- "Auringonlasku litteällä Maalla:
Aurinko laskee perspektiivissä ja katoaa horisonttiin. Auringon himmenevä hohde auringon laskun jälkeen sekin jatkaa kiertävää rataa ihan kirjaimellisesti."
Mutta kun litteän maan mallissa aurinko ei voisi näyttää tulevan alas lähellekään horisonttia. Mistään maailmasta katsottuna se ei geometrian mukaan pääse alemmas kuin n. 17° korkeudelle horisontista! Miten se muka voi "kadota horisonttiin"?
Tiedän, tiedän, tähän tulee ihmeellisiä, monimutkaisia ja epäloogisia jälkipaikkauksia, optisia ilmiöitä, joita ei fysiikassa ole olemassa, ei muualla kuin littarien harhaopeissa. Linssi-ilmiöitä, ilmankosteuden suurentavaa vaikutusta, käänteistä refraktiota, lisää perspektiiviharhaoppia jne. Eikä kerrota, miten tuollaisten poikkeusilmiöiden on mahdollista tapahtua joka puolella maailmaa täsmälleen samalla tavalla sääoloista ja vuodenajasta riippummatta. Samaan aikaan samalla aikavyöhykkeellä sekä etelässä että pohjoisessa.
Plää plää plää.
- Ei sitten millään mene kaaliin, että litteässä maassa auringonlasku sellaisena kuin se tuolla ulkona havaitaan, on yksinkertaisesti mahdottomuus.
- Eikä mene kaaliin, että perspektiivi ei sammuta valoja.
- Eikä, että katoamispiste on teoreettinen piste, joka sijaitsee ÄÄRETTÖMYYDESSÄ eikä 10000 km päässä. Ääärettömyydessä, sillä vasta siellä yhdensuuntaiset linjat leikkaavat. Ei sitä ennen. - Olis tämmöinenkin kysymys littareille:
Aurinkohan teillä pienenee ja suurene perspektiivin takia, ja kun se "laskee", se katoaa "perspektiivin pakopisteen taakse".
Kysymys:
Minkä takia sitten kuu ei pienene ja suurene samalla tavalla samaan tahtiin?
- Kuuhan teidän mallissa kiertää ihan samalla tavalla ja abaut samalla korkeudella ja etäisyydelläkin.
- Kohteleeko se perspektiivi yksilöllisesti erilaisia kohteita?
- Jos kuu katsojasta vaikuttaa eri paikoissa taivasta eri kokoiselta, niin kyllä se näyttäisi olevan alhaalla taivaanrannassa paljon SUUREMPI kuin keskitaivaalla.
- Tämä on tietenkin optinen harha: horisontin lähellä on vieressä mittakaavana puita, taloja yms, jotka antavat harhavaikutelman suuremmasta koosta.
Nyt nojaan taaksepäin ja odotan viiltäviä analyysejä littareilta, kuten aloittaja lupasi. Merkkasin kalenteriin, että kysyin, niin näen, kuinka kauan menee, ennenkuin viiltävä analyysi tulee. - Niin, ei tosiaan ole litteän maan kaareutuminen, koska litteä maa ei kaareudu eikä litteää maata ole olemassa.
Refraktio KOHOTTAA kaukana olevia kohteita. Mitä kauempana, sitä enemmän.
Millä logiikalla katsojasta poispäin matkaava purjevene sitä kohottavan refraktion vaikutuksesta hiljalleen LASKEUTUU vedenpinnan alle?
Tok. Tok. Tok.
JOS tässä videossa nähtäisiin refraktion vaikutus, niin vene EI laskeutuisi alemmas vaan näkyisi yhtä paljon tai enemmänkin kuin lähempänä ollessaan. Videolla ei ole refrakstiota nähtävissä - tai jos on, niin sen vaikutuksesta vene laskeutuu pois näkyvistä paljon myöhemmin eli hitaammin kuin ilman refraktiota tapahtuisi.
Semmoista se on litteän maan logiikka. - Joo okei, huitaisin pelkän ELFin perusteella.
Tuohan on ihan kipeetä huuhaata, ei tällaisesta efektistä ole tieteellistä näyttöä.
Mielenterveyspotilaiden mielikuvituksella ei ole rajaa kun keksitään syitä omille oireille. - Enhän minä tunkenut sitä miestä tänne, vaan aloittaja.
Linkkasi hänen 20 vuotta sitten kirjoittaman artikkelin kohu-uutisena.
Saatanan suurella rahalla joo.
Helsingin lentoaseman seuraavan suunnitellun laajennuksen hinnalla tehtäisiin kolme ja puoli tuollaista HAARPia. Ja jäisi vielä ylikin. - Samanlaisia tutkimuslaitoksia on useita.
Alaskassa on toinenkin.
