- Ihan jos perhebarometrin tuloksiin peilataan niin sanoisin että hyvin suuri vaikutus on sillä kuinka turvattuna tulevaisuus nähdään. Tämä taas peilaa hyvin pitkälle työelämäkysymyksiin.
Tuohon kyselytutkimukseen jossa todettiin että noin puolella syyt ovat taloudelliset niin miksi tuollainen ajatusmalli miehenä elättäjän roolissa oikein kumpuaa; onko se vain miesten omaa ajatusta vai ulkoa tulevaa painetta.
Eikä tuo nuorten miesten realiansioiden suuri jyrkkeneminen suhteessa naisten ansioihin varmaankaan tilannettta auta.
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/3d278129-510e-4548-b8b7-d47236257401
https://www.hs.fi/visio/art-2000012269031.html - Toki voivat olla vaikka itsellä nousee helposti piru olkapäälle jos olisi kumppani ja hänellä olisi miespuolisia ystäviä. Ihan siitä syystä että kahdesti liittoni on hajonnut kun silloinen vaimoni on lähtenyt työkaverin matkaan. Toki sen tunteen kanssa pystyn hyvin elämään kun tietää mistä se kumpuaa eikä konkretisoi sitä vaikkapa mustasukkaisuutena.
Itsellä on ihan laaja kaveripiiri johon kuuluu sekä miehiä että naisia monesta sukupolvesta. Näiden kanssa kohdatessa muutama sana vaihdetaan vapaa-aikoina mutta enimmäkseen nähdään joko harrastuksissa, työpaikalla tai luottamushommissa.
Sitten on muutamia joiden kanssa voisin lähteä erilaisiin tapahtumiin kuten urheilukisoihin tai festareille. Nämä ovat sitä omaa ikäpolvea ja koostuu sekä miehistä että naisista. Nämä voisin sijoittaa siihen kaveruuden ja ystävyyden välimaastoon.
Viimeisenä tulee ystävät joita itsellä on kolme. Kaikki omaa ikäluokkaa ja miehiä. Näiden kanssa voidaan puhua yksinäisyydestä, erosta, sairauksista jne, eli voisi kai sanoa että sieltä saa vertaistukea.
Yksi mikä ehkä myös vaikuttaa on se missä yhteydessä on kohdattu. Jos on deittisovelluksen kautta menty treffeille ja siellä toinen on todennut että ollaan vaan kavereita niin silloin voi tulkinnat mahdollisuuksista hieman poiketa toisistaan.
Jos taas ystävyys /kaveruus on peruja työkaveruuden kautta niin ehkä sitä toista ei sitten osaa ajatellakkaan kuin työkaveruuden kautta. Toki kyllähän se työkaveruuskin syvenee jos pari kertaa sisällä käyttää. - Tienaanhan minä mutta on todettava että pekällä työnteolla siihen en pääsisi. Vuorotyö kaikkine lisineen on se joka nostaa sen vuosittain yli tuon summan.
Mitä tuohon Koskelan esitykseen tulee niin taisi olla yhden prosenttiyksikön veronkiristys varallisuuteen kun se ylittää miljoonan rajan. Tässä ei taidettu huomioida asuntoa.
En tiedä vaikuttaako tuo nyt yhtään mihinkään muuhun kuin mahdollisesti ensi kevään vaaleihin. Mitä noita politikkojen avauksia nyt on seuranut niin eiköhän niillä yritetä vain saada palstatilaa ja nostetta omien kannattajien kesken. - No sitten omat, ja melko monen muunkin miehen, kokemukset pituuden merkityksestä ovat olleet vääriä.
- Eihän se hellppoa ole, itse vanhenee ja ajat muuttuu. Sen lisäksi laiskistuu eikä oikein jaksa tehdä asioille mitään vaan antaa asioiden edetä omalla painollaan.
Välillä tuntuu että kaksi asiaa rlämässä muuttuu. Palautuminen hidastuu ja seuraavan vuoden kalenteri ilmestyy aikaisemmin pöydälle kuin edellisenä vuonna. - Ehkä tähän sopii vanha poliittinen viisaus että gallupit on galluppeja mutta vaalit ratkaisee. Arvostaminen on oma juttunsa mutta jos kumppanin löytämistä mietitään kyllä se on pitkälle fyysiset piirteet jotka ratkaisee. Ihan jo sen takia että kumppanin etsintä on mennyt sovellusten luvattuun mailmaan. Vielä kun siellä on miehiä enemmän kuin naisia niin vaikea kuvitella että naiset kaikkia profiileja ja profiilitekstejä avaa.
