- Tasaisen taustasäteilyn piti olla todiste alkuräjähdyksestä, mutta sitten huomattiin että avaruuden säteilyssä on kuumempia ja kylmempiä keskittymiä joiden leikkausten keskellä on mystisesti juuri meidän asuinpaikkamme Maa. Tiedemiehet kutsuvat tuota epätoivottua löytöä nimellä Axis of Evil, pahan akseli, eikä sille ole tietääkseni keksitty mitään tieteellistä selitystä.
- En osaa sanoa millainen kaleidoskooppi tuolla taivaalla oikein pyörii tarkalleen, mutta mulle paljon enemmän yli hilseen menee monet maapallon "faktat". Joita tähän ylipitkään ketjuun en jaksa ruveta erittelemään, mutta voidaan avata uusi aihe niidenkin ihmettelyyn.
- Tänään oli aamuyöllä ensimmäistä kertaa täyskuun jälkeen tyyntä, selkeää ja vähän pakkastakin, ja ei kuuta. Olosuhteet oli tänään muuten samat kuin viimeksi, paitsi pakkasta oli täyskuun aikaan muutama aste enemmän. Ajattelin silti mennä katsomaan mitä lukemia tulee. Olen tässä parina päivänä myös testaillut tuulen vaikutuksia. Mutta vastaan nyt ensin anonyymille jolla kirjoitti:
"Sen takia myös pyysin päivämäärää jotta voisin tarkistaa puhutko totta. Nyt näyttää siltä että olet tehnyt jotain monta päivää sitten, koska täysikuusta on monta päivää aikaa ja sitten tulet vasta monta päivää myöhemmin raportoimaan asiasta asiasta tänne meille. Miksi näin?"
Testihän oli kesken, mutta kerroin siitä silti... joten? Teet paljon oletuksia. Infrapunamittarissani ei ole laser-kohdistinta jolla voisin sentin tarkkuudella valita jotain kaarnankoloja. Enkä muutenkaan tekisi niin. Enkä edes koita todistaa että kuun valo kylmentää, vaan halusin vihdoinkin testata itse onko niin uskomattomassa väitteessä mitään perää. Epäilysi oli huonoa lukutaitoa sinulta. Kerroinhan alusta alkaen huoleni tuulen vaikutuksesta. Pienikin tuuli voi olla oikukas ja sellainen on aina ulkona läsnä vaikuttamassa tuloksiin.
Mutta jos kuu kylmentää, niin se on näköjään tarpeeksi pientä että tulokset voi helposti perustella kaikennäköisillä syillä, enkä tarkoita että ne olisi tekosyitä, vaan oikeasti en ole vakuuttunut että kuunvalo välttämättä kylmentäisi. Toisaalta pienet lukemat selittäisi miten noin merkittävä asia on löydetty vasta noin. 5 vuotta sitten, eikä kukaan ole sellaista huomannut ennen sitä.
Videoiden perusteella kuun valo näyttäisi kylmentävän asteen-pari. Ja kun itse mittasin, niin sain samanlaiset lukemat. Ymmärrän että silloin voi ajatella että kuun valo kylmentää. Mutta kuinka moni tekee samanlaisia mittauksia ilman kuun valoa? Itse tein ja huomasin esim. että tietyissä puissa oli joka kerta sama puoli toista kylmempi. Tuuli voi siis ohjautua jostain etäisestäkin esteestä aina samaan suuntaan. Tai sitten puussa on huomaamattomasti oksia tiheämmin toisella puolella, niin että syntyy enemmän katosta... syitä tulee niin paljon mieleen että opin ainoastaan kuinka huono tapa tuo oli testata.
Mielenkiintoista oli kuitenkin että täysikuun jälkeen puiden puolien lämpöerot oli parhaimmillaan vain 0.9 astetta. Täysikuun aikaan sain puolet enemmän. Mutta ei silti vakuuta, koska juuri samat puolet oli niitä kylmempiä. Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että eilen kun tuuli tosi kovaa, niin mittasin että jättipaksukin puu oli kutakuinkin saman lämpöinen kummaltakin puolelta puuta. Kova tuuli ei siis pahenna lämpöeroja, koska rungon muoto on niin virtaviivainen että tuuli kiertää kovalla tuulella helposti paksunkin puun ympäri ja tasaa vaan helpommin lämpöeroja kuin tyynellä ilmalla. Ja koskaanhan ei ole aivan tyyntä. Pienikin tuulenvire lisää pinnan lämpöhävikkiä, mutta pieni tuulenvire ei välttämättä jaksa kiertää puuta ja toinen puoli jää suojaan. Arvelen että niin kävi minulle täysikuun aikaan koska silloin oli tyyntä.
