- Kuule, kyllä tässä on paljon hirvittävää, mutta hevoset voisit jättää suosiolla rauhaan.
- Noinko sanoisit maahanmuuttajapojalle, joka ei saa vapautusta ruotsista, vaikka hänen suomen kielensä on todella heikko huolimatta siitä, että hän on tullut maahan jo ennen koulun alkua. Paljastuu, että hänellä myös kotikieli on samaan tapaan rikkonaista kuin hänen suomensa. Hänellä ei siis ole yhtään vahvaa kieltä.
- Noinko sanoisit tytölle Aasiasta, joka saapuu isona tyttönä vieraaseen maahan äidin avioiduttua tänne - suomenkielisen miehen kanssa. Hänellä ei ole koskaan ollut englanninopintoja, hän osaa vain kotikieltään. Valmistavalla tulee auttava suomen kielen taito ja muutama sana englantia.
- Noinko sanoisit kaksoistutkintoa suorittavalle pojalle, jonka lukioruotsi ei vain suju. Dysleksiadiagnoosi on kouluvuosien alusta, mutta yläkoulussa ruotsissa annettiin niin runsaasti tukiopetusta, että jollain tavalla siitä selvittiin. Lukiossa seinä nousi pystyyn.
- Noinko sanoisit nuorelle lukiolaiselle, joka ei saa hyväksyttyjä ruotsinkursseista ja joutuu hakeutumaan iltalukioon kertaamaan määräämättömäksi ajaksi saadakseen muutaman viitosen lisää?
- Mutta vapautuksia ruotsista ei saa kukaan.
- On kyllä - ja jos uskaltaisitte kohdata nämä yllä kirjoitetut ihmiset, myöntäisitte itsekkin, että ruotsinopinnot ovat heille turha lisärasite - ja opiskelun estäjä.
Mutta voi olla, että täytyy veden virrata vielä jonkin aikaa Suomen joissa, ennen kuin pystytte hyväksymään tämän. - Ruotsi ei todellisuudessa ole "perustaito", se on todellisuudessa kieli, jonka tulisi olla valinnainen. Ja juuri sellainen valinnaiskieli ilman muuta työnnetään syrjään, kun tarvitaan tilaa muulle, oikeasti tärkeälle perustaidolle.
- Maahanmuuttajapoika ei saa vapautusta ruotsista, vaikka hänen suomen kielensä on todella heikko huolimatta siitä, että hän on tullut maahan jo ennen koulun alkua. Paljastuu, että hänellä myös kotikieli on samaan tapaan rikkonaista kuin hänen suomensa. Hänellä ei siis ole yhtään vahvaa kieltä.
Jokainen helpotus normiopetukseen olisi ollut tervetullut, mutta kun ei saa sulkea nuorelta ovea yliopistoon ja virkamiesuralle, niin ruotsia vedetään vahvalla tuella. Siitä ei tule jäämään mitään muuta hänelle kuin yksi epäonnistuminen lisää.
Poika kertoo, että isä on sanonut, että hän on turha lapsi, häntä ei pitäisi lainkaan olla.
Mitä sanot hänelle? - Pakon puolustaja, mitä sanoisit tytölle Aasiasta, joka saapuu isona tyttönä vieraaseen maahan äidin avioiduttua tänne. Hänellä ei ole koskaan ollut englanninopintoja, hän osaa vain kotikieltään. Valmistavalla tulee auttava suomen kielen taito ja muutama sana englantia. Kielet ovat kuitenkin hänelle kaikkein vaikeinta.
Yläkoulussa hänelle haetaan vapautusta ruotsista. Tilataan paikalle tulkki, joka selittää äidille, miten kovasta hakemuksesta on kyse. Koskaan ei olisi asiaa virkamieheksi. Mutta äiti tietää, miten vaikeaa koulu on ollut ja hän allekirjoittaa hakulomakkeet. Koulu on tehnyt melkoisesti työtä vaadittavien selvitysten laatimiseen. - Hakemus tulee takaisin hylättynä ja ruotsia on vedettä perässä, vaikka suomi tarttuu hitaasti ja englanti pysyy heikkona.
Ysillä tyttö haluaa ammattikouluun, mutta vaikenee visusti siitä, että hänellä on allergioita, jotka haittaavat juuri niillä aloilla, joille hän hakee. Vuoden jälkeen hän joutuu luopumaan ammattikoulusta. Hän yrittää aloittaa nyt hiukan vanhempana opinnot aikuislukiossa, mutta koska hänelle ei saatu peruskoulussa vapautusta ruosista, hän ei saa sitä lukiossakaan. Kielien kanssa hän on pulassa ja myös lukio jää kesken.
