- Pumpun kalvohan siellä on tullut tiensä päähän. Pumppupesässä on pieni hukkareikä josta vuoto pääsee pois. Kalvo on kovin hakusessa, on sen verran vanha vehje. Kalvokumia (paksuus 0,4mm) oli kyllä aikoinaan Etralta saatavana, en tiedä tämän päivän tilannetta. Vaihtotyö ei ikävä kyllä ole ihan lennossa tehtävä. Jos pumppu iroitetaan on syytä merkitä miten virtajohdot tulevat. Väärinpäin laitettuna pumpun moottori pyörii väärään suuntaan ja epäkesko toppaa karaan kiinni ja alennusvaihde hajoaa.
- Tälläistä vastuspakettia ei saa mahtumaan ohjausrasiaan, sitäpaitsi tässä ei ihan pikkuvastukset riitä, niiden on oltava lankavastuksia ja ne kuumenevat aikalailla. Kuumenemisen takia se alkuperäinenkin ilmeisesti vanhettuaan hajoaa, yleensä mekaanisesti. Vanhoissa autoissa (esim. Mercedes Benz 190E 80-luvulta) oli vastukset muistaakseni suojattu reiìtettyyn peltikoteloon joten sitä ehkä voisi käyttää. Muusta sopivuudesta kuten vastusarvoista en osaa sanoa.
- Miksikäs ei jos vain löytyy. Jostain vanhoista automerkeistä voisi olla apua. Etsin aikoinaan alkuperäistä, ei löytynyt.
- Tuossa jäljempänä annettiinkin jo oikea vastaus. Semmoinen neliskanttinen kapistus se oli.
- Ilmaamisesta puheenollen...laitoin polttoainelinjaan sähköpumpun. Se on erillisellä katkaisijalla, ei siis normaalisti käytössä mutta sillä on kätevä ilmata systeemi jos on päässyt jopa ruiskutuspumppukin tyhjäksi tai suodattimen vaihdon jälkeen, aukoo vain ilmausruuveja. Ja onpahan varapumppuna jos sattuu mekaaninen pettämään.
- En tunne Volvon systeemiä mutta Sole-dieselissä on eräänlainen automaattinen ilmaus. Siinä on ruiskutuspumpulle menevässä liitännässä hyvin pieni paluupuolelle johtava reikä joten systeemi pystyy käsittelemään pienet ilmavuodot ilman ongelmia. Jos Volvossa on samanlainen tekniikka on parempi johtaa paluu tankkiin. Ja muutenkin. Voi tulla ilmausongelmia jos ilmakupla jää pyörimään. Kuulemani mukaan esim. vanha Volvo MD5 on hankalan ilmattavan maineessa syystä että paluu on johdettu suodattimelle.
- Tosi on. Ensimmäisessä veneessäni oli raakavesijäähdytteinen Yanmar 2GM. Tein sillä kokeen siten että panin glykolilitkut kiertämään laskematta lohkoa tyhjäksi. Tyhjäkäyntiä 10 min. ja näytteenotto: pakkaskestävyys vain -10 degC. Käytetty seos oli 50%. Koe oli tässä koneessa helppo tehdä koska vedensyötössä pakoputken mutkaan on letkuntumppi. Sivumennen sanoen suurin osa pumpun tilavuusvirrasta menee suoraan pakoputkeen, termostaatti laskee lohkoon vain tarpeellisen määrän.
Nyt tietysti joku riemastuu ja hihkuu että tässä kokeessa pakoputki kuumeni liikaa. Seurasin sitä kyllä eikä ylilämpöä esiintynyt. Kun diesel käy tyhjäkäynnillä eikä tee juurikaan työtä ei pala paljon polttoainettakaan, ei siis kehity paljon lämpöäkään. - Tosiaankin, lämmönvaihtimen sauvathan ovat alumiinia ja runko haponkestävää. Kylmänä voipi olla liitoksessa pientä välystä joka menee sitten umpeen.
- Eiköhän tuo vika löytyne painekytkimestä. Ei välttämättä tarvitse olla viallinen, kylmässä jäykistynyt kalvo riittää. Anna paikkojen lämmetä, sitten se nähdään. Vastaisuuden varalle neuvoisin vähän tarkemmin kertomaan kohteesta.
- Kurkistapa puhallusaukoista siään jotta onko lämmönvaihtimen ja poltinkammion liitos suorassa. Se ei saa "vinksottaa". Tässä liitoksessa ei näet ole minkäälaista tiivistettä vaan tiiveys perustuu hyvään sovitukseen. Laitteen osakokonaisuudet ovat sivulevyjen urien varassa. Kokoonpano vaatii huolellisuutta. Jos päätylevy irroitetaan on syytä laittaa vaikkapa puusepän "vinka puristamaan kevyesti sivulevyja. Jos taas molemmat päädyt irroitetaan yhtaikaa leviää koko keksintö kuin ne kuuluisat Jokisen eväät. Suosittelen näin alkuunsa huollossa käyttämistä. Normaaleissa käyttöhuolloissa ei päätyjä avata, tee-se-itse poltinhuolto ei vaadi sitä.