En keksi yhtään hyvää tapaa toteuttaa testiä. Tuollainen videossa kerrottu avainten mittaus on melkein paras tapa, koska metalli johtaa nopeasti oikeaan lämpötilaan, eikä tuuli kerkeä vaikuttamaan paljon. Itse en voi mitään avaimia mitata ilman laser-kohdistinta, eikä pintakaan saisi olla ainakaan uutuuden kiiltävää. Hyvä tapa voisi olla jos löytyisi pitkäaikaiset lämpötilatilastot täysikuun öiltä verrattuna vaikka uudenkuun öihin. Mistäköhän niitä kannattaisi koittaa tutkia? Mikä tahansa maailman kolkka kävisi jos ilmatieteenlaitos ei sellaisia tilastoja näytä.
Yksi villi väite minkä olen kuullut on, että jos suurennuslasilla koittaa brennaa kuunvaloa niin siitä tulisi entistäkin kylmempää. Epäilen asiaa niin paljon että en taida edes jaksaa lähteä erikseen testaamaan. Mutta kokeilen sitä ehkä kesällä mökillä sitten. - Olin parkkipaikan reunamalla, en metsässä. Mutta toki parkkis on puistikkoa avonaisempi ja homma voi hyvinkin selittyä vaan tuulen vaikutukseksi. Jää nähtäväksi. Sehän tuossa on juuri tutkinnassa. Kommentissasi oli hieman hyökkäävä sävy. Miksi ? Miten yhden painalluksen säännöllä voisi hallita lopputulosta? Eikö se juuri ole tilastollisesti luotettavinta kun ei voi sanoa että jos tulos ei miellytä niin voi yrittää osua parempaan kohtaan?
Miksi tenttaat tällaista: "..Toiseksi, tässä on nyt useampi päivä edelliseen täysikuuhun. Milloin teit testailusi?"
Katso kalenterista. - Sustahan on kuoriutumassa kunnon salaliittoteoreetikko.
- Tässä vähän aikaa sitten kun oli viimeksi täyskuu, sain viimein aikaiseksi tehdä itsekin kuunvalotestin. Ajattelin että metalliset kappaleet olisi hyviä testattavia, koska lämpö/ kylmyysvaikutukset näkyy niissä nopeasti, mutta huomasin että ainakin mun (halpa) pistooli arpoo liikaa jos mittaa vähänkin heijastavaa metallista pintaa, eli käytännössä se vaan hakee ja hakee, muttei meinaa lukittua mihinkään.
Keksin että käyn mittaamassa puiden kylkiä. Puu antaa luotettavan tuloksen, mutta koska se johtaa huonosti lämpöä, niin alkuillan ensimmäiset kuutamohetket tuskin näkyisi vielä mitenkään. Odotin siksi aikaiseen aamuun ja valitsin aukeita paikkoja, joissa puut oli altistuneet tuntien ajaksi esteettömästi kirkkaalle kuutamolle. Otin säännön että mittaan vain kerran, siis yksi painallus ja tietenkin kummaltakin puolelta puuta mahdollisimman samalla tavalla.
Tuloksena oli ohuissa puissa yksi aste ja paksuimmissa puissa usein 1,7 tai 1,8 astetta kylmempää kuun valossa. En tiedä miksi puun paksuus vaikutti asiaan, mutta ehkä kun yhden puolen lämpötilan pinta-ala on laajempi, niin ne lämpöerot ei ehkä pääse tasaantumaan niin helposti kuin ohuissa puissa. Tai sitten se kertoo yksinkertaisesti vain siitä, että tuuli siinä vaan vaikuttaa ja paksu puu pitää tuulen paremmin kuin ohut.
Testi on vielä kesken, koska odotan nyt samanlaisia olosuhteita silloinkin kun kuuta ei näy. Käyn sitten mittaamassa samat paikat uudestaan. Tietysti myös tosi tuulisella ilmalla voisi mitata paljon parhaimmillaan tuuli kylmentää puun pintoja. Testin aikaan ilma vaikutti täysin tyyneltä, mutta en voi tietää oliko tunteja aiemmin tuullut. Paikka ainakin oli aukea, ja pakko ollakin ettei edessä ole mitään varjostamassa.
Nämä on tosi helppoja testejä itse kunkin kokeilla, mutta palaan tänne kertomaan mitä testin jatko-osa paljastaa. - Kiitos
- Ei paljon vakuuta. Kuvassa ei näy edes Maapalloa vaikka olisi oleellista nähdä miten lähelle horisonttia viivat kulkee. Cruxin rata taivaalla on niin korkealla että se näkyy vähän matkaa pohjoisellekin maanpuoliskolle ja on ainoastaan siellä aivan horosontin tuntumassa. Nuo sun viivat näyttää menevän niin matalaan kulmaan että näyttää melkein kuin ne menisi maapallon sisään. En väitä että ne menee, mutta aivan horisontin tuntumasta selvästi puhutaan, eikä siis täsmää havaintoihin korkeammalla näkyvästä Cruxista. Ja se sun arvio siitä tarvittavasta pimeyden määrästäkin oli vaiheilusta päätellen luultavasti arvioitu ns. kotiinpäin.
- Olet väärässä. En ole jokin keneksi minua luulet. Mut tunnistaa yksinkertaisesti nimimerkistä Polariz. Facebook feed on niin huono käyttöliittymä keskusteluun tällaiselle joka ei joka päivä osallistu, että en ole mihinkään suomilättyskenen FB keskusteluihin lähtenyt mukaan sanallakaan. Ja kuka voi luulla Delphiniä Peteksi..? Kaikki kohdat väärin. En myöskään ole julkiflättäri, koska tajuan ettei tällaista asiaa voi ymmärtää jos ei ole nähnyt esim. kuinka ISS ukot roikkuu valjaissa, tai kuinka siellä tavarat putoilee, mutta olikin vain "gravitaatiotasku"... kuumatkat, Space-X:n peruuttavat raketit ja avo-Tesla avaruudessa jne... Ymmärrän ettei useimmat ymmärrä siltikään.
- Et nyt ymmärtänyt. Sanoin että ilmansuunnat myötäilee maan muotoja. Se näkyy kuvassasi hyvin. Kuvittele että seisot jossain noissa kuvan viivojen leikkauspisteissä ja suoraan niiden viivojen päälle olisi laitettu taipumaton versio siitä samasta risteyksestä missä seisot. Ne viivat on ne kaartumattomat suunnat, jotka näyttää ilmansuunnat siltä paikalta. Eikö vain? Eikä ne viivat edes osoita vielä taivaalle vaan horisonttiin, mutta pelkästään sekin riittäisi näyttämään että ilmansuunnat on paikkakohtaisia. Sitten niiden taipumattomien, kuvittele rautaisten risteysviivojen korkeutta aletaan nostamaan kuin terälehtiä kukissa osoittamaan taivaalle, missä ne tähdet näkyy. Nyt kuvittele kaikille esimerkin kolmelle mantereelle sellaiset rautakukat jotka tähtää Maapallon pinnalta avaruuteen... ja ne mantereet on eri puolella palloa. Missä kohtaa olen väärässä?
- Fat_Earth, ihan ensin täytyy puuttua tuollaisiin psykoosijuttuihin, että koita nyt rauhoittua siellä näppäimistön takana. En ihan usko että oikeasti käyttäisit noin paljon aikaasi keskustelukumppaneihin joilla epäilisit olevan psykoosit päällä. Kummallisen vakaasta ja pitkäkestoisesta harhajaksosta olisi kyse. Olisiko myös Elon Musk psykoosissa kun hän on muutamaankin kertaan maininnut uskovansa, että elämme mahdollisesti jonkinlaisessa simulaatiossa. Tai entäs pastorit ja piispat sitten, tai säieteoreetikot, jotka "tutkii" vaahdon kaltaisia rinnakkaisuniversumeita, joita ei ole löytynyt. En usko että pitäisit littareita sen enempää sairaina kuin mitään muutakaan ryhmää, vaan haluat selvästi vaan provosoida ja liioitella kuinka väärässä tässä muka ollaan. Pitikö ihan
etsiä se jokin erikoislääkäri Duodecimista... Kummallisen lapsellista touhua sellaiselta joka pojittelee muita.
