- Väistämissäännöt koskee kaikkia, mutta eihän 5 solmua kulkeva alus ehdi väistää 20-25 solmua kulkevaa alusta enää siinä vaiheessa kun törmäyskurssi on ilmeinen, eli sanotaan parin kaapelinmitan päästä. Siinä kohtaa liikkuu niin paljon veneitä, että muuten joutuisi ennaltaehkäisevästi koko ajan mutkittelemaan, jos tekisi väistöliikkeet aina vaikka kolmen kaapelinmitan päästä.
- Kuvissa ei näkynyt purjeita katkenneessa mastossa. Eli oli moottorivene.
- Kyllähän sellaiset haararemmittömät ja kauluksettomat liivit pienellä nosteella sopivat vain rannan lähelle tai yksinpurjehdukseen kaukana rannasta, jolloin liiveistä ylisummaan ei ole ratkaisevaa hyötyä. Toimintavarmin valinta on perinteisen malliset kaulukselliset ja haararemmilliset liivit, joita itse käytän ja myös lapseni. Olen kyllä siirtymässä paukkuliiviaikaan, kun on tullut viime vuosina rohkaisevia tuloksia uusista kylmässä oikeasti toimivista paukkuliiveistä yli 190-senttisille ihmisille. Aiemmat mallit toimivat näissä tilanteissa huonosti.
- Ja onhan laivoissa veneitä, jotka voidaan laskea ja ne voivat käydä hakemassa ihmisiä merestä. Joku kirjoitti Vene-lehdessä 5 vuotta sitten, että meripelastus oli järjestämässä häntä pelastamaan rahtilaivaa pohjois-itämerellä. Rahtilaiva ajaa tuulen puolelle ja ajelehtii pelastettavan luo. Samalla syntyy tuulensuoja ja aallot pienenevät.
- Luit kommentistani enemmän kuin sinne kirjoitin. Jos luet viestin, jota kommentoin, ymmärrät ehkä kommenttini paremmin. Lapin tuntureilla puhalsi viime helmikuussa puuskissa pahimmillaan yli 50 m/s.
- Kesällä paremmat tuulet on rannikon lähellä merituulen takia. Ulapalla on usein tyynempää.
- Hyvin vaihtelevat kelit on olleet. Kesäkuussa ja heinäkuun vaihteessa välillä sai mennä 15m/s tuulessa pipo päässä. Levankikin alkoi saada tarpeekseen ja repiä kiinnitysruuveja irti. Viime aikoina taas on ollut täysi pläkä ja tolkuton helle. Vettä on tullut saaristossa vain vähän.
- Ehdotan nimeä Anonyymi. Se on täällä suosittu.
- Kyllä aika moni on ollut tunturien huipulla myrskyssä. Hiihtolomalla hisseillä menee porukkaa ylös vaikka kuinka ja siellä on ollut ihan hirmumyrskyjäkin.
- Tsekkaa veneilyalueesi siltojen korkeudet ja vertaa niitä noiden veneiden mastojen korkeuksiin. Anonyymi #1 sanoi hyvin. Kalleinta on uusia purjeet (muutama tonni) ja sisädiesel (5-8 tonnia), joten koita etsiä vene, jossa purjeet on hyvät ja sisämoottori on uusittu tai on perämoottori. Myös kannen selvä painuminen jalan alla on huono, samoin kuin selkeät karilleajon jäljet ja home sisätiloissa. Myös rustirautojen täytyy olla kunnolla kiinni.
- Tässä vähän kokemuksia testistä huonossa kelissä:
https://www.yachtingmonthly.com/sailing-skills/life-in-a-liferaft-2-28955 - On paljon eroa heinäkuisella Airistolla ja Atlantin myrskyillä. Mikä käy yhteen, ei ehkä käy toiseen. Aloittaja ei täsmentänyt, kumpaa tarkoitti.
- Ajokorttipakosta valtion käsissä tulee väkisin byrokraattinen. Parempi olisi ehkä laittaa se seurojen jäsenehtoihin, seuran jäseneksi ei pääse, jos ei ole suorittanut verkkokurssia. Merikarhuthan käytännössä vaativat laajaa veneilykokemusta, tai ainakin vaativat ennen.
- Tuskin wifi vie sähköä, jos sen kautta ei kulje dataa. Silloin tällöin se pollaa, haluaako joku siltä jotain.
- Kuinka kirkas sen pitää olla, jotta se on kirkas? Houtskarin ulkosaaristossa näkyy nelisen metriä kesälläkin. Ulkomaalaisia tuskin hämmästyttää, että kaupunkien lähellä vesi on likaista. Suuri ongelma on sinilevä, ja se ei ratkea niin kauan, kuin maatalous on valtiovallan erityissuojeluksessa.
- Valvottu istunto on byrokraattinen ja hankala. Miksei sitten sakko, jos testiä ei ole tehty? Kippari tietää, että tulee taas uusi sakko, jos ei tee testiä. Jos testin sisältö on kevyt, se on samalla myös turha.
- Ensinnäkin merivartiosto ei nykyisin pysäytä purjehtivia purjeveneitä, koska se on hankalaa. Toisekseen purjeveneen ottaminen ison partioveneen kylkeen kunnolla niin, että voidaan ryhtyä johonkin puolen tunnin-tunnin testiin kestää jo yksistään vartin. Kolmanneksi sitä ei voi turvallisesti tehdä aallokossa ja tilanne on kipparille stressaava uhkaavien kalustovaurioiden takia. Neljänneksi, se tärkein valvontakohde, eli ruorijuoppojen etsintä jäisi tekemättä, kun koko työpäivä menisi merivartijoilla n. 5 turhanpäiväisen testin suorittamiseen. Viidenneksi, kyse ei enää olisi nettitestistä. Kuudenneksi, jo nyt merivartijat voivat pysäyttää matkanteon, jos arvioivat miehistön tai aluksen olevan merikelvottomia.
- Eikö tuollainen nettitesti ole vähän huvittava. Voihan siihen vaikka palkata jonkun purjelaivan kapteenin viereen istumaan ja kertomaan vastaukset.
- Nettitentissä voitaisiin kysellä asioita, kuten että tykkäätkö, kun aurinko laskee mereen, nautitko suolaveden pärskeistä kasvoilla, tykkäätkö ajaa moottoritiellä, tykkäätkö kun sänky ei heilu ja lopuksi testi kertoisi, muistuttaako enemmän maakrapua vai kipparia. Testin voisi laittaa jakeluun facebookissa, niin mahdollisimman moni tulisi sen tehneeksi. Tulos näkyisi julkisen facebook-profiilikuvan kehyksenä, ja näin merivartiosto voisi sen tarkistaa nopeasti.
- En ole mitään sellaista väittänyt.