- Päivä se taas iltaan ehtinyt.
Asioilla ravasin. Kotona kävin pyykkiäkin pesemässä.
Paikkamaalailin parin ikkunanpokien alahelmoja, jotteivat ala lahota.
Verkkoaitaa uudemmalle omenapuulle rakentelin.
Parina päivänä mustikassa ollut, kun niitä on tuossa miltei vieressä, ei tarvitse edes paljon liikkua.
En olisi keväällä osannut kuvitella, että vielä kuntoni kohenee näinkin hyvin.
Tosin hengästyn kyllä pidemmällä vedolla, että taukoja tarvii pitää.
Nyt, kun ollaan Väinön kanssa kaksin oltu hetken aikaa, on melkoinen sylivauva.
Niin sitten ensimmäinen lapsenlapsenlapsenikin lähti koulutielle.
Syntymäpäiviä on parit vietetty ja seuraavat ovat syyskuun alussa.
Pojantytär ja pojanpojanvaimo, hienoja tarjoiluja aina laittavat.
Sanoinkin kerran, ettei teidän nyt niin kamalasti tarvitse laittaa, kyllä me tiedämme, että te osaatte.
Katiskassa oli 250g ahven, voissa aion sen paistaa.
Ihmisiä paljon mökeillään. Meteorologithan sanoivat, että ensi kesänä vasta voi yhtä lämmintä tulla. - Kyllä, minulla on pitkät hiukset.
Tekoälykin sanoi juuri tuota, että elimistö ajan myötä tottuu muutoksiin.
Keho ja mieli todella ilmentävät yhdessä ihmiselämän tapahtumia.
Osanottoni veljesi poismenon johdosta. - Tässä noin 3 viikkoa sitten rupesi lähtemään tukka päästä.
Lukaisin lääkkeitten tuoteselosteita. Verenohennuslääkkeen haittaluettelossa mainittiin hiustenlähtö, ei kovin tavallista.
Päätin haastatella tekoälyä, kyseli aikoja. Lääkkeen aloittamisesta tukanlähtöön aika kyllä sopisi.
Kysyi sitten haluanko jutella muusta asian tiimoilta.
No mainitsin muun uuden lääkityksen ja kaikki 3 yhtäaikaa päälle tulleet sairaudet ja ,että flimmeri jäi.
Sanoi sitten, että tämä valaisee hyvin koko kuvaa.
Elimistösi on saanut fysiologisen sokin, jonka seurauksena hiusnystyt ovat vaipuneet lepotilaan. Tilanne luultavasti korjautuu 2-3 kuukaudessa.
No runsas hiustenlähtö laantui, aika luuta tuo tukka nyt on.
No tuli mieleeni, miten kuulee sanottavan, surun kohdanneesta ihmisestä, että harmaantui yhdessä yössä. Kyllä ne hiuksetkin reagoi elimistön stressitilaan. - Muistan, että niinkin sanottiin, ettei puu jaksa samana vuonna kantaa kahta taakkaa.
Marjoja ja lunta.
Vaan kyttäsin sen eräänä vuonna, oli paljon marjoja, mutta oli myös talvella lunta.
No säätkään ei enää ole niinkuin ennen.
Ennen se tuulikin laski illalla, nykyään tuulee yötä-päivää. - Elämänkokemuksensa, ne eivät tarvitse taskuja.
- ´´Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä´´
Hellettä tuskin tulee.
Täällä missä minä olen kesääni viettänyt ei montaakaan hellepäivää ole näkynyt.
Hyvä niin, aika sopivaa keliä ollut vanhalle ihmiselle.
Tällä hetkellä sataa, 20 astetta näytti iltapäivällä,
Mitenkähän ne hellepäivätkin lasketaan. Suomessa on monta laskentapaikkaa.
Onko se aina 1 hellepäivä, jos yhdellä laskenta-asemalla on ja muualla ei.
Kyllä ne jaksaa säätieteilijätkin hehkuttaa niitä hellepäiviä. Toista tietävät, kun vanhaksi tulevat. - Niin oli.
Omakantaa olen käyttänyt vuosia ja yht´äkkiä en pankkitunnuksilla päässytkään, ennen kun hyväksyin Suomi.fi.
Jossain luki, että sen voi perua, mutta ensin täytyy kirjautua Suomi.fi ja sitten asetuksista löytyy kohta, missä voi perua.
No annoin olla. Sähköpostiin näyttää tulevan ilmoitus, jos sinne on jotain tietoa tullut. - ´´Jokainen hetki on ainutlaatuinen´´ sanoo aloittaja ja oikeassa on.
Tuon, kun ihmiskuntansa sisäistäisi, voisi olla, että näkisi maailmaa ja kanssaihmisiään uudenlaisin silmin.