Eurooppalainen vastaava laitos EISCAT Tromssassa Norjassa kehittää 1000 MW lähetystehon, eli 300 kertaa suuremman tehon kuin tuo HAARP. Kummallista, eikö totta, että sitä ei syytetä ilmaston pilaamisesta tai muista salakähmäisistä konnuuksista?
https://de.wikipedia.org/wiki/European_Incoherent_Scatter_Scientific_Association
Myös Venäjällä ja Perussa on vastavia laitoksia. Miksi vain Alaskassa oleva toinen laitos on saliliittoteoreetikoiden hampaissa? - Selvitin tuon linkkaamasi kirjoituksen tekijän.
Michael Chossudowski on eläköitynyt taloustieteen professori Ottawasta Kanadasta, joka on tunnettu siitä, että hän ja hänen organisaationsa levittää mitä erilaisimpia salaliittoteorioita:
https://en.wikipedia.org/wiki/Michel_Chossudovsky
Hänen järjestönsä "Centre for Research on Globalization" on NATOn informaatiosodankäynnin tutkijoiden mukaan (2017) olevan avainasemassa venäläisen propagandan levittämisessä.
Tämmöistä miestä ei mitenkään voi kutsua "tutkijoiksi, jotka ovat todenneet, että HAARP on tehokas keino muuttaa ilmastoa", semminkin kun viittaamasi artikkeli on lähes 20 vuotta vanha. Jotain tolkkua hei. - ELFiä muuten tutkitaan Suomessa:
https://www.uef.fi/en/web/rcr/elf - Kyllä kyllä.
Voidaan voidaan, teoriassa, soveltuvilla laitteilla, jos joku niin haluaisi.
Mutta tällä kaikella teorialla ei ole mitään käytännön tekemistä HAARPin tutkimuslaitteiden ja käyttötarkoituksen kanssa.
"Kohdistettuna hyvin pienelle alueelle"?
- Tällä laitoksella ei ole minkäänlaisia keskittäviä suunta-antenneja, ei mitään muitakaan liikuteltavia antenneja. Katso kuvia. Mikroaaltojen kantama on erittäin lyhyt. Reaganin projekti haudattiin vähin äänin sen tukehduttua jo alkumetreillä kustannusräjähdykseen. - Mistä olet ottanut vuosiluvun 2015 ja keiden tutkijoiden toteamuksesta puhut?
Laitoksen omistajan, Alaskan Yliopistonko tutkijoiden, jotka sitä laitosta hallinnoivat, pyörittävät ja siellä työskentelevät? Luulisi heidän tietävän, mikä se on ja mitä sillä voi tehdä ja ei voi tehdä.
Tuossa linkkaamassasi päiväämättömässä nimettömän kirjoittamassa paperissa luetellaan, mitä sillä 'todennäköisesti', 'mahdollisesti' tai 'luultavasti' voidaan potentiaalisesti tehdä. Paperin uusin lähdeviite on vuodelta 2000, jolloin HAARPia vielä hallinnoi US Air Force.
HAARP ei ole salainen projekti, siellä oli avoimien ovien päivät v 2016, 2017 ja 2018 ja tulee olemaan myös 2020.
HAARPin kotisivu ja laaja FAQ-osio. Ei tarvitse kaivella esille tutkijoita jotka tutkivat tutkijoita.
https://www.gi.alaska.edu/facilities/haarp - Aloittaja hoi!
Missä on viiltävät analyysit? Lupasit, että littarit vastaavat pallopäiden kysymyksiin tässä ketjussa.
Täällä on vaikka kuinka monta vastaamatonta kysymystä !!!!
Hopi Hopi! - Uskonasioita vain sivuten kuin pyyhkäisykraateri kuussa, jos viitsisit katsoa näitä kahta kuvaa:
https://uppaa.fi/image/eD2
https://uppaa.fi/image/eDy
Minä näen ensimmäisessä (eD2) kuopalla olevan jalanjäljen.
Toisessa (eDy) näen raidallisen hiekkakakun, josta on alaosa murtunut pois.
Voihan itkun pillu. Molemmat ovat sama kuva. Vaistomaisesti ihminen ajattelee valon tulevan ylhäältä tai oikealta, ja hahmottaa tällaiset kuvat sen mukaan. - Näin me toisiamme hauskuutamme. Minusta on hauska ajatelma, että meteoroidit olisivat vetovoimille immuuneja.
Sehän ilmeisesti on tämän palstan tarkoituskin. Littarit ja muut salkkarit esittävät hauskoja olettamuksia, päättömiä päätelmiä, kertovat vanhoja satuja ja monet uskovat kumonneensa useampiakin luonnonlakeja ja kirjoittaneensa lähtemättömästi tieteen historiaan kuuluisan nimimerkkinsä "Anonyymi".
Joukkoon sopii myös vaahtokuuhun uskovat. Ehkä se juusto siellä tosiaan kuplii ja kypsyy. Ei siinä mitään, ehkä se onkin sitten niin. Eihän toisen vakaumusta saa pilkata. - Ehkä sinä näet ne kuplina, koska miellät valon tulosuunnan väärinpäin?
Pienellä harjoittelulla voi mielessään vaihtaa valon tulosuunnan vastakkaiseksi ja hahmottaa kuvan uudestaan. Kohollaan olevasta kuviosta tulee kuoppa. - Lyhyt valotusaika.
