- Adoptiossa on mieheni mukaan se vika että hän ei pysty kiintymään lapseen joka ei varmasti ole hänen omansa. Hän on niin kunnian himoinen että se on aina hänen ansiotaan jos lapsi menestyy luonnon tieteissä ja on muutenkin fiksu ja älykäs. Hänen pitää saada olla ylpeä jälkikasvustaan ja hänen pitää olla seuraava Einstein. Eilen mieheni sai sellaisen älynväläyksen että vuokraamme kohdun Englannista. Ajattelin tänään että mikä minä sitten olen sille lapselle jos se onnistuu saada aikaiseksi mieheni siemenellä? Se lapsi kasvaa vieraan naisen sisällä sen 9 kuukautta ja sitten saapuu meille, ihmisille joihin sillä ei ole mitään sidettä. Se ei ole kuullut ääntäni, ei sydäntäni ja eikä minulla olisi antaa sille maitoakaan. Geneettisesti se saattaisi olla minun ja mieheni jälkeläinen, mutta siihen se sitten jääkin. Koko kohdussa vietetyn ajan vauva opettelee rakastamaan sitä kantavaa äitiä, joka ei ole minä vaan vuokrattu kantaja. Luonto ei ymmärrä tällaisia asioita ja heti synnyttyään se vauva voi traumatisoitua siitä että se viedään pois tutusta kieliympäristöstä vieraiden keskelle. Mikäli saamme vuokrakohdun Englannista niin minulla ei ole varaa asua siellä yhdeksää kuukautta ja toistella että minä olen oikea äitisi, vaikka olet toisen naisen sisällä.
- Mies tuottaa huonolaatuista spermaa.
- Julkisella puolella lääkäri syytti heti miestäni kun oli katsonut hänen solujaan tarkemmin. Niitä on vähän, ne ovat epämuodostuneita sekä eivät jaksa uida. Joten julkisen sektorin lääkäri heti ehdotti luovutettua spermaa ja se sai mieheni veren kiehumaan. No, yksityisellä klinikalla todettiin että veressäni on liian vähän rautaa ja muutenkin hormooni taso on korkealla, mikä saattaa estää alkion kiinnittymisen ja yksi toimenpide onkin odottaa että noin 10 vuoden päästä tasot alkavat laskea.