- Kerrotko paljonko on Biljoona ja kerrotko missä Ulrainalla on Biljoonien edestä lentokalustoa…
- Liittyy samoihin asioihin, eli eri metallien ominaisuuksin kuin myös kuin se että vaikka (auton) jousia et tehdä alumiinista niin iso osa nykyautojen tukivarsista onkin sitten alumiiniä…
- Tuolla ”bussilla” saa juuri sitä mitä henkilö haluaa eli näkyvyyttä/julkisuutta.
Henkilöhän on jo kotonaan kuvannut jonkinmoisen määrän pornografista materiaalia mitä voi sitten katsoa maksua vastaan.
Eipä tuossa ole mitään lakeja rikottu mistä puuttumiskynnys ylittyisi. - Ja tosiaan jos kyseessä on TERÄSRUNKO niin se ei voi olla PATARAUTAA = VALURAUTAA, vaan jos kyse on tosiaan rautapohjaisesta materiaalista oleva runko, niin se ei voi olla molempia vaan vain jompaa kumpaa, koska ovat toisensa poissulkevat asiat (joiden isoin erottava asia on yli taikka alle 2.1%:n hiilipitoisuus).
Eli kyse on jommasta kummasta, mutta ei molemmista yhtäaikaa. Eli "pataraudasta" olevaa Teräsrunkoa ei ole olemassa. - Niin, materiaaleja voi tietysti kutsua omalla haluamilla nimillään, ei sitä oikein kukaan voi estää, mutta silti niillä on yleisesti hyväksytyt määritelmät mitkä eivät muutu suomi24 palsta kirjoituksista huolimatta.
Hiilikuituhan on polkupyörärungossa komposiittinä, eli hiilikuidun ja synteettisen hartsin (hartsi on muovin esiaste) muodostama komposiitti, eli kahden taikka useamman materiaalin yhdistelmä. - Eli siis "patarauta"= valurauta on rautapohjainen metalliseon jossa on yli 2.1%:a hiiltä (tuo 2.1%:a on maksimimäärä mitä rautaan voi seostua hiiltä ilman että muodostuu grafiittia.
Ja tuossa äskeisessä viestissä kirjoitin myöskin itse virheellisesti valuteräksestä kun termi siis ilmanmuuta piti olla valurauta.
Rautaseos missä on enemmän kuin 2.1%:a hiiltä ei ole terästä. - Ja sitten tietysti erilaisia seostetettuja teräslaatuja mitä käytettään erilaisissa yhteyksissä ja eri pyörien rungoissa.
Mutta tuolla "pataraudalla" ei ole mitään tekemistä nykyisten polkuörän runkojen yhteydessä. - No nyt menee kyllä käsitteet pahasti sekaisin.
"Pataraudalla" tarkoitetaan runsashiilistä valuterästä, kyseistä materiaalia ei käytetä polkupyörien rungoissa.
Polkupyörien "perusrungot" ovat joko vähähiiteräksistä "Mild Steel":ä (mitä joku saattaa kutsua "pataraudaksi" virheellisesti ja jota käytettään runsaasti esim. rakentamisessa), taikka sitten näitä korkeamman hiilipitoisuuden sisältäviä Hi-ten (High Tensile Steel = suurlujuusteräs) runkoja. - Tuo on totta, kaikista halvimmat polkupyöränrungot ovat halvasta ja yleensä suhteellisen huonolaatuisesta teräsputkista kasattuja johtuen siitä että se on vähiten ammattitaitoa ja etenkin konekantaa vaativa materiaali runkovalmistuksessa. Näitä kasataankin monasti hyvinkin alkeellisissa metalliverstaissa olemattomalla konekannalla.
Alumiinin etuna valmistajan näkökulmasta on sen selvästi terästä parempi ja helpompi muokattavuus, siitä on helpohko muotoilla paljo monimuotoisempia runkoja kuin teräksestä.
Tämä muokkaus sitten tosin vaatiin jo selvästi toisenlaista konekantaa ja valmistusmenetelmiä. Myöskin alumiinin laadukas hitsaaminen on selvästi terästä haastavampaa.
Sitten teräs taas hyppää kuvioihin mukaan laadukkaampien pyörien rungoissa, mutta teräslaadut ovatkin sitten jotain ihan muuta kuin noiden halvimpien mallien teräslaadut.
Titaani on yhä hyvin "pienen piirin juttu", materiaalina kallis, hyvin haastavaa työstää ja haastava hitsata. Vaatii hyvää konekantaa ja ammattitaitoa. Lopputuloksena on hienoja runkoja mutta hintaa senverran paljon niillä että ovat yhä suhteellisen harvinaisia. Ja miinuksena se että suunnitteja joutuu titaanirungon yhteydessä pidättäytymään lähes pelkässä pyöreästä putkesta suunnitellusta rungosta.
Hiilikuitu sitten tosiaan löytyy lähinnä ylimmänpään pyöristä, teollisen mittakaavan hiilikuiturungon valmistus vaatii erittäin kallista konekantaa että ammattitaitoista työvoimaa sekä tiukkaa laadunvalvontaa lopputuotteiden osalta (hiilikuidun osalta on osalla valmistajista houkutusta "oikoa" työvaiheissa ja lopputulos ei näissä tapauksissa ole aina sitä mitä pitäisi olla). - Minkä takia olettaisin että tuon pyörän komponenttejä olisi valmistettu Suonessa?
