- Tällainen voisi käydä, näytöstä en tiedä muuta kuin, että kaverin veneessä vaikutti kirkkaalta. Halvempia löytää Kiinasta.
https://www.proshop.fi/Tabletti/Samsung-Galaxy-Tab-Active-2/2803875?utm_source=google&utm_medium=cpc&utm_campaign=searchengine&gclid=CjwKCAjwxqX4BRBhEiwAYtJX7bRp7OcXjIP-NLQR0DBQotabNY3KW4nRV3K18_1YS6evTG5_xEzFHxoCWOUQAvD_BwE - Mullakin on yksi ABS-jolla, joka pitäisi paikata. Halkeama on aika iso. Kuulin sellaisesta tavasta kuin vetäistä Kiilto Kestopur pl240-liimamassaa pohjaan ja vahvistaa paikka rowing-matolla. Toinen, mitä pohdin, on laittaa epoksihartsista ja lasikuidusta paikka, ja siihen voisi laittaa pop-niittejä, joka ehkä pitäisi paikkaa vähän kiinni.
- Waretin joskus kartat opencpn:lle. Kartat oli kylläkin joskus vuosituhannen vaihteen tienoilta.
- Ei, niistä ei saa tarpeeksi jäykkiä, jotta voisi tehdä isoja purjeveneitä, joissa on kovat jännitykset vanteissa. Lisäksi pinta ei ole nätin kiiltävä, kuten gelcoat.
- Täytyy olla iso bensatankki. Tuohan kuluttaa 200M matkalla varmaan 500 litraa bensaa. Oli muuten 2x350hv moottorit, ei 2x300. Purjehduksen ajaksi moottorit voi nostaa ylös, mikä nopeuttaa purjehdusta.
- Suutareilla on sellaista UV-kestävää lankaa. Meredin Paraisilla myy kaikenlaista lankaa ja ompelutarvikkeita purjeille.
- Espanjalaiset on jo laittaneet. Tässä 56-jalkaisessa purjeveneessä on 2 x 300hv perämoottorit. Vauhtia tulee reilut 20 solmua.
https://www.yachtingmedia.com/magazine/bd56.html/amp - Se on toisin paikoin pahempi kuin toisin. Jos haluaa paljon levää, ostaa mökin suunnilleen Porvoo-Turku-Utö-kolmion sisältä. Meillä on mökki Houtskärissä, eikä ole levät haitanneet. Pari vuotta sitten oli paljon levää saaristomerellä, ja silloin sielläkin oli pikkaisen hippusia, mutta siis juuri ja juuri havaittava määrä. Paikallista vaihtelua on paljon. Airistolla voi olla paljon levää, mutta Rymättylän kirkonkylässä ei. Ehkä kannattaisi katsoa tontteja silloin, kun on tyyni keli ja on paljon levää. Ei voi myöskään olla varma, ettei tilanne hiukan muutu esim. 5 vuoden kuluessa.
- Lowrace hds 7 tuumaa kuluttaa 2,4 ampeeria, sama 16-tuumaisena kuluttaa 3,6 A. Siinä yksi vastaus.
- Jos moottoriveneet on tuttuja, niin voi mielestäni aloitella isommalla purjeveneellä. H-vene oli ennen hyvä vastaus, mutta ei niistäkään tahdo nykyisin päästä eroon, ja ero moderniin 40-jalkaisiin on valtava. Nyt täytyy erottaa blue water-veneet ja halpikset. Halpiksetkin (bava, jeanneau, dufour) on hyviä, mutta kuka lähtisi sellaisella, jos on varaa parempaan? Yllä esitetty Arcona on hyvä, joskin melko sporttinen, mitä ei aloittelija ehkä kaipaa. Sitten on muita rauhallisempia ruotsalaisia, kuten Najad. Ehkä Ovninkin voisi saada tuolla budjetilla. 2000-luvun vene olisi siitä hyvä, ettei tule niin paljon remonttia. Vanhoissa veneessä esim. sähköt on usein aivan puutteelliset. Myös kone alkaa olla jo vanha.
- Tieto lisää tuskaa.
- Latureissa on valtavia eroja. Varmaan vain kokeilemalla tietää, mikä toimii hyvin ja mikä ei. USB-c-liitin olisi parempi, koska se pystyy antamaan enemmän virtaa, mutta se on vain uusissa laitteissa.
