- Itse tunnen Nurmen tietyllä tasolla töiteni kautta, pariin otteeseen aikoinaan osallistunut hänen koulutuksiinsa yms.
Ja sattui sopiva täälläkin käsiteltyjä aiheita hänen videollaan niin tuli sitten linkattua tänne. - Ja nuo alamäkipyörät itsessään eivät ole mitään varsinaisia "keijukaisia" (koska kestävyys vaatimukset ovat käytännössä kovemmat kuin oikeastaan missään muussa pyöräilyn lajissa), Kevyimmät alamäkipyöräilyn maailman Cup:a kiertävien ajajien (ovat kyseisen lajin ammattilaisia ja heillä on isolla osalla ns."tehdastiimit" taustalla) pyörät ovat siellä noin 16kg tietämillä ja painavimmat pyörät ovat siellä 21kg. paikkeilla. Alamäkipyöräilyhän on siitä mielenkiintoinen laji että siellä näkee pyörissä hyvinkin erilaisia toteutustapoja tehdä "nopea alamäkipyörä" kun taas vaikkapa maantiepyörien puolella kaikkien kilpatallien pyörät vaikuttavat pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta paljolti samoilta.
- Pyörä (ja kuski) kun ei alamäkiajossa(kaan) mene vain ja ainoastaan alaspäin vaan radassa on mutkia (ja monasti todella tiukkoja), hyppyjä (mahdollisesti myös pieniä kumpareita nousua) yms. missä ajokaluston painosta on haittaa joten ihan turha sanoa että painosta olisi hyötyä todellakaan.
Sanotaan ennemminkin niin että alamäkipyöräily on laji jossa pyörän paino itsessään ei ole niin kriittisessä asemassa kuin joissakin muissa polkupyörälajeissa.
Yksittäisen suorituksen kesto ei ole kuin "joitakin minuutteja" (radoista kiinni, esim. alpeilla on ratoja joiden läpiajaminen saattaa kestää useimmankinkin kymmenen minuuttia, mutta ne ovat huomattavassa vähemmistössä).
Alamäkiajo on laji jossa pitkäaikaiset kestävyysominaisuudet eivät ole niin tärkessä roolissa (paitsi jos ajat useita suorituksia putkeen) kuin monessa muussa pyöräilyn lajissa, vaan alamäkiajossa lyhyempiaikaiset voimaominaisuudet (etenkin vielä nimenomaan keski ja ylävartalon) sekä ajotekniikan osaaminen ovat korostuneessa osassa ajosuoritusta.
Alamäkipyöräily vs. maantiepyöräily on hyvin verrattavissa vaikkapa laskettelun suurpujettelun ja sitten pitkänmatkanhiihdon väliseen eroon. Molemmissa on samankaltaiset välineen (sukset/sauvat vs. polkupyörät) mutta niiden erot ovat hyvin isot ja ne ovat tarkoitetut juurikin siihen tehtävään missä niitä käytettään, samoin molempia lajeja harrastavien henkilöiden fyysiset "vaatimukset" ovat hyvin erilaisia. Sama asia on pyöräily vs. alamäkipyöräily. - Huomaa että taas palstan tason mukainen aloitus...
Aloittajalla tuskin on edes juuri tietoa, ajokokemuksesta puhumattakaan alamäkipyöristä/alamäkipyöräilystä.
Alamäkipyöräilyhän tapahtuu nimensä mukaisesti (yleensä lajiin vartavasten rakennettuja) alamäissä olevia reittejä ajaen, reittien vaikeustasosta riippuen niissä on hyppyjä/hyppyreitä, nopeita kallistettuja mutkia, mahdollisia kivikkokohtia yms.
Lajihan on pyörälle se kaikista kovin "rääkki" mihin pyörä suunnitellussa käyttöympäristössään joutuu. Vartavasten alamäkipyöräilyyn suunniteltu pyörä on erittäin tukeva ja vahva, siinä on todella pitkäiskuinen jousitus (180-220mm) molemmissa päissä, erittäin tehokkaat jarrut sekä nimenomaan alamäkiajoon suunniteltu geometria, pyörät ovat rakennettuja silmälläpätäen juuri näitä vaatimuksia, ja muussa käytössä nuo alamäkipyörät ovat enemmän taikka vähemmän huonoja.