Sekin on sivulauseena todettava että aika harva mies niihin kuviin mitenkään erikoisemmin panostaa.
Omalla kohdalla viisi ylintä osuu ja sitten onkin aika hiljaista.
Kuunteleminen ja kotityöt voin hyvällä omallatunnolla tuohon lisätä. Hetken luulin että ansaintamallisuus olisi vahvuus mutta siinä tarkoitettiin "...miehen menestys uralla...." joten tuo lähinnä selittää miksi ammattikoulutettu duunari oli hylkäysteni peruste. - Helposti tuo kunnianhimo tuottaa sellaisen ongelman ettei sitä kohdisteta. Kunniahimoista toimintaa suunnataan, työuraan, luottamustoimeen, harrastuksiin, perhe-elämään jne. Siinä käy helposti että kynttilää poltetaan molemmista päistä joka kuormittaa uupumukseen ja masennukseen.
Itse käytän kunnianhimoa osana tavoitteiden asetteluun. Esim neuvotteluissa asetan kunnianhimoisen tavoitteen, sitten on hyväksyttävä ja perusteltava tavoite ja vielä alin tavoite jonka voisi pitkin hampain hyväksyä ettei neuvotteluja enää tarvi jatkaa.
Vaikka en koe olevani kunnianhimoinen niin kyllä piru istuu olkapäällä kun puhutaan vallanhimosta. Se että sulla on muiden antama valtakirja päättää isommista kokonaisuuksista kuin pelkästään itseäsi koskevista asioista on kyllä koukuttava tunne. - Meillä ei ole virkistyspäiviä eikä myöskään muitakaan tapahtumia kuten joulujuhlia. Tämä ihan siitä syystä että on monia vuorojärjestelmiä eivätkä kaikki pääsisi mukaan.
Toki sitten muuten huomioidaan kuten e-passit, jouluruokakassit sekä pipoja/lippiksiä/t-paitoja siihen malliin ettei tarvi kaupasta ostella.
Omat onnistumiset lähinnä kuittaan hyvänä tuurina mutta jos porukalla saadaan onnistumisia niin niistä olen kyllä aidosti onnellinen. - Jos vielä hiukan kääntää katsetta "suojelijoiden" suuntaan niin tällä hetkellä suosituin tarina miesten suunnalta on tyttöjen synttärit/poikien synttärit.
Siinä tyttöjen synttäreillä päiviään viettävällä on juhlasalissa kruunu ja hän tanssii siinä ystävätäriensä keskellä. Poikien synttäreillä istuu yksinäinen poika istuu kalliolla/metsässä/laiturilla ja haukkuu itseään.
Nämä postaukset saavat toisilta miehiltä hyvin paljon ymmärrystä ja sympatiaa sekä vertaistukea.
Some nyt ei onneksi ole koko totuus eikä tarina mutta jos nuo nyt kuvastavat edes likipitäen ajan henkeä niin aivan eri suuntiin oltaisiin menossa. - "Minusta kyseiset mielipiteet joihin törmäsin oli naisoletettujen kirjoituksia. Osa mainitsikin näin naisena jne"
Mitä naisten postauksia on tullut vastaan niin tuntuu että kaksi ideologiaa tai koulukuntaa on pinnalla.
Toinen siipi fanittaa postauksia tyyliin "tältä näytin kun löin/hakkasin poikaa /miestä misogymian takia" tai kun nuorella miehellä kastuneet uikkarin paljastavat naisille riittämättömän kokoisen lemmensauvan niin sitä aletaan pilkkaamaan.
Sitten se toinen siipi, johon aloituskin varmaan viittaa kulkee tyyliin " koska miehet kaipaavat enkeliä heidän pitää rakentaa taivas". Tuossa on minusta kolme asiaa.
1. Fyysinen turva; tulee vastaan sitten riidanhaluinen nainen tai mies puhumattakaan hämähäkeistä tai karhuista niin miehen fysiikka ja voima on se joka uhrataan alttarille.