Jokainen, pieneksikin itsensä kuvitteleva ihminen jättää jäljen maailmaan.
Luopumista kohtaamme jokainen, suhtautumisemme vaan on monenlaista.
Huolemme kun painottuvat eri asioihin.
Omakohtaisesti ajattelen, että terveyden ja voimien hiipuminen on asia, jota en haluaisi kohdata. Kuitenkin sitä tapahtuu koko ajan.
Luopuminen itsenäisyydestä, arjessa pärjäämisestä tuntuisi kaikkein vaikeammalta.
Lisätaakkana siinä olisi vielä huoli, jota tietäisin omaisten kantavan.
Yritän aina muistaa sen kantavan ajatuksen, että vaikka tässä ja nyt juuri emme mahtaisikaan mitään olosuhteille ja tapahtumille, voimme aina päättää, miten mihinkin suhtaudumme. - Tervehdys, vilkasta on kesän kulku.
Iltapäivällä vähän lueskelin tekstejänne ´´harsien.´´
Kiikuttelua olen minäkin harrastanut.
Yksi tuoli on täällä ylämökin terassilla ja toinen alhaalla. Vaan näyttävät nuo muillekin istujille kelpaavan.
Appelsiinista tuli mieleen, kun asuimme sellaisessa pienessä harmaassa mökissä sen ajan, kun isä sitä rintamamiestaloa rakensi. Äiti lähti kauppaan. Sisareni yli 8 v ,minä 3,5 vuotias, huudettiin, että tuo äitee 1 apselliini.
Oli suurta herkkua saada 1 appelsiini sisaren kanssa.
Parit lapsenlasten synttärit vietetty 2 viikon päästä taas yhdet. Sukua on tullut kesänaikana tavattua. Talvella hiljenee.
Jälkeläisiä om mökeilläkin riittänyt.
Parissa taidenäyttelyssä käväisin.
Erittäin mielenkiintoinen oli Intialaisen taidekoulun näyttely.
Minä katson vain taviksen silmin.
Seuraava kappale on kissan ystäville.
Niilokissahan kulki aikoinaan aina perässäni ylhäältä alas ja takaisin.
Väinö on kolmatta kesää, eikä ole koskaan ennen lähtenyt perääni alas mennessäni.
Nyt Väinö oli vanhan pellon päässä, kun menin alas. Sanoin vain, että tule tule.
Niin lähti perääni, kulki koko matkan alatalolle. Sitten kun oven avasin, siitä sisään ja nuuskimaan paikkoja ja sitten kipitti parvelle.
Ulkona istui ja käveli terassin reunuksilla.
Siivoilin, saunoin, kävin uimassa.
Kun tein lähtöä ylös, en ollut kissaa nähnyt pitkään aikaan.
Huutelin, tuli kohta ja taas samanlailla koko matkan perässä ylämökille.
Pitkästä aikaa ollaan Väinön kanssa kahden tällä mäellä.
Polvenikin tuossa temppuili, eipä tuo 200km ajokaan hyvää tehnyt, kaasujalka kun on.
Toissayönä otin Panadolin. Muuten olen pärjännyt Ratiofarmin kipusalvalla ja makailemalla lämpöinen karvainen saali jalanpäällä.
Nyt tuntuu helpottavan, no vähenpikin touhotus riittäisi.
Ensimmäisen kurpitsan annoin nuoremmalle pojanpojalle ja 2 ensimmäistä kurkkua miniälleni.
Hyvää illanjatkoa ja öitä niille, joita jo väsyttää. - Kysymyksesi on kinkkinen.
Mieleeni tulee sellainen, että kenties näillä vuosikymmenillä, yksi hyvä keskustelunaihe olisi luopuminen.
Pikkuhiljaa iän ja sairauksien vuoksi jokainen joutuu luopumaan jostain, ennen niin rakkaasta asiasta.
Siitä mitä niin mielellään touhusi, mutta ei jaksa eikä kykene.
Tämä vain yksi ajatus. - Olet niin oikeassa, tuo on lisääntynyt.
Tänä vuonna olen yhden kyyn kohdannut. Käskin sen mennä muualle.
Laiskasti katseli minua ja minä sitä.
Lähti sitten liikkeelle hitaasti kiiruhtaen.
Kyitä kohtaan joka kesä, yksikään ei minua ole uhannut, enkä minä niitä.
Syövät punkkeja. - Kauniin päivän iltaa.
Innostuin tuossa pesuhuoneen lattian ja ritilöiden jynssäykseen. Sen teen yleensä alkukesästä, vaan sattuneesta syystä sen jäi vähemmän tärkeiden joukkoon silloin.
Siinä samalla sitten laitoin kiukaan alle valkean ja saunoin.