Isoin osa näistä alamäkiajoon tarkoitetuista radoista sijaitsee laskettelukeskusten yhteyteen rakennetuissa Bike-parkeissa (suomessa luokkaa 15kpl) joissa laskettelukeskusten hissikapasiteettia (ja muuta infraa) käytetään kesäkäytössä tässä alamäkipyöräilyssä.
Alamäkipyöräilyssähän tosiaan lähtökohtaisesti pyörä ja kuski siirtyvät hissin avustuksella ylös radan alkuun ja sitten painovoiman ja kuljettajan polkuvoiman yhteistyöllä radan alas. Siinä mielessä lajia voidaan verrata vaikkapa laskettuun.
No, miksi sitten sähköavusteinen alamäkipyörä. No, näiden hissillisten Bike-Park kohteiden lisäksi on sitten jonkin verran myös alamäkipyöreittejä paikoissa joissa ei näitä hissejä ole, vaan reitin yläpäähän pitää päästä muilla keinoin, (ajamalla, taluttamalla, autokyydissä yms.) ja tässä tuo sähköavustus astuu kuvaan mukaan joka helpottaa sitten ajaen siirtymistä reitin alkuun. Nämä pyöräthän kun ovat suunniteltu nimenomaisesti alaspäin ajoa varten, niin kaikki muu ajaminen (esim. ylämäkeen) onkin sitten "tervanjuontia" (esim. vaihteistojen välitykset sekä runkogeometria eivät ole tuota "kiipeämistä" silmälläpitäen rakennettuja).
Alamäkipyöräily ei ole "kuntoilua" ylämäkeen polkien/työntäen vaan sen tarkoituksena on ajaa reittejä alaspäin. Jos väsytät itsesi loppuun ylöspäin menemisessä, niin sitten alaspäin ajokaan (joka itsessään on hyvin rankkaa kun sitä oikeasti alkaa harrastamaan) ei kyllä valmiiksi väsyneenä suju.
Tuo sähköavustushan lähinnä laajentaa niitä vaihtoehtoja missä lajia voi harrastaa (siis muuallakin kuin missä paikoissa missä on pyörähissejä).
Ja ei tuo TM:n esittelemä pyörä ole mitenkään lajissaan ensimmäinen, Rothwildin R.G+ FS malli vuodelta 2017 on ensimmäinen täydenalamäkipyörän ja sähkömoottorin yhdistämä pyörämalli, eli jo tuolta vajaan 10v. takaa.
Muutenkin noita vaihtoehtoja kyseistä pyörmallia löytyy muutamaltakin valmistajalta, mutta ikinä eivät ole isommin itseään "läpilyöneet" kun ovat kuitenkin järkevä vaihtoehto vain näiden hissikeskusten ulkopuolisiin alamäkiajoihin. - Kannattaa muistaa se että etälamauttimen käyttö on vähentänyt poliisin ampuma-aseen käyttöä niissä maissa missä etälamauttimen ovat poliisilla käytössä.
Mikään voimankäytön muoto ei ole täysin riskitön, kaikessa on omia riskejänsä, on sitten kyseessä ”painiminen”, OC-kaasu taikka teleskooppipatukka ampuma-aseesta puhumattakaan. - Mutta ongelma on siinä että tuo termi "järkevä käyttöpyörä" tarkoittaa eri ihmisille ihan eri asioita ja itse kyllä näkisin että niin Helkaman kuin sitten vaikka tuon mainitun Pelagon mallistosta kyllä pitäisi löytyä näitä "järkeviä käyttöpyöriä" vai oletko erimieltä?
Molemmat merkithän ovat olleet vuosia paljon "kotimaisempia" kuin tuo Accell Groupin brändinä ollut Tunturi.
Tietysti tuo Tunturin Brändin marmastikkin voi konkurssipsältä ostaa jollain hinnalla, mutta sen mukana ei tule sitten mitään käytännön valmistusta, eli kuka sitten sen ostaisikin niin joutuisi aloittamaan tyhjältä pöydältä vain Tunturin Brändia hyödyntäen. - Siis vääristämässä mitä lopputulosta? (ilmeisesti sinulle mieleistä..?)
Yhä, tuo on "vapaata riistaa", tuo puoli ei muuta kuin testejä ajamaan. Itseä kun ei kiinnosta niin ole hyvä.
