- Voin vain tässä kehoittaa noudattamaan valmistajan ohjeita, itse tuli niitä useastikin rikottua minkä häveten ja naama punaisena tunnustan.
Olen kyllä aikaisemmin kehoittanut pitämään polttimen huoltosarjaa veneessä varalla. Jos ei itse osaa (mikä olisi parasta) vaihtaa sitä ja tietysti samalla puhdistaa niin useimmiten ainakin suuremmissa laitureissa löytyy joku joka on valmis vaikkapa Peikkojuomapalkalla ryhtymään hommiin :<)) - Kerron oman kokemukseni. Eka veneessäni (vuonna -86) oli Yanmar 2GM20. Siinähän on Kanzakin mekaaninen kytkin kartiolla. Oletan sen olevan myös 1GM:ssäkin. Levykytkimet ovat sitten noissa vähän isommissa. No niin, kaikki muuten hyvin, tuppasi vain kylmänä etuotilla "jäkeltämään". Korjaantui kyllä lämmettyä. Ohjekirja käski käyttämään samaa öljyä kuin koneessa. Siihen aikaan konetta edusti Hanke Palsbo Oy. Soittelin sinne tekniseen neuvontaan ja sain huoltopäällikön langan päähän. Hän kertoi myöhemmin havaitun että automaattilaatikkoöljyllä pelaisi paremmin. Minkä tyyppistä, sitä en enää näin 30v:n jälkeen jaksa muistaa, sen vain että jotakin tyyppiä ei saanut käyttää. Edelleen kertoi huoltobulletiinin lähteneen mutta onhan selvää ettei se tavoita kaikkia. Vaihtelin öljyt muutaman kerran ja jäkellys hävisi. Vetäköön itsekukin omat johtopäätöksensä, totean vain kuten Rautavaaran tapsa laulussa Korttipakka että tämä tarina on tosi.
- Näin on. Aikoinaan näihin oli saatavana korjaussarja jossa oli kaikki liikkuvat osat. Siinä kävi ikävä kyllä niin että se poistui valikoimasta. Olletikin syystä että sen kasaaminen ei ollut aivan maallikon heiniä ja kun ei pelannut kiljuttiin takuuta. Eipä silti, tätä uusinta pumppunallia ei ole edes tarkoitettu purettavaksi.
- Parempi olisi laittaa oikeat tiivistekumit. Ei ole välttämättä tarpeen purkaa johtoja ja letkuja. Tiivisterenkaan voi leikata poikki ja pujottaa se sitten johdon päälle. Jos vielä vuotaa niin sitten silikonimassaa.
- No eihän sen pitäisi mutta käytännössä joskus käy niinkin, jopa uudemmissakin. Esimerkiksi jos käyttörasialta tulevan kaapelin läpivienti lämppärin alaosaan (joka muuten on paloilmapuhaltimen paineistama tila) falskaa läpivientikumistaan niin käry tulee siitä ulos ja imeytyy raitisilmapuhaltimeen siinä yläpuolella.
- Minäkin olen seppomartin kanssa samoilla linjoilla. Näiden Volvon pikkudieseleiden pa-pumpuissa tuppasi aikaa myöten olemaan semmoista häikkiä että venttiikien holkit irtosivat pumppurungosta. Helppo korjata painamalla ne paikoilleen ja lyömällä taltalla tms. lukitukset reunaan. Tai sitten lukitteella. Tietenkin tämä on vain yksi mahdollisuus. Nuo muutkin veikkaukset ovat täysin varteenotettavia.
- Merkkikohtaista neuvoa en pysty antamaan mutta ammattitaitoinen autosähköasentaja (sikäli kun niitä nykyisin löytyy eikä pelkkiä osien vaihtajia) pystyy laturin siään laittamaan pienen diodin jolla säädintä narrataan korottamaan antojännitettä n. 0.7v.
- Pumpun venttiilit taitavat falskata. Totta myös tuokin mitä nimim. "wallasisbest" kirjoitti.
- Jospa kertoisit vähän tarkemmin koneestasi; merkki, malli jne. Voisi olla helpompi vastailla.
- Jos rakenteellinen lujuus ei ole vaarassa ja reiät todella pieniä niin ne voisi paikata vaikka konesilikonimassalla. Sitäpaitsi kertomassasi kohdassa olevista rei`istä ilmavirta käy sisäänpäin elikkä palokaasuvuotoa ei ole ulospäin. Mutta varmistu todellakin että paikat kestävät.
- Eipä tuosta taida kirjatietoa löytyä mutta näppituntumalla ei kovin kuumaksi, siis jos asennus on ohjeen mukainen. Kyseesähän on ns. koaksiaalinen pakoputki jossa kuumat pakokaasut toimitetaan pihalle sisäputkella ja paloilma imetään tämän putken ja ulkovaipan välistä. Tällöin ulkovaippa ei tule kovin kuumaksi. Sisäputki on kylläkin tosi kuuma koska peltiwallaksen lämmönvaihdin on hyötysuhteeltaan kovin huono verrattuna uudempiin. Mitä itse laitteen pintalämpötiloihin tulee niin mainosteksteissä luki että täyttää Ruotsin Sjöfartsverketin (merenkulkuhallitus) määräykset. Taisi olla 80degC.
