuli työntää sen sivuun sellaisella voimalla, ettei sitä käsin pitele.
- Armannon vene on suunnilleen 12-metrinen teräsvene.
- Aurajoessa on yleensä ollut muutama asuja. Tosin toi toisen jutun alus häädettiin pois jo kauan sitten. Aurajoki on siitä kätevä, että keskellä kaupunkia on helppo päästä välillä pois veneestä vaikka kahville tai kirjastoon, elokuviin, jne.
https://yle.fi/uutiset/3-9991990
https://www.ts.fi/lukemisto/1074008479/Vapaus asua Aurajoessa - Perän muodolla on valtava vaikutus tehon tarpeeseen. Esim. perämoottoreissa on potkurin päässä tylppä kohta, johon se vedenalainen osa päättyy, ja sieltä tulee pakokaasu ulos. 50 solmun vauhdissa tuo pieni tylppä kohta tuottaa enemmän vastusta kuin veneen runko. Purjeveneissä ei ole tuollaista, vaan vaikka perä olisi leveä, on vedenalainen osa sopivasti kaarevaperäinen.
- Lasikuidun päästöt tulee valmistuksessa, joten sillä ei ole niin paljon väliä, mitä rungolle tehdään.
- Kyllähän tuo helposti johtaa siihen, että mukavatkin luovipätkät joudut ajamaan moottorilla saavuttaaksesi tavoitteesi. Sähkösysteemeillä pystyy nykyisin ajamaan 20-30M päivässä ja lataa yön yli. On epärelistista olettaa, että dieselilläkään pääset aina 50M päivässä. Se edellyttää, ettei ole kovaa vastatuulta. Kyse on tietysti tavoitteista. Jos on valmis ajamaan suuren osan reissusta koneella, ei sähkömoottori ole sopiva vaihtoehto, vielä.
- Kuulostaa haastavalta. Sehän tarkoittaa, että joudut mahdollisesti viimeiset päivät luovimaan vastamyrskyssä avomerellä ne vaaditut 50 M, jos et kerran jätä kelivaraa vaan suunnitelma on sitova. Ainakin itse katselen sääennusteita, ja laadin niiden mukaan aina suunnitelman pariksi päiväksi eteenpäin. Sääennustekin voi pettää. Jos vaikka lähden Paraisilta tavoitteena Houtskärin Jungfruskär, mutta ennustettu 6-9 m/s etelästä onkin 1-2 m/s etelästä tai 12-16 m/s lounaasta, niin päätän todennäköisesti jäädä Korppooseen, ennnen kuin ajaisin väkisin koneella ne puuttuvat meripeninkulmat.
Jos jossain vaiheessa pidempää reissua todetaan, ettei ole edetty sitä vauhtia kuin on aiottu, vaihdetaan suunnitelmaa, jottei loppumatkasta tule liian haastava. - Näin olin lukevinani Hymarin dokumenteista. Hymarin kenttäkokeet oli 2011, jolloin ne rakensi jonkun koejärjestelyn, johon analyysi ja mittaukset perustuivat. Perustelu sille, miksi dieselgeneraattori-sähkömoottori ei ole hyvä, vaikuttivat siinä järkeviltä. Lähinnä käsittääkseni pointti oli se, että tuossa kokoluokassa ei tullut samoja hyötyjä kuin isommissa konetehoissa. Se voi tietysti muuttua ajan myötä tulevaisuudessa, kun laitteet kehittyvät. Samoin litiumakkuperusteinen veneily on alkanut toden teolla vasta tuon jälkeen. Silloin taisi Toyota Prius olla ainut sähköä hyödyntävä auto Suomen markkinoilla. Nykyisin voisi siis olla eri skenaarioita tutkittavana.
- Dieselmoottoria ajetaan usein epäedullisesti, ja potkuri valitaan yleensä suboptimaalisesti ajatellen muuta kuin melkein täyttä tehoa. Hybridisysteemissä häviöt sähköntuotannossa jää pienemmiksi kuin hyödyt siinä, että voidaan käyttää moottoria tehokkaammalla tavalla. Lisäksi sähköä voidaan tuottaa potkurin tekemällä latauksella. Hymar-tutkimus on jo melko vanha, esimerkiksi litiumakkuja siinä ei käytetty, jotka ovat muuttaneet paljon veneiden sähkösysteemien kannattavuutta. Ehkäpä johtopäätökset olisi nyt hiukan erilaiset?
- Tässä mielenkiintoinen näkemys diesel-sähköisestä järjestelmästä purjevenekokoluokassa. Osa keskustelusta sopii myös sähköveneisiin ja vety-sähköveneisiin.
http://www.trybrid.org/trimaran/about-2/how-does-diesel-electric-save-fuel/ - Onhan dieseleissä tullut common railia ja elektroniikkaa, bensapuolella Volvo ja Mercruiser suunnitteli pari vuotta sitten uudet moottorit, kun GM lopetti niiden 80-luvun V8- ja V6-lohkojen valmistuksen. Aika näyttää, jääkö ne viimeisiksi suuriksi uudistuksiksi.
Yleensä ennustaminen menee, kuten sanot, mutta nyt on erona jo tehdyt miljardipanostukset sähköiseen voimalinjaan. Kyllähän ne panostukset olisi unohdettu, jos olisi seinä tullut vastaan ja alettu kehittämään vaikka vetyyn perustuvaa tekniikkaa. Vetyä suunnitellaan kehitettävän joka tapauksessa, kunhan sähkötekniikka maturoituu. Se sopisi ennen kaikkea veneisiin ja rekkoihin. - Itse asiassa jälleenmyyjien mukaan siinä kävi niin, että markkinat piristyivät, kun ne alkuvaiheen lelut korvautuivat sellaisilla vehkeillä, joista on oikeasti hyötyä ja joista akku ei mene tunnissa tyhjäksi. Kannattaa olla varovainen sen kanssa, ettei käy samoin kuin niille, jotka vielä viime vuonna julistivat, ettei tuulivoima tule ikinä kannattamaan. Kun kymmenet tuhannet insinöörit askartelevat sähkömoottoreiden ja akkujen parissa, tekniikka kehittyy nopeasti. Venepolttomoottorit taas alkavat varmaankin kohta jäädä ilman kehityspanoksia.
- Näin on, varmaan ne, jotka haluavat sähkömoottorin hankkia, saavat sellaisen hankkka, ja ne jotka eivät sellaista halua jatkavat dieselillä. Yllättävä tieto minulle oli se, kun Kauppalehden mukaan nykyisin kolmannes myytävistä perämoottoreista on sähköisiä, uusin trendi on yhteysveneiden sähköistyminen. Kalastuskäytössähän ne ovat olleet suosittuja kauan. Ihmiset eivät halua läträtä bensakanistereiden kanssa, vaan tykkäävät vain kytkeä veneen pistokkeeseen, ja "tankki" tulee itsekseen täyteen. Akku- ja moottoriteknologian edistyminen mahdollistaa vaikka 10 tunnin ajelut. Keskimäärinhän veneillä ajetaan vuodessa 27 tuntia.
- Dieselsysteemissä potkuri täytyy valita niin, että heikkokin vääntö riittää. Jos laittaa isomman potkurin, kone sammuu. Sähkömoottorissa vääntö on täysillä jo kun kierroksia on vain 1. Näin ollen vapauksia potkurin valintaan on enemmän.