2. Henkinen turva. Nainen haluaa turvallisuuden tunteen miehen suunnasta koskee se fyysistä tai henkistä väkivaltaa. Lisäksi nainen halua tuntea varmuutta siitä että hän on juri se yksilö muiden naisten joukosta jonka mies haluaa. Tämä miehen pitäisi näyttää niin sanoin kuin teoin sekä kotona että kodin ulkopuolella. Enää ei riitä että kerran sanoo rakastan ja ilmoittaa jos tilanne muuttuu.
3 Tälle en osaa otsikoida joten menköön kohtana muut. Miehellä pitää olla pankkitilillä sen verran painetta että jos työttömyys tai sairaus iskee niin heti ei tarvi ottaa paniikkinappia esiin vaan voi rauhassa etsiä vaihtoehtoja. Samoin käytännön asiat ovat miehen vastuulla. Jos nainen ottaa käyttöön auton hänen ei tarvi miettiä onko tankissa menovettä tai onko akut ladattu sekä pissapojassa pesuainetta; tai jos on omakotitalo niin naisen ei tarvi miettiä onko polttoöljy tilattu. Nämä pitää miehen ennakkoon miettiä ettei naisen tarvi jännittää.
Ohi aloituksen joku varmaan miettii mitä ne naiset sitten antavat takaisin. Jokainen jolla on itsesuojeluvaisto ei kysy sitä tuolta ensimmäisestä ryhmästä ja toisessakin ryhnässä aika hiljaista. Yleisilmaus "annan toki sitten takaisinkin" oli jossakin näkyvissä mutta ei mitään konkretiaa; eikä se tietysti ollut myöskään niiden postauksien ydintäkään. - - Demokratia, vaalit ja vaalijärjestelmä toimii.
- Sopimusyhteiskunta, esim työelämän pelisäännöt
- Kansa luottaa viranhaltioihin
- Luonto ja ympäristö, jokaisen oikeudet mahdollistavat vapaan
kulkemisen luonnossa.
- Reserviin pohjautuva maanpuolustus
-Sotepalvelut
-Koulutus ja ilmainen/edullinen kouluruoka
-Sananvapaus; lehdistövapaus; uskonnonvapaus - Perjantai oli aika helppo. Yövuoron jälkeen seitsemältä unille ja herätys kello 15. Ruokailu-> eväät mukaan ja tas töihin. Nyt aamulla viimeisestä yöstä kotiuduttu ja ensi perjantaina sitten taas töihin.
Tämä päivä menee unirytmin käännössä. Sitä kun on aamulla kolme tuntia nukkunut niin hirveän monimutkaisia asioita en aloita. Tämä päivä menee siivotessa, pyykätessä ja talvivaateita etsiessä.
Huomenna aamusta salille ja jos ei sada niin katolle sammaleen poistoon ja rännien tyhjennykseen. Jos sataa niin sitten välikatolle kattotarkastukseen ja takavaraston perkausta.
Sellainen verkkainen viikonloppu eikä siihen kyllä ensi viikon arkikaan taida muutosta tuoda. - Ajoituksena olisi kyllä melko jäätävä ratkaisu. Jos nyt ajateltaisiin että nuorten sukupolvi tekisi tämän muutoksen oltaisiin tilanteessa jossa taas nuorten miesten palkkakehitys olisi nuoria naisia nopeampaa ja naisvaltaisille aloille neuvotellut vientiteollisuutta suuremmat korotukset menisivät miesten taskuun.
https://www.ess.fi/uutissuomalainen/9792654 - Jos tekisi deitti-ilmoituksen niin siihen melkein pitäisi laittaa että etsii naista joka arkisin käyttää pääsääntöisesti omia vaatteita.
Toki varmaan tulisi sanomista että minulla on liian korkeat standardit. - Kyllähän tuon seksin nyt olisi voinut sotkea tuohon laajemminkin.
Jos nyt miettii vaikka talouden näkökulmasta niin isot rahat siinä pyörii. On kyse sitten perinteisestä rahan vaihdosta ihokontaktiin tai digitaalisiin palveluihin puhumattakaan niistä väristimistä ja härpättimistä joita ihmisten yöpöydän laatikot ovat pullollaan.
Sitten jos mietitään vaikka asenteiden kautta niin esim homous poistettiin tautiluokituksesta 80-luvun alkupuolelta muistaakseni.
Ehkäisyt taas voidaan liittää vaikka terveyspalveluihin.