- Voisit kokeilla laittaa syöttölinjaan kaapin tilalle kuormaksi vaikkapa auton 55w;n ajovalopolttimon. Tämä selvittää paremmin kuin volttimittari linjan kunnon. Volttimittari, varsinkaan digitaalinen, ei kuormita juuri ollenkaan. Tällöin ei pahakaan kosketusvika näy mittarissa ellei linja ole tykkänään poikki.
- Myös minä kiitän keskustelukumppaneita seurasta. Kirjoittelemisiin!
- Hauska kuulla että siitä oli apua. Juu, terveys renaa. Diapetes vie jalkoja alta. No, onhan tässä jo ikääkin ja kerkisinhän tuolla pyöriä. Paattikin meni "hyvään kotiin" että sikälis meni hyvin. Hyvää kesän jatkoa vaan, jospa nuo ilmatkin paranis.
- Wallas 3200 poistui muistaakseni vamistusohjelmasta jo aikaa sitten joten aivan tuoreesta laitteesta ei liene kysymys. Toisekseen W 3200:ssa ei ole häiriövaloa vaan palonilmaisu-ja jälkikäyntivalo (punainen) eikä sen pitäisi vilkuttaa ellei sitten lämpöanturi reistaile. Tarkistaisitko vielä mikä malli on kyseessä. Onko polttoaine diesel vai petrooli? Jos diesel niin niistä ei kerinnyt tulla kovin paljoa kokemusta ja ei enää tulekaan koska oma veneilyni loppui jo viime syksyyn.
- Jos siinä on alkuperäinen SU-pumppu ei kärkimekanismiin käsiksipääsy edellytä muuta kuin kiertää se messinkimutteri auki siitä mistä virransyöttö on. Sitten tämä musta bakeliittipääty irtoaakin. Siinä ulkopinnassa saattaa olla kumitiiviste. Se on tarpeeton, jopa haitaksi ja vain perua niiltä ajoilta kun täma pumpputyyppi oli brittiautojen kurakaaren alla tai jossakin muussa loskapaikassa. Olisi parempi että kärkikotelo tuulettuu otsonihöyryista joita syntyy kipinöidessä. Ne aiheuttavat hapettumista. Varo muuten ettei "kiikun" akselitappi pääse putoamaan. Suojakopan seinämät pitävät sen paikallaan.
- Olen aikoinaan useastikin hionut ne kärjet. Toinen kärkihän lähtee irti helposti löysäämällä kahta kiinitysruuvia. Hienoa vesihiomapaperia kuivana tasaiselle alustalle niin on helppoa hioa. Se liikuva kärki on vähän hankalampi juttu, ei kannata ihan vähän kummassa purkaa enempää, silloin tulisivat säätöjutut vastaan. Itse olen hionut sen drilliporakoneeseen kiinitetyllä lieriön muotoisella hiomakivellä pystyasennosta varovasti sivusuunnassa liikutellen. Tämä siksi että kärjen keskikohtakin tulisi hiotuksi.
noihin peltiwallasta mollaaviin juttuihin en ota kantaa, jokainen ajaa omalla hevosellaan , siinä ei ole muilla sanan sijaa. Todettakoon kuitenkin että nämä peltiWallakset (mallit 1500A ja 1800B) poistivat aikoinaan perinteellisen palelemisen pienemmänkin luokan huviveneistä. - Totta, käyhän se noinkin. Hommassa on kuitenkin huonojakin puolia. Kokonaisvirrankulutus kasvaa aika lailla, jokainen käynnistys tempaisee 5A 2,5 minuutin ajaksi. Tätä aikaa tosin voi lyhentää jälkikäyntitermostaatin (se mikä on polttimen kyljessä) mahdollinen jälkilämpö. Joka tapauksessa tälläinen käyttö lisää polttimen ja lämmönvaihtimen nokeentumista tuntuvasti. Polttimen huoltosarjahan on hinnaltaan kai jo lähellä 40 egee, ihan tarkkaan en tiedä kun ei ole itsellä enää venettä eikä siis lämmitintäkään. Joka tapauksessa sarja tarvitaan aina polttimen putsauksen yhteydessä koska glingeriiti renkaat hajoavat kuumettuaan käsiin.
- Ei ole säätöä!
- Ei ainakaan teoriassa hyvältä näytä. Tuo lepojännitemittaus kun ei välttämättä kerro kaikkea. Onko mahdollista viedä ammattimaiseen kuormitustestiin? Itse ottaisin vähintään vara-akun mukaan reissuun lähtiessäni tässä tilanteessa.