- Taisin juuri käsittää, mitä tarkoitat, kun sanot, että horisontti nousee ja laskee silmän mukana. Se tekee niin SUHTEESSA lähempänä oleviin kiintopisteisiin. Se siis näyttää kyykistyessä laskevan, koska lähellä olevat kohteet nousevat enemmän kuin horisontti. Ilman kiintopisteitä tätä harhakuvitelmaa ei tapahdu.
Tuossa huoneessa meren rannalla: seisaallaan horisontti on abaut ikkunoiden puolivälissä. Kyykyssä se onkin pöydän pinnan alapuolella. Lattialla rähmällään se on ikkunan alareunassa. Jos menet ulos ja teet saman, sama tapahtuu edessäsi olevalle hiekalle, kyykistyessä se nousee enemmän kuin kauempana oleva hiekka ja horisontin nousua et enää havaitse ollenkaan, se näyttää nousevan niin vähän. - Alusta uudestaan.
Kun miten hyvänsä siirryt pystysuuntaan, niin kaikki näkökentässäsi oleva nousee tai laskee. Kun sinä nouset, havaitsemasi kohteet laskevat. Kun sinä laskeudut, havaintosi nousevat. Meren horisontti, pilvimaton yläreuna, aita tai muu näkökenttäsi syvyyttä rajaava este ei tee poikkeusta.
Silmäsi ovat ihan fyysisesti joko kohteen ylä- tai alapuolella tai tasoissa. Mittapuuna on silmien kautta kulkeva vaakasuora taso, joka tietenkin liikkuu silmien mukana ylös tai alas. Se, mitä kutsut horisontiksi, on tämä taso, jolla vaakasuorat yhdensuuntaiset perspektiivilinjat leikkavat toisensa.
Se, kuinka suurena muutoksen kohteen korkeusasemassa havaitset, riippuu siitä, kuinka lähellä kohde on. Lähellä olevat näyttävät nousevan ja laskevan enemmään kuin kauempana olevat, ja tämä ero johtuu perspektiivin pienentävästä vaikutuksesta kaikkiin mittoihin, myös pystysuunnassa siis.
Oikea horisontti, kuten huonekuvassasi, on seisomakorkeudelta noin 5 km päässä. Se on veden pinta. Se vedenpintahan ei ole sinun silmiesi korkeudella, eihän? Silmien kautta kulkeva vaakasuora taso on ylempänä, eikö niin? Muutenhan seisoisit silmiä myöten vedessä, eikö niin? - No, sinusta se näyttää olevan silmiesi korkeudella, mutta ei se ole. Että et havaitse sitä korkeuseroa, johtuu siitä, että se on niin kaukana.
Selvempi esimerkki. Istut lentokoneessa meren yllä ja katsot vatupassia pitkin vaakasuoraan ikkunasta ulos. Näetkö vatupassin päässä horisontin? Et takuulla. Horisontti ei ole noussut silmän tasolle.
Jos itsepintaisesti haluat kutsua horisontiksi linjaa, joka on silmän korkeudella, niin et voi odottaa tulevasi ymmärretyksi kovin hyvin. Silloin myös littarien slogan pitäisi selventää muotoon "Silmän korkeus nousee aina silmän korkeudelle".
Niin mikä oli se kuvailemasi pallomaan ongelma. En löytänyt sitä. - Valehtelija uskoo kaikkien tekevän niin.
- Aiheuttaa eroavuuksia, kyllä. Mutta se on oiva työkalu osoittaa, miten vertailtavassa valokuvassa refraktio on nostanut kaukaisia kohteita!
- Linkkamassasi kuvassa linjat leikkavat meren horisontissa, tarkkaan ottaen noin kaksi metriä sen yläpuolella, koska katsoja siinä on sen verran merenpintaa ylempänä.
Ongelmasi lienee, että et ota huomioon, miten perspektiivi pienentää samalla tavalla myös sitä silmän ja horisontin korkeuseroa. Jos horisontti on tuossa kuvassa noin 5 kilometrin päässä, niin ei ne kaksi metriä siellä kovin paljon ylempänä näytä olevan kuin vedenpinta.
Sama siinä Willis Towerin kuvassa. Kuvittele toinen Willis Tower sinne näennäiseen horisonttiin. Se olisi kuvassa suunnilleen sen "aavistuksen" korkuinen, josta puhut.
Tosiasian korostamista ei saisi kutsua takertumiseksi.
"... missä horisontin kuuluisi perspektiivin mukaan olla ..." Häh? Eihän perspektiivi meriveden korkeutta siirtele. Horisontin kuuluu olla merenpinnan tasolla, tai järven kuten Chicago-kuvassani. Ei siinä mikään ole eri tavalla kuin sinun linkkaamassasi Willis Towerin valokuvassa, jossa siinäkin on perspektiivin apuviivat yhdessä kohtaa ja todellinen horisontti maastossa paljon sen alapuolella.