- Näissä Volvon pikkudieseleissä on tietääkseni esiintynyt polttoaineen siirtopumpussa venttiili-istukan löystymistä porauksestaan. On helppo lukita uudelleen tai toinen ratkaisu olisi sähköinen siirtopumppu. Sillä ilmaushommatkin käyvät leikiten eikä tarvitse pyöritellä kampiakselia alkuperäisen pumpun oikeata pumppauskohtaa hakiessa.
- Elkee aina illistelkö asiallisillekin kysymyksille. Tämäkin oli aivan järkevä kysymys. Aihe on ollut paljonkin laituriparlamenteissa esillä. Kysymys on siis epäilystä että merivedesssä ajetuissa raaka(meri)vesijäähdytteisissä koneissa mahdolliset syöpymäreiät pysyisivät edelleen tukossa kunnes sitten makea(järvi)veteen siirryttäessä ne jotenkin sulaisivat pois ja vuotaminen alkaisi. Sitä en osaa sanoa mikä on totuus mutta lienee ainakin selvää että syöpyminen on merivedessä nopeampaa.
Mainittakoon vielä selvyyden vuoksi että tässä on koko ajan kyseesssä raakavesikone, ei siis lämmönvaihdinta eikä glykolia. - Sitten vielä; stefoiksi kannattaa valita sellaiset joissa kiristysspiraali on ruostumatonta. Spiraalia saa kyllä erikseenkin joten voi vaihtaa tavallisen paikalle.
- Eipä tuolle kovin paljon ole tehtävissä. Jos vastusta suurentamalla pienennetään puhaltimien kierroslukua seuraa siitä ylikuumenemisongelma ts. ylilämpösuoja laukeaa ja jos ei laukeaisikaan joutuvat puhallinmoottorit entistäkin kuumempaan ympäristöön. Ne eivät muutenkaan ole kovin pitkäikäisiä siinä mielessä että kuumassa niiden laaketien öljy häviää ja siitä seuraa just tämä kyseinen kilkutus ja rilkutus. Uudempien liesien kansien suunnittelussa ollaan oltu fiksumpia, moottorit eivät enää ole kuumassa.
- hupsh, taishi sormet lipshahtaa näppäimhillä...
- Ei oikeastaansaisi ulvahdekka. Jos minä olisin Sinä niin pudottaisin polttoainesyöttöä muutamalla sykäyksellä.
- Kun huolsit poltinta huomasitko ohentaa niitä huopakiekkoja kumpaakin ohjeen mukaisesti 8mm:n paksuuteen? Ne on ilmeisesti stanssattu vakiopaksuisesta levystä ja ohennus on jätetty tekijän kontolle. Terävällä veitsellä homma käy helposti. Tämä kiljahtelu on todellakin merkki liiallisesta polttoaineen höyrystymisestä, liekki resonoi lämmönvaihtimessa. Lämpöteho on silloin kylläkin suurempi kuin vakiona mutta kukas sitä huutoa viitsisi kuunnella. Pumpun syketiheys ei heitä paljon ohjearvosta mikäli ei meikäläisen vanhan horiskon muisti ole kokonaan hakoteillä.
Kun pumppu käytössä kuluu ei se ainakaan lisää polttoainemäärää/sykäys. - Niinpä, eihän noissa ole varsinaisesti kuluvia osia kuin kaksi puhallinmoottoria ja polttoainepumppu. Kustantanee kai nykyhinnoilla muutaman satkun, tarkkaan en tiedä.
- Otathan valinnassasi huomioon veneesi sähköresurssit, siis akuston amppeeritunnit, lataus koneajossa, laturissa jne. Sitten tietysti myös ehdolla olevien laitteiden virrankulutukset. Veneesi ollessa suhteellisen pieni sinne tuskin kannattaa hankkia mitään hirmuista lämpötykkiä. Sitäpaitsi jos tehokas tämmitin joutuu käymään jatkuvasti tyhjäkäynnillä seuraa siitä usein ylimääräistä karstoittumista.
- Noitapa olen minäkin käyttänyt. Peitehän karhenee ajan mittaan eikä lumi tule alas itsestään niinkuin uudempana ellei sitten ole hirmu jyrkkä ja korkea katedraali. Näiden vaihto ei vielä venebudjettia kaada.