Pyörän ilmoitusta lukiessa missään ei näin myös edes luekkaan?
Oletko paljonkin kuullut Suomalaisista valmistajista jotka tekevät vaikkapa Shimanon vaihteistoja taikka jarruja? Taikka vaikkapa Suntourin ilmakeuloja yms..?
Osa osista varmaankin tulee kyllä Kiinasta, mutta esimerkiksi Shimanolla on isoimmat tehtaansa Malesiassa ja Singaporessa. Samoin Taiwan on todennäköinen lähtömaa isolle osalla laadukkaammasta pyörien komponenteistä ihan yleisesti ottaen, joten todennäköisesti osa osista on sieltä lähtöisin. - Katos, jopa ihan asiallisilla osilla varustettu FitNord, miten nyt näin...
Ei nyt mitään huippua, mutta aikeisempiin FitNordin malleihin verrattuna hyvinkin perusharrastajan pyörästä voisi puhua.
Tosin tuossa 2500€:n hintatasossa löytyy muitakin vastaavantason pyöriä. - Tuossa maantie pyöräilyn SM kisassa ei kauhean montaa kuskia ole joille varsinaisesti maksetaan ajamisesta, kyllä aivan isoin osa kuskeista on ihan "omalla/vanhempien lompakolla" kisassa mukana joitakin sponsseja löytyy mutta summat ei Suomen pyöräilyskenessä ole isoja, harvalla on esimerkiksi kokonaan perheen ulkopuolellta tullutta pyörää käytössä yms. (osalla kyllä).
- Paljonkin, mutta tuntuu että palstan "vastaanotto" on hieman vajavaista, niin en tiedä onko hyötyä kirjoittaa.
- "Normaalikäyttöön" (mitä se on?) suunnitellut polkupyörät eivät sovellu Maantiepyöräilyn SM-kilpailukäyttöön.
Maastokäyttöön/alamäkiajoon suunnitellut hiilikuiturunkoiset pyörät kestävät sellaisia rasituksia mitä nuo "Normaalikäyttöön" suunnitellut pyörät eivät kestä. - Ihan vain tiedoksi että tuo "kansankilinen" termi sähköpyörä sisältää todellisuudessa usemman ajoneuvoluokan ajoneuvoja:
-Sähköavusteinen polkupyörä (se yleisin "sähköpyörä" ei liiku polkematta = polkupyörä.
-Moottorilla varustettu polkuyörä (toimii myös polkematta) = L1e-A luokan ajoneuvo
-Nopea sähköpyörä / kaksipyöräinen (sähkö) mopo = L1e-B luokan ajoneuvo, max nopeus 45km/h - Ja se käteisen mukana kuljettaminen on sitten se turvallinen vaihtoehto?
Vai vain laskut maksetaan PANKKIKRJALLA pankissa, mutta ostokset yms. sitten kortilla kaupassa, vaiko mikä oli ajatuskulku tässä?
Käteisen mukana kuljettamiunen on aina riski, jos käteistä olisi mukana nykypäivänä samassa määrin kuin aikaisemmin, niin ryöstöjen määrä olisi ihan toista kuin nykyään, mutta turvallistahan se varmaan olisi, mutta en vain tiedä miten... - Pankkikonttorilla pankkikirjalla laskuja maksamaan ja käteistä nostamaan…
Tämä varmaan sen jälkeen kun on käyty hevosella peltoa kyntämässä…
Onneksi tiettyjä asioita ei nyt vain enään ole olemassa eikä tule, - Mihin te oikein tarvitsisitte niitä jokaisessa kulmassa olevia Pankkikonttoreita? Tämä ei kyllä ikinä ole auennut?
Kyllä ne vähissä ovat kerrat kun pankissa pitää fyysisesti asioida. - Tuossa tuntuu olevan isoa hajontaa eri paikkojen ja viikkojen osalta.
Itse olen "kyttäämässä" yhden HC:n kohteen lomaviikkoa tietyille viikoille (käytännössä Toukokuu taikka Syyskuun loppu-Lokakuun alku), jotka eivät millään tavoin ole kohteen varsinaisia "sesonkuviikkoja" mutta näistä ajankohdista löytyisi itselleni sopivat viikot.
Loma-osakkeiden myyntipalstoilla kyseisen kohteen sopivista viikoista pyydetään 3000-8000€ huoneistosta riippuen, ja Huutokaupat.com:kin on aina aika-ajoin mutta ovat aina nouseet minimissään tuonne 2000-3000€ väliin ja itse en oikein haluaisi yli 1500€:a maksaa, eli "kyttäys" jatkuu. - Koitan sen 3-4 maastolenkkiä (45-90min) ajaa viikossa ja aivan varmasti kunto on selvästi parempi kuin ilman niitä.
Mutta nuo ovat aina ihan ”oikeita” maastolenkkejä joissa koittaa pitää jonkinlaista ajotahtia yllä.