Tuolla maastopuolelle ne hyödyt/edut (ja myös osittaiset haitat) on hyvin kyllä mielestäni tilastoitavissa kunhan suoritukset ovat mahdollisimman vertailukelpoiset keskenään (ja ovat kun ajan niitä tietyllä vaihtelevalla maastolenkillä josta löytyy isoin osa maastoajaon eri variaatioista, on juurakoita, kivikoita, korkeuseroja mutta myös nopeaa "single trak:a" sekä metsäautotietiä), - Siinä sopiva aihe selvittää tuosta puolesta kiinnostuneelle.
Itse pidättäydyn tuossa oman mielenkiinnon kohteessa eli maastopyöräilyssä jossa muuutujia on enemmän. - Työt valitettavasti "haitanneet harrastusta".
Mutta on sitä tullut ajattua niin luomuna kuin sähköavustuksella.
Minulla eräs noin 7km. "testipätkä" maastossa (on korkeuseroja, käännöksiä. juuria ja kiviä, mutta myös rullaavaa ja nopeaa metsätipohjaa paikkapaikoin).
Olen tekoälyn kanssa "diagnosoinut" eri ajoja, syke, rasitus, nopeus, teho, avustus yms.
Tässä tiettyä näiden tuloksista tekoälyn kasaamaa tiivistelmää kun verokkeina ollut Luomuajoa, sekä eri avustustasoilla ajettuja vetoja.
Kun dataa tulee vielä lisää niin homma kyllä laajenee, mutta nyt pientä "maistiasta". (tekoälä kasasi ensin aineistosta 6-7 sivua olevan päätelmäversion mutta pyysin kutistamaan sen yhteen data sivuun ja yhteen päätelmäsivuun).
https://ibb.co/FLR3br5L
https://ibb.co/twx08vpR - Accell:n omistamista brändeistä Tunturi kuului sinne pääasiallisesti vain tietyissä maissa myytäviin pyörämerkkeihin joilla ei ole isoa kansainvälistä markkina-arvoa, kuului samaan sarjaan vaikkapa saksalaisen Winoran kanssa.
Accelin "premium brändit" olivat sitten Hollantilainen paljolti käsityönä syntyvä Koga, Ranskalainen Lapierre sekä etenkin titaanirunkoisista pyöristään tunnettu Van Nicholas.
Sekä sitten maastopuolelta tunnetut Haibike ja Ghost. Näistä Haibike oli tuossa vajaat kymminisen vuotta sitten "kukkulan kuningas" sähköavusteisissä maastopyörissä mitkä tuolloin tekivät tuloansa. - Painava verrattuna mihin? kannattaa muistaa että nyt puhutaan rankahkoon maatoon tarkoitetusta täysjousto pyörästä, sen pelkät joutuskomponentit niiden vaatiminen rakenneratkaisuineen lisää painoa pelkästään sen +1,5kg. minimissään.
Ja rengastus vastaa kevyessä XC pyörässä käytettävää rengastusta yms.
Eli vertailukahtia kannattaa ensin miettiä kun ajattelee onko painava vaiko ei.
Tuossa kalliimmassa SL 7 AXS mallissa on vaihteet ja dropperi langatonta AXS mallisarjaa, mutta tuo halvempi SL 5 malli on "perinteisillä" osilla varustettu, eli sen osalta tuo kaapelireitityksen maininta on varmastikkin paikallaan. - Jos nyt mietitään vaikka Trekin Uutta Check Out pyörää:
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/polkupyörät/maantiepyörät/gravel-pyörät/check-out/c/B226/
Kyseessä on hiilikuiturunkoinen käyräsarvinen täysjoustopyörä 55mm. maastokelpoisilla renkailla, Dropperilla, 1x voimansiirto 10-51 pakalla sekä kiinteällä tarakalla varustettuna.
Itse en ainakaan täysin osaa sijoittaa tuota johonkin "luokkaan", Trek itse asemoi sen Gravel kategoriaan, mutta... - Maastopyörästä löytyy "maastopyörämäinen geaometria" joka toimii maastoajossa maastoajon rasitukset kestävällä rungolla ja suoralla ohjaustangolla.
Maastoajoon soveltuva välityssuhde voimansiirrossa, maastoajoon soveltuva leveähkö rengastus (käytännössä aina "nppulakuvioinen").