Pyydän että jätät asian tähän, etkä vastineeksi rupea pitämään mitään psykoosiesitelmää. Sitten aiheeseen:
En sanonut että Stellarium valehtelee, vaan että se olettaa Maan olevan pallo. En epäile etteikö katsojan perspektiivistä Stellarium näyttäisi sitä mitä taivaalla näkyy. En vain näe miten niiden havaintopaikkojen yhdistäminen todistaisi ettei Maa voi olla litteä, kun ei niistä esimerkin katselupaikoista ole samaan aikaan näköyhteyttäkään.
Ja siihen liittyen, en laittanut sanoja suuhusi ja väittänyt että juuri sinä olisit sanonut että niistä näkee samaan aikaan. Sanoin että, "täällä intetään että kaikista kolmesta paikasta näkee samaan aikaan samat tähdet " Ja niinhän täällä tehtiin. Jopa sinäkin sanoit (en minä): "...Etelän Risti on samanaikaisesti nähtynä noissa kolmessa paikassa ihan eri asennossa." En tiedä muuttuiko mielesi matkan varrella siitä, että näkyykö niistä samaan aikaan vai ei. Vai tarkoititko tuossa näkymisellä, että ei näy oikeasti vaan ainoastaan Stellariumilla. Olisit ollut selvempi, niin ei olisi tarvinnut syyttää mua omista sanomisistasi.
Sitten niistä yksityiskohtaisista ilmansuunnista, joissa ne tähdet muka on vaikkei niitä voikaan havaita; Piirrä karttapalloon ilmansuunnat Australian päälle, E-Afrikan päälle ja E-Amerikan päälle. Huomaat että ne osoittaa aivan minne sattuu avaruuteen, eikä niillä suunnilla ole mitään punaista lankaa keskenään. Se johtuu siitä, että ilmansuunnat on maan muotoja myötäileviä ja täysin sijainnista riippuvaisia. Ei ole mielekästä verrata yhdestä perspektiivistä koettuja suuntia muihin kaukaisiin suuntiin.
Ja vaikka kaukoputkien tähtiseuranta toimiikin, niin se ei ole mikään todiste, koska tähtien radat on pyöreitä. Kun se kaukoputki kääntyy keskipäivällä jonnekin alaviistoon maata kohden, niin voi varmaan helposti ajatella että nyt se tähti menee tuolla alhaalla jossain maapallon takana, mutta kyse on taas vain siitä laskeeko tähti maapallon kääntämänä vai perspektiivissä horisonttiin. Kaukoputki täydentää kierroksen ja on taas oikeassa kohdassa kun tähti tulee perspektiivissä näkyviin. Perspektiivin laskeva liike on muutenkin vain näennäistä, siksi sillä ei ole käytännön merkitystä että kaukoputki osoittaa alaviistoon maahan sen jälkeen kun tähti on laskenut horisonttiin, joka on näkökyvyn/ perspektiivin takaraja. Näitä asioita ei ole ehkä helppo oivaltaa, varsinkin jos on lähtökohtaisesti niitä vastaan. - Stellarium nyt näyttää kaikenlaista, koska se on teoreettinen viritelmä joka paikkaa havaitsemattomat hetket pallomalliin sopivalla geometrialla. Se ei välitä onko taivas aurinkoinen vai voiko tähdet oikeasti havaita. Näkymän saa myös ilmakehällä tai ilman ja kun tarpeeksi valikoiden säätää asetuksia niin varmaan näkyy vaikka mitä.
Kerroin siitä 9h aika-erosta. Se koski esimerkissä vain kahta vierekkäistä mannerta. Sen kerrottuani täällä intetään että kaikista kolmesta paikasta näkee samaan aikaan samat tähdet koska Stellarium sanoo niin. Ei kelpaa. - Teen poikkeuksen ja vastaan vaikka nimittelit. Älä tee enää niin. Kiitos.
"Miksi pakopisteeseen paennut Aurinko näkyy jos nousee korkeammalle?"