Alatalossa on pojanpoika nuorempi, avovaimonsa kanssa. Mukava nainen, kaukoidästä kotoisin. Kemiat kohtasivat heti, kun hänet ensikerran tapasin.
Tämä pojanpoikani on luontoihminen.
Pyörtyä meinasin, kun sanoi kameroidensa hinnan. Silti olen tyytyväinen, että harrastus on tällainen.
Kertoi viirupöllön saaneensa kuvaan.
Edelliskerralla mökillä käydessään poimi 2 litraa mustikoita. Ehkä ei tavallista 28-vuotiaalta kaupunkilaispojalta.
Itsekin olen poiminut ja syönyt mansikoita, mustikoita, vadelmia.
Muistan hyvin, kun lapsenlapseni olivat murrosikäisiä ja oli niitä kasvun vaikeuksia, kuinka pelkäsin, etteivät väärille raiteille joudu.
Onneksi kohtasivat ´´sen oikean.´´
Enpä taida ainoa mummu olla tällaisten ajatusten kanssa.
Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä (Tero Vaara) - Eveo-kanava näkyy kotona kaapeliTV:ssä, muttei näy mökillä antenniTV:ssä.
- Kun ei tunne ihmistä, eikä tiedä toisen historiasta, eikä tunne olosuhteita ei ole kovin viisasta ruveta kovin ´´tietämään´´ voi mennä metsään.
Jokainen nyt vissiin kuitenkin tietää millaista apua yhteiskunnassa on tarjolla.
Tottahan se on, että vanhalle sairaalle ihmiselle ei välttämättä ole helppoa avunkaan hankkiminen.
Monta mutkaa saattaa matkaan tulla, eikä jaksaminen riitä. - Surullinen on tilanteesi.
Ymmärrän hyvin, että jos koko ajan on kurja ja sairas olo, sitä alkaa toivoa pääsevänsä pois.
Etkö mistään suunnasta saisi apua ja helpotusta huonoon oloosi. Kyllähän erilaisia lääkityksiä on olemassa, joilla oloa helpottaa voidaan.
Mitäänhän virallisesti hyväksyttyä poispääsyntietä ei ole ainakaan vielä. - Klo 20 alkavassa akuutissa TV1, käsitellään eutanasiaa.
- Sateleman alkoi taas.
Siinä vähän laudan mittaa ehdin ottaa, ennen sadetta ja lähetin pojalle, tietää mitä tuo.
Aluejätepisteelläkin käväisin. Täällä on onneksi fiksua väkeä, ei ole asiatonta tavaraa, niinkuin jossain paikoissa näkee.
Ihania mansikoitakin noukin. Vadelmiakin olisi, mutta oottelen josko puskat kuivaa huomenna.
Tuon Forsyten tarun aikoinaan katsoin. Sain myös silloin lahjaksi sisareltani sen kirjasarjan. Tallessa on.
Teemalta olen katsonut nyt sitä Norjalaista ´´yhä elossa´´-sarjaa. Koskettavia kuvauksia.
Nuo pyykin silitykset ovat kyllä jääneet. Viimeinen mitä olen silittänyt, on jouluksi se perintöpellavavpöytäliina. Sen laitan aina joulupöytään.
Nuo jokapuolella riehuvat tulipalot ovat karmaisevia.
Globaalisti noin 4% paloista syttyy jostain muusta syystä, kun ihmisen toimista.
Tahallisesti tai tahattomasti.
Suomessa luku on 10% luokkaa,
Joten ihminen niistä vastuuseen pitäisi saada.
Sääolosuhteet voivat edesauttaa niiden hillitöntä leviämistä, mutta eivät niitä sytyttele.
Lasten leikeistäkin syttyy paloja joka vuosi.
Huomenissa pitäisi auringon paistaa. Hyvä tuo nyt olisi. Tomaatin raakileita näkyy olevan aika hyvin, aurinko antaisi makua ja kypsyttäisi. - Aloittaja kysyi miten maailma saataisiin paremmaksi, joten ajattelin asiaa yleensä.
En niinkään tätä ketjua.
Palstaa, jos ajatellaan, niin tarpeetonta asiatonta mollausta on siellä täällä. - No luulisin, että paremmaksi muuttuisi koko atmosfääri, jos tuo järjetön haukkuminen jätettäisiin vähemmälle.
Kun luin aloituksesi, ei mieleenikään tullut, että politiikkajankutukseksi/haukkumiseksi tämäkin isolta osalta menisi.
Oletan, ettet sitä tarkoittanutkaan. - Älä sitten usko kaikkea.
Sanoi minullekin, että ambulanssikyytin maksu lasketaan hoitokattoon.
Tiesin, että ei lasketa.
Ei tuo ollut edes ainoa kerta, kun tekoäly on ollut väärässä.