- Vika on varmaan laturissa. Hanki oikeasti 2 ampeeria antava laturi, jos on mikro-usb-liitin. Myös johdon tulee olla laadukas.. Ei sellaista tablettia ole, jolla akku ei lataannu tarpeeksi. Plotterikäyttö on tabletille kevyttä touhua, kun ei verkon yli ladata mitään elokuvaa eikä tarvitse edes purkaa pakattua videota.
- Ei siitä haittaakaan ole, mutta ne eivät ole loputtoman kestäviä. Pari sellaista on hajonnut, kun on koko yös nitkuttanut. Ketju yleensä kiinnitetään narulla veneeseen. Pelkkä vinssin jarru ei ole hyvä ratkaisu kiinnitykseen.
- Tämä on helppo allekirjoittaa. Ketjun kanssa vene pyrkii aina asettumaan alkuasentoon puuskien välissä, ja alkaa sieltä sitten pujotella alatuuleen, kunnes oikenee ja alkaa taas sirtyä alkukohtaan. Köyttä käytin ennen ja sen kanssa liike on kaoottisempi. Veneessähän on itsessään joustoa: kun keula painuu alatuuleen, alkaa ketjun lisääntyvä vastus hidastaa keulan liikettä, jolloin veneen perä siirtyy nopeammin alatuuleen. Ketjun jouston loppuessa, veneen asentomuutos vie tuulen tuottaman voiman. Amkkuriketjun toiminta muistuttaa poijua, paitsi pojussa tulee vielä muutaman kymmenen kiloa joustoa, kun poiju painuu veden alle ja kettinkikin on painavampaa.
- En ole kyllä itsekään huomannut nykäyksiä ollessani ankkurissa ehkä 10 m/s tuulessa 9t veneessä. Jos on oikein iso ankkuri, niin sitten sitä ei tietysti käsivoimin nosta. En hankkisikaan missään nimessä pelkkää ketjua veneeseen, missä ei ole ketjuvinssiä. Viime kesänä ankkuroin kerran 7m syvyyteen, mistä vielä kevyesti käsin kiskoin ankkurin ylös nopeuden takia. 15 m syvyydestä en koittanut käsin.
- Mä luulisin, että ketjun suurin etu on siinä, että ankkuri nopeammin pureutuu pohjaan, kun ketju painaa ankkurin kahvaa alas. Veto tulee ensi alkuun pohjan suuntaisesti. Jos ankkuri on oikein valittu ja on tarpeeksi ketjua, sen pitokyky hyvin kaivautuneena riittää. Parin sentin joustoa pidän siis vähemmän tärkeänä.
- Teslan 6,4kWh kotiakku voisi olla veneissäkin kiinnostava. Kapasiteetti olisi siis n. 530 Ah 12 voltin mukaan mitattuna. Hinta jotain 3800 euroa, paino alle 100kg. Tehoa saa ulos jopa 3,3 kW. Kävisiköhän tämä veneisiin. Väliin tarvitsis jonkun muuntajan muuttamaan jännite 12 voltiksi. Akussa on 10 vuoden takuu.
https://www.danishgreentech.com/index.php/shop/solar/energy-storage/tesla-daily-powerwall-home-battery-6-4-kwh-sma-d-a-ch-detail - Sellaisessa+voi+olla+200+jäsentä+ja+isoimmallakin+osakkaalla+5%+osuus.+Ei+ole+kovin+tehokas+toimija.+Saaristossa+vesien+omistus+on+hyvin+hajautunutta+eikä+ammattikalastajien+ole+kovinkaan+helppo+vuokrata+kalavesiä.
- Suomen ja etenkin Ruotsin merisanasto tulee yleensä proto-germaanisesta kielestä tuhannen- parin tuhannen vuoden takaa. Englannin kieleen moni sana on tullut hollannin kautta, hollantihan on kielisukulainen ja oli merisuurvalta ennen Englantia. Ruotsin kieleen sanat on tulleet varmaan vaihtelevasti hollannista, englannista ja proto-germaanista.
Kuuluisin viikinki, Rurik, saattaa muuten olla lähtöjään suomalainen. Geneettisesti hänen mitokondriaalinen haplotyyppinsä viittaa Suomeen. Hän kulki Ruotsista Suomen rannikkoa pitkin Venäjälle matkoillaan. Hän perusti Venäjän valtion. Venäjän nimi Rossija tulee ilmeisesti suomen kielen sanasta "ruotsi".