Luultavasti aurinko on ensin jäänyt piiloon pilvien tai maaston muodostaman kaukaisen näköesteen taakse joka sitten perspektiivin muuttoksella erottuu kun silmän alapuolinen osa näkymästä saa enemmän tilaa. Matalalla kun katsoo niin näköesteen takaiset laajatkin alueet laskee perspektiivin takia alasuuntaan esteen taakse eikä siksi erotu. Esimerkiksi kun zoomataan merenrannan tasolta ulapalle, niin pienikin edessä oleva aalto jättää taakseen ison alueen joka erottuu heti kun nostaa aavistuksen kuvauskorkeutta.
" Miksi Etelä Afrikassa ja Australiassa (esimerkkinä; muitakin paikkoja löytyy) voi katsella 180 astetta Pohjoisen vastapuolella olevaa Etelän Ristiä samalla hetkellä vaikka Pohjoisen vastapuoli kummassakin on noin karkeasti 60 astetta eri suuntiin?"
Australia on 9h edellä Etelä-Afrikkaa. Ja kuten itsekin jo totesit: "...Aurinko liikkuu kaikkialla, jokaisena päivänä vuotta, 15 astetta tunnissa idästä länteen tasaisella nopeudella" Lisään vaan että niin myös tähdet. 9h x 15° = 135°. Suunnilleen sen verran niiden sijainneilla on eroa. Etelä on suoraan pohjoisesta poispäin joka suunnassa. - Fat_Earth, osaatko selittää miksi pallomallissa aurinko ei laske tasaisella liikkellä, kuten maapallon oman pyörinnän kuuluisi näennäisesti aurinkoa liikuttaa? Tarkoitan sillä liikkeen epätasaisuudella sitä, että jos näkee aurinkon laskevan lähelle horisonttia, esim. meren rannalta, niin auringon laskeva liike hidastuu hidastumistaan, aivan kuin se laskisi perspektiivissä. Voin kertoa. Syy tuolle ilmiölle on pallomallissa se, että oikeasti aurinko painui jo auringonlaskussa sinne maapallon kaaren taakse piiloon mutta refraktio nosti sen takaisin. Oikeasti. Niin väitetään! Auringonnousussa taas katseltaisiin aurinkoa, joka näkyy monta minuuttia ennen todellista auringonnousua, sieltä maapallon kaaren takaa katveesta näkyväksi horisonttiin. Mieti että aurinkosuotimen läpi kuvatut selvärajaiset kuvat auringosta olisi ensin kangastuksen kaltaisia katveen takaa kuvattuja, mutta hetkeä myöhemmin kuvat näyttäisivät saumattomalla siirtymällä todellisia kuvia auringosta.
Nuo linssitemput mistä syytit litteänmaanteoreetikoita on paljon ihmeellisempiä pallomallissa. Ymmärrät kai sen, että jos aurinko olisi vain vähänkin suurentunut ilmakehän takia, niin perspektiivi leikkaisi auringon horisonttiin jossain vaiheessa, koska se ei pääsisi pienenemään niinkuin perspektiivi luonnollisesti toimisi... Eikä auringonlasku sammuta valoja, vaan valotehon voi nähdä himmenevän himmenemistään. Maapallossa katselijan ja auringon välissä olisi vain kapea kaistale kaartuvaa ilmakehää. Miten se kapea kaistale onkin yht-äkkiä niin tehokas himmentäjä ja taittaja, ja iltaruskon punasiirtymätkin hehkuu kuunpimennyksessä kuun pinnalle saakka? - "aurinko nousee ja kiertää. Eli juuri niinkuin maapallolta katsottuna näyttäisi tekevän. Eikä se sovi litteä maa oppeihin, missä kaikkea koitetaan lukea kirjaimellisesti. Muutenkin puhutaan auringonnousuista ja laskuista."
Meinaatko että Maapallolla auringonnousut ja laskut ei ole näennäisiä mutta litteällä maalla on ?
Auringonlasku maapallolla:
Jos katselet lännessä laskevaa aurinkoa, niin se johtuisi siitä että itse pyörit maapallon kyydissä selän suuntaasi, eli itään ja siksi aurinko vaan näyttäisi laskevan, vaikka nurinkurisesti itse olet se joka laskee.