Ongelmiahan oli muutenkin, ilman pakkoruotsia, mutta paljon olisi voitu auttaa, jos ruotsista olisi saatu vapautus. Mitä sanot hänelle? - Kaikki erityislapset ovat erilaisia.
- Haluatko tarkentaa, miksei runoutta?
- Pakon puolustaja, mitä sanot kaksoistutkintoa suorittavalle pojalle, jonka lukioruotsi ei vain suju. Dysleksiadiagnoosi on kouluvuosien alusta, mutta yläkoulussa ruotsissa annettiin niin runsaasti tukiopetusta, että jollain tavalla siitä selvittiin.
Lukiossa seinä nousee pystyyn.
Ammattiopinnot ravintolakokiksi sujuvat. Unelmana on kuitenkin kotitalousopettajan tutkinto tai vaikka oma ravintola. Lukio tuntuu hyvältä, varsinkin kun jopa lukion matematiikka sujuu ja englanti. Hän suunnittelee kirjoittavansa taloustieteen, toistaiseksi voi valmistua neljällä kirjoitettavalla aineella.
Ruotsinkurssit eivät mene läpi, vaikka niitä opiskellaan valmiiksi aikuislukiossa (iltalukio). Diagnoosi on mennyt vanhaksi ja pitäisi hankkia uudet todistukset, mikä maksaa paljon, jo pelkkä arvio maksaa lähes tonnin. Perheellä ei ole varaa tähän.
Nuori joutuu luopumaan kaksoistutkinnosta ja tyytymään pelkkään ammattitutkintoon. Tai eihän se ole vähän sekään ja hyvin suoritettuna antaa hyvän pohjan työelämään. Mutta ne unelmat.
Jokin viisaus tähän varmasti sisältyy. Mitä sanot hänelle? - Pakon puolustaja, mitä sanot nuorelle lukiolaiselle, joka ei saa hyväksyttyjä ruotsinkursseista ja joutuu hakeutumaan iltalukioon kertaamaan määräämättömäksi ajaksi saadakseen muutaman viitosen lisää. Yksinhuoltaja äiti yrittää auttaa lukiokustannuksissa, mutta lisävuosi alkaa painaa perheen taloutta.
Nuori saa matikat ja fysiikat hyvin läpi, englannin jopa oikein hyvin, mutta jonkinlainen oppimisvaikeus teettää reaalikursseilla paljon ylimääräistä työtä ja tekee ruotsista mahdottoman.
Ruotsia hän ei tule koskaan oppimaan, mutta jokin opetus tässä varmasti on. Mitä sanot hänelle? - Mihin perustuu se pakon puolustajien asenne, että mitään pakon ongelmista ei saa tunnustaa, ja että ne, jotka puhuvat ongelmista, pitää ylenkatseella ja ilkeydellä vaientaa?
- Naiset ovat keskimäärin kielilahjakkaampia - saat itse päättää, ovatko alempana, ylempänä vai rinnalla...
- Mikä sitten on jatkossa Suomen linja - olisiko sama kuin muuallakin.
Muuallakin hyväksytään muut äidinkielet, vaikka muistetaan, että on olemassa kieli, joka yhdistää kaikkia.
Ruotsissa prinssi Daniel kuvasi tätä sanomalla, että ruotsalaiset jakavat yhteisen kielen, maan, yhteisön ja vastuun. Hän lausui myös, että ruotsalaisuus ei katso ihonväriä tai aksenttia.
Myös Suomessa pitäisi voida puhua samoin: suomalaiset jakavat yhteisen kielen, maan, yhteisön ja vastuun, eikä suomalaisuus katso ihonväriä tai aksenttia! - Turhaa kieltä ei pidä pitää pakollisena, kun aiheellisiakin opintoja on.
Turha kieli syö mm. muun kielitaidon. Siksi Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi. - Kaksi pakollista vierasta kieltä, joista tarvittaessa saa vapautuksen.
Englanti voi olla pakollinenkin.
Ruotsi kuuluu valinnaiskoriin. :) - Myös tämä on kasvava ongelma. Ihmiset avioituvat muihin maihin, tuovat vuosien jälkeen puolison ja lapset Suomeen. Ja täällä on tämä "on osattava ruotsia" -leikki....