Kyllähän seksi tai seksikkyys on niin läpileikkaava asia sekä yksilön tasolla että yhteiskunnan näkökulmasta. Ihan esimerkiksi niin kapea sektori kui työelämä; miten se on vaikuttanut työuriin tai varsinkin nykyään niin ammatinvalintoihin. - Jos tuo on valintakriteeri niin 154 cm olisi valintani.
Itseä voi tietysti kumppanien valinnasta syyttää mutta aina osunut kohdalle nainen joka on halunnut lainata minun vaatteita. Lähinnä toki collareita ja verkkareita sekä erilaisia paitoja.
En tiedä onko laajempikin ilmiö mutta vaikka vaatetankoja oli metreittäin täynnä kangasvalmisteita ja hyllyt notkuivat mitä erilaisempia asusteita niin aina minun kaapista löytyivät ne käyttökelpoisimmat arkivaatteet.
Eli jos nainen olisi 176 ( itse 175) niin multa katoaisi kaikki vaatteet mutta jos nainen olisi 154 niin olisi toivo että joissakin olisi hänelle liian pitkät lahkeet tai hihat. - Ensimmäinen harmitus varmaan jakaa miesten mielipiteitä mutta itseäni on alkanut hieman harmittamaan tämä melko vauhdikas parran kasvu. Tuntuu että jatkuvasti saa poikkasta jouhia.
Hiukan on myös närästänyt se miten helposti saa sovinistin leiman. Riittää että vastustaa palkaa-avoimuus direktiivin käyttöönottoa sellaisena kuin eu-sen on lähettänyt matkaan. - Ulkonäöstä olen ottanut sen verran osumaa että helpompi olisi rakentaa uusi kuin korjata nykyistä.
Jos minut uudelleen taikuri hatusta nostaisi niin tuollainen Ezra Aderhold- tyylinen kroppa olisi toiveissa.
https://www.youtube.com/watch?v=GgIq62xzaD0
Ammattina yleisesikuntaupseeri tai jonkun ministeriön viranhaltija sieltä organisaatiohimmeleiden keskivaiheilta. Jos olisin viranhaltija niin asuntona omakotitalo jostakin lähiöstä mutta jos taas upseeri niin vuokrakämppä rivitalosta koska komennukset heittelevät paikasta toiseen.
Viranhaltijana harrastuksena golf ja padel ja olisin naimisissa apurahakuvanveistäjä naisen kanssa ja meillä olisi kuusi lasta. Jos taas olisin yleisesikuntaupseeri niin kaikki harrastukseni olisivat sellaisia jotka edesautaisivat urakehitystäni. Parisuhdestatus olisi edelleen sinkku koska ainoa tarkoitus elämälle on saada pukea päälle paraatissa puku jonka kauluksia koristaa leijona(t). - Tuo ajatus opiskelusta tuli itse asiassa täältä palstalta. Taisi olla JaroP joka opiskeli työn ohessa. Normi palkkatyön lisäksi olen myös työsuojeluvaltuutettu ja ajatuksena olisi lähteä avoimeen lukemaan noita työsuojeluun liittyviä kursseja.
Itse voin käyttää noita työsuojeluun tarkoitettuja tunteja siihen eli ajallisesti tai taloudellisesti ei mikään isosti kuormittava tekijä. Eniten mietityttää että osaanko ammattikoulupohjalta muotoilla yliopistoason vastauksia. - Aika itseni kaltainen kesä se oli; alimmillaan haalea ja ylimmillään kädenlämpöinen.
Ei siis mitenkään huono kesä. Lapsien kanssa yhteistä aikaa samoin kuin isän kanssa. Kavereiden kanssa vähän retkeilyä ja marjastusta. Sellaiset kohokohdat joista kesä tekisi muistijäljet jäivät uupumaan.
Mukava jättää kesä kuitenkin taakse ja palata niihin arkisiin rutiineihin. jotka sitten täyttävät kalenterin. Syksyn ruska kun vielä jää taakse ja päästään loskan ja rännän aikakauteen niin päästään meidän vuodenaikojen kliimksiin.
Kiitokset muuten avauksesta jossa kerroit työkuormituksen keventämisestä. Itse juuri pähkäilen omaa kokonaiskuormitusta. Pohdinnassa josko töiden harrastusten ja luottamustöiden lisäksi alkaisi opiskelut taas maistua.