Auringonlasku litteällä Maalla:
Aurinko laskee perspektiivissä ja katoaa horisonttiin. Auringon himmenevä hohde auringon laskun jälkeen sekin jatkaa kiertävää rataa ihan kirjaimellisesti. - En huomaa että olisit suoraan kieltänyt perspektiivin kykyä muodostaa saman näköistä horisonttia kuin maapallon reuna tekisi, mutta varmuuden vuoksi, lentokoneestakin katsottuna tasainen pilvimatto, jos on tarpeeksi iso rintama, muodostaa horisontin siitä pilvimatosta jos pilvet pääsee pienenemään erottumattomiin. Mutta meren rannalla se horisontti ei olekaan mielestäsi perspektiivin muodostama, vaikka se nousee ja laskee silmiesi mukana kun menet kyykkyyn ja ylös, ja sisätilojen perspektiivilinjatkin näyttäisi johtavan aina sinne, samalla tavalla lattialla kuin katonrajassakin. Miksi perspektiivi seuraisi maapallon kaaren reunaa sisätiloissakin, jos ei horisontti johtuisi perspektiivistä? Se että sanot perspektiivin johtavan aina katselijakorkeuden verran ylemmäksi on omaa teoriaasi joka ei poista perspektiivin ja horisontin yhteyttä. Horisontti nousee silmän mukana sinunkin mallisi mukaan, se vaan laahaa katselijakorkeuden verran perässä, eikä selitä yhtään kuvailemaani pallomaan ongelmaa.
- Tuo sinun horisonttikuvasi on Google Earthista, jossa on varmaan vähintään terävöitetty horisonttia ja ehkä siivottu usvatkin pois. Lisäksi Google Earth näyttää selvästi kaarevaa horisonttia hyvin matalalla, vaikka sen näkeminenhän olisi vain astronauttien yksinoikeutta. Voisit käyttää esimerkeissäsi tavallisia kuvia.
Kirjoitit:
"Polariz-, puhut jälleen sekaisin kuvan perspektiivisestä horisonttiviivasta ja taivaanrannasta, joka Willis Towerin kuvassa ei edes ole meren ja taivaan raja, vaan maaston ja taivaan. Millä luvalla sinä sitä metsänrajaa horisontiksi nimität? Oikea horisontti on merenpinnan tasalla, siis vieläkin alempana kuvassa."
Tässä kuvassa on sama tilanne, mutta meren rannalla. Huoneen perspektiivi johtaa ulapalla näkyvään horisonttiin. Tätä juuri koitin sanoa, että perspektiivi tekee sen horisonttirajan jossa maa ja taivas kohtaa.
https://thumbs.dreamstime.com/b/interiors-modern-apartment-dining-room-sea-view-furniture-95006919.jpg
Jos laskeudut tuossa huoneessa aivan lattiaan kiinni niin eikö ole selvää että horisontti laskee joka liikahduksella mukanasi? Huoneen seinätkin sen todistaa että perspektiivi saa sen aikaan. Asia jatkuu hyvin samalla tavalla Willis Towerissakin yli 400 m korkeammalla, mutta kuten arvata saattoi, et voinut muuta kuin tarttua siihen pieneen eroon mikä silmämääräisesti näytti horisontilta, verrattuna siihen missä horisontti kuuluisi perspektiivin mukaan olla. Analysoit jopa mikä niiden korkeusero olisi, mutta et muistanut analysoida, voisiko valkoinen usva, jonne ne apuviivat vei, kenties peittää sitä horisonttia. Tai voiko silmämääräistä "mittausta" pitää ehdottoman tarkkana pitkän välimatkan päähän ilmakehän kaikkein sakeinta kaistaletta, jossa määritellään näkymää joka on pienentynyt perspektiivissä niin pieneksi puuroksi ettei silmä pysty sitä enää erottelemaan.
Jos katsotaan maisemia matalalla, niin silmän alapuoliset osat ei saa yhtä paljon tilaa perspektiivissä kuin korkeammalla katsottuna. Ja siksi mielestäni silmän erottelukyvyn rajat tulee vastaan paljon helpommin maan tasolla kuin tornista. Perspektiivin tekemä erottelukyvyn päätepiste, eli se rajaviiva johon kaikki on pienentynyt pienentymistään ja lopulta pakkautunut niin, ettei siitä erota muuta kuin maan ja taivaan rajan, niin se on mielestäni matalalla helpommin selvärajainen juuri siitä syystä että näkymät on alun alkaen tiivistetymmin perspektiivissä ja se erottelukyvyn raja tulee nopeammin vastaan. Ääriesimerkkinä, maassa maaten katsottuna silmän alapuoliset näkymät on enää vain kapea kaistale, ja ne perspektiivin piirretyt apuviivat olisi siinä aivan lytyssä... toivottavasti ymmärsit tästä jotain. - Kirjoitin lopuksi : ...Se perspektiivi ei edes laske mitenkään johdonmukaisesti. Piti sanoa horisontti, eikä perspektiivi.
- https://i.warosu.org/data/sci/img/0099/02/1532979578529.png
^ Tuo kuva on Willis Towerista Chicagossa. Näköalahuone on 412 metrin korkeudella. Tuossa voi nähdä että horisontti on laskenut aavistuksen alemmaksi, mutta jos ruvetaan miettimään syytä mikä sen kertoo, niin maapalloteorian horisontti on ongelmissa.
Kuvasta näkee sen mistä edellisessä viestissäni kerroin, että sisätiloissakin perspektiivin pakopisteet näyttää missä horisontti olisi. Silmä siis pienentää etääntyvät kohteet silmän yläpuolelta ja alapuolelta, ja juuri siinä niiden leikkauspisteessä, mikä nousee ja laskee katseesi mukana, mitä kutsun horisontiksi, niin juuri siinäkö kohtaa sattuu olemaan mielestäsi maapallon kaaren reuna?
Utuinen horisontti antaa tietysti mahdollisuuden sanoa, että perspektiivin apuviivat kohtaa aavistuksen "todellista" horisonttia ylempänä, mutta antaako se tosiaan syyn laittaa laput silmille tässä asiassa?
Se perspektiivi ei edes laske mitenkään johdonmukaisesti. Katso miten horisontti näkyy lähes 39 km korkeudelta, juuri ennen sitä aiemmin mainittua laskuvarjohyppyä.
https://steemitimages.com/DQmeKCXuV5ih6jk2cBsMwnXbkdp6p5sqRnyAMhpi8cN4rXF/Unbenannt.JPG - Sanot että on kaksi eri käsitettä horisontille joita tumpelot meuhkarit Youtubessa ei käsitä. Sitten kerrot että toinen niistä on maapallon kaarevuus, joka tietysti palloteoriaan kuuluukin, mutta onko se toinen sinun mielestäsi jokin kuvataiteellinen apuviiva vain?
Pallomallin kaareutumaa horisonttina tuskin voi käsittää kuin yhdellä tavalla, joten antaa sen olla ja keskitytään siihen mitä kutsutaan näennäiseksi horisontiksi. Itselleni se on päivänselvää ja ymmärrän sen näin:
Jos maassa näkyvät maisemat, jotka on silmien alapuolella, saa pienentyä edessäsi vapaasti, ne pienenee pienenemistään ja lopulta pakkautuu silmien tasolle. Läheiset puut ja talot törröttää siis tietenkin horisontin yläpuolellekin koska ne on lähellä.
Silmän yläpuoliset näkymät, eli taivas tekee samoin kuin silmän alapuoliset näkymätkin, eli maa, mutta taivaan näkymät laskeutuu perspektiivin takia siihen silmien tasolle, kun taas maan näkymät nousee siihen silmien tasolle.
Horisontti on siis näennäinen koska silmäsi tekee sen rajaamalla maan ja taivaan, ja siksi, jos se horisontti ei ole aivan usvainen, niin se nousee ja laskee silmien mukana. Jos seisot ja katsot ulapalle, niin se on silmien kohdalla, ja jos menet uimaan, horisontti laskeutuu silmien kohdalle. Sisätiloissakin asia on samoin, mutta sitä ei ole helppo tajuta kun ei ole tarpeeksi valtavia tiloja. Onneksi niillä sellaisilla perspektiivin pakopisteillä voi katsoa missä kohtaa horisontti olisi, ja siitäkin näkee että se nousee ja laskee silmän mukana.
Wikipedian horisonttiartikkeli alkaa näillä sanoin:
"Horisontti eli taivaanranta on näennäinen viiva, joka erottaa toisistaan maan ja taivaan jakaen näkökentän kaikki suunnat kahteen osaan: niihin, jotka kohtaavat Maan pinnan, ja niihin, jotka eivät kohtaa. Monissa paikoissa todellinen horisontti ei ole näkyvissä..."