Pyöristä löytyy yleensä myös jousitus (ainakin edessä, monasti myös takana).
Maastopyörän osalta vaikuttaa myös se minkälaisessa maastossa sillä olisi tarkoitus ajaa (XC-pyörä vs. alamäkipyörä).
SItten eri pyörien väliset rajat ovat välillä haastavia määritellä.
Maastopyörästä "tulee" Hybridipyörä kun siihen laitetaan katukäyttöön suunnitellut renkaat maastokuvioitujen renkaiden tilalle.
Mutta silti haastavaa määriellä joidenkin mallien kohdalla mihin "luokkaan" ne kuuluvat. - Toisaalta, pitää huomioida että jos eri käyttötarkoituksiin olevia pyörämalleja mietitään, niin on iso joukko pyöriä mihin ei ole edes jalkajarruja saatavilla (maantie, maasto, Gravel,BMX sekä isoin osa Hybrideistä ja retkipyöristä).
Jalkajarrut ovat lähinnä perus City pyöriä ”mummiksia” yms.
Samaan käyttötarkoitukseen löytyy sitten myös käsijarruilla varustettuja malleja.
Eli isohkolle osalla pyöräilijöistä ei ole edes mitään jalkajarrullisia vaihtoehtoja olemassa. - Jotenkin tuntuu siltä että tilastojen luku on hyvin haastavaa osalla ihmisistä...
Esimerkiksi tuo BYD tuli myyntiin Norjassa vuoden 2021 lopussa, ja oikeasti myynti lähtenyt kunnolla käyntiin viimeisen kahden vuoden aikana. Kokonaisuudessaan Norjassa on myyty nyt noin 16000kpl Byd autoa joista noin 6000 myytiin pelkästään viimevuonna ja tämän vuoden myynti tulee ylittämään viimevuoden myynnin.
Eli keskimääräisen Norjassa olevan BYD:n keski-ikä ei varmasti edes juuri poikkea tuosta 2v. iästä joten.
Kolarithan ovat se yleisin syy uudehkojen autojen romutukseen, se ptää myös varmasti BYD:n kuin kaikkien muidenkin sähköautojen kohdalla. Tuon BYD:n 28:n auton romutus määrän kun suhteuttaa BYD:n 16000kpl:n kokonaismäärään niin...
Vasta kun automerkit ovat olleet markkinoilla niin pitkän aikaa että rumutukset astuvat kuvaan auton ikääntymisen takia, niin nuo romutusikätilastot alkavat kertoa jotain oikeaakin asiaa. - Helkamalta ja Pelagolta (kotimaisista merkeistä puhuttaessa) löytyy muutama sopiva malli tuohon listaa kun poistaa vaatimuksista edullisen hinnan.
Jos tuo edullinen hinta on ehdoton vaatimus, niin sitten tuon edes osittaisen kotimaisuuden saa jättää listalta pois. - Vuokran lisäksi ainoa mainuttu hinta-asia on olutpullon hinta... Sekö on se tärkeä asia mitä olut maksaa, kun "normaalilla" ihmisellä on aika monta muntakin tähdellisempää menokohdetta kuin olut....
- Tunturillahan ei ole muuta myytävää kuin Brändi, pieni suunnitteluosasto ja markkinointi organisaatio (jotka todennäköisesti "hajosivat" konkurssin tullessa), vuokralla olevia varastotiloja, toimistoa ja toimiston varustusta. Mitään valmistukseen viittaavaakaan ei Tunturilla ollut.
Kerrotko siis mitä "jatkaja jatkaisi" jos haluat "80-luvun filosofialla olevia pyöriä"? - SIttenhän sinä kerrot miten asia on? (etkä kerro miten se ei ole sinun mielestäsi...)
- Ei tuo ampumarata ole millään tavalla Simulan "oma".
Tuon omistavat kokonaisuudessaan alueen kunnat, eli Oulun kaupunki, Raahen kaupunki, Limingan kunta sekä Lumijoen kunta.
Simula istuu tuon kuntien omistaman yhtiön hallituksessa Limingan kunnan nimeämänä edustajana (Limingan kunnalla on isoin omistusoikeus yhtiössä ja3/7-osaa hallituspaikoista sekeä hallituksen puheenjohtajuus) ja hallituksen puheenjohtajana.