- Vanha vesivoima lienee paras sähköntuotantomuoto, sen investointikustannuksetkin kun on jo kuoletettu. Mutta uutta ei juurikaan ole tulossa. Turha kuvitella, että Norjan ja Ruotsin vesivoima riittäisi puolen Euroopan säätötarpeisiin.
Vesivoimakin on sääriippuvaa. Kun koittaa muutaman kuukauden pituinen kuiva kausi, suuretkin vesialtaat tyhjenevät. Korvaavaa sähköä ei silloin löydy mistään.
Aloittajan linkittämässä Talouselämän artikkelissä esitettiin kummallinen vertailu, Oulujoen vesivoima vs. Suomen vesivaraajat. Sähköntuotantoa ei juurikaan voi vesivaraajilla tasata. Tyhjää varaajaa voi jättää täyttämättä huippikulutustilanteessa, tai täyttää, kun tuulee liikaa. Varaajat pyritään täyttämään yöllä, jotta halpaa perusvoimaa ei tarvitsisi säätää alaspäin. Halpa perusvoima alkaa olla taakse jäänyttä elämää. Talouselämän artikkeli oli oikeassa, sähköjärjestelmän säätöön ei ole vielä esitetty minkäänlaista kelvollista ratkaisua. - Fortum on tässä yhteydessä huono esimerkki. Sopii käydä Fortumin yhtiökokouksessa katsomassa, kuinka paljon monilukuisella omistajajoukolla on päätösvaltaa yhtiössä. Osinkoa hekin kyllä nauttivat, jos jaettavaa sattuu jäämään. Esimerkiksi sähköverkkojen myynti oli todellisilta päättäjiltä niin surkea päätös, että se saattaa lopulta koitua Fortumin turmioksi.
Uuden ydinvoimalan omistaminen tuskin on omistajalle kannattavaa. Rakentajalle mahdollisesti on. Tuetun tuulivoimalan omistaminen oli pääomasijoittajalle hyvinkin kannattavaa ja veronmaksajille kannattamatonta. Nyt tilanne on muuttumassa ja tuulivoimalakin muuttuu riskisijoitukseksi. - Juuri niin. Kun ensimmäisiä ydinvoimaloita alettiin rakentaa, laskeskeltiin, että turvataso on riittävä, jos yksikölle sattuu suuronnettomuus kerran tuhannessa vuodessa. Nyt, kun voimaloiden määrä nousee tuhanteen, päästäänkin onettomuustodennäköisyyteen kerran vuodessa. Onneksemme turvallisuskriteerejä on tällä välin kiristetty parin dekadin verran.
- Ei+ole++eikä+tule+100+%+luotettavuudella+toimivaa+yksittäistä+voimalaitosta.+Mutta+olemme+totuttautuneet+siihen,+että+yhteskuntamme+tarjoaa+meille+99,99+%+luotettavuudella+toimivan+sähköjärjestelmän.+Sitä+ei+siis+saa+horjuttaa+yksittäisten+voimaloiden+toimimattomuudet.++Tulevaisuudessa+lienee+kuitenkin+pakko+tinkiä+luotettavuudesta.
- Erittäin todennäköistä. Rehellinen toimija luovii siellä valheen ja totuuden rajamailla, mutta yrittää kuitenkin pysyä totuuden puolella. Valitettavasti jotkut sähkön myyjät eivät joskus noudata sääntöjä.
EU:n alkuperätakuujärjestelmä on perin monimutkainen ja byrokraattinen. Ei voi olla täysin varma, toimiiko se aina oiken, tai onnistuuko joku ketjussa huijaamaan.
Mutta epätodennäköisyyksistä puhumisen sijasta on hyvä arvioida vain tuulisähkön ostajan saamaa sähköä. Aitoa tuulisähköä tulee pistorasiasta kovin vähän. Kysymys on kannatusmaksusta, jota joku on myös aneeksi kutsunut.
Pohjimmiltaan EU:n alkuperätakuujärjestelmä on oikean suuntainen. Kun suomalainen tuulisähkön myyjä ostaa Kreikasta alkuperätakuita, tuulisähköä on todennäköisesti siis myös tuotettu Kreikassa, mikä on niinikään todennäköisesti korvannut muuten jossain tuotettavaa fossiilisähköä, ja eurooppalaisen kansalaisen laskennallinen hiilijalanjälki pienenee. - Kysymys on nimenomaan rahastuksesta, ihan rehellisesti se tuodaan julki. Ostaja maksaa tuulisähkön tuottajalle alkuperätakuusta. Tuo maksu on nykyisellään niin pieni, että se ei vaikuta mitenkään tuulivoimaloiden rakentamispäätöksiin. Tuulivoiman tuottamiseen se ei myöskään vaikuta, koska tuulivoimaa tuotetaan tasan tarkkaan sen mukaan, miten sattuu tuulemaan.
Tuo tuulivoiman kannatusmaksun maksaminen on täysin vapaaehtoista. Voi myös ostaa tuulivapaata sähköä halvemmalla. - "Onko tuontisähkömme halvempaa kuin itse tuottamamme ydinsähkö?"
Tuontisähkön hinta on markkinasähkön hetkellinen hinta. Siihen vaikuttaa marginaalilaitoksen tuotantokustannus sekä markkinareaktio. Ydinsähkön "kustannuksen" tärkein komponentti on voimalaitoksen hinta tasattuna koko käyttöiälle. Näitä on lähes mahdotonta verrata keskenään.
Silti voidaan perustellusti sanoa, että aika usein tuontisähkö vaikuttaa hetkellisesti edullisemmalta kuin itse tuotettu ydinsähkö, mutta myös aika usein ydinsähkö on edullisempaa vaikkapa vain pelkillä muuttuvilla tuotantokustannuksilla mitattuna.
Pitkällä tähtäyksellä oma ydinvoima on lähes välttämätöntä. Mistä muualta me saisimme tarvitsemamme perusvoiman, ei sitä välttämättä naapurimaista heru. - Tuulisähkön myyjä ei luultavasti valehtele. On todennäköistä, että ostajan kulutusta vastaava määrä tuulisähköä on tuotettu viimeisen kuukauden aikana jossain päin Eurooppaa.
- Ehkä ilmaisin ajatukseni huonosti. Mielipiteeni on, että se on kova fakta, toisin kuin jotkut tuulivoimaintoilijat väittävät, että huippupakkasilla tuulivoiman tuotanto painuu nollaan. Ikävää tässä on myös se, että meillä ei ole muutenkaan valmiuksia selvitä kunnialla huippukovista pakkasista.
Itse en lukeudu tuulivoiman vastustajaksi enkä kannattajaksi, kannatan kaikkea sähkön tuotantoa, mieluiten toki kustannustehokkaalla tavalla. Kannatan myös nykyisen sähkömarkkinajärjestelmän perusremonttia. - On yleisesti tiedossa, että talvikuukausina tuotetaan enemmän tuulisähköä kuin kesäkuukausina, siis kuukausitasolla mitaten, eli pidempien aikajaksojen keskiarvona.
Yleinen väite myös on, että pakkasella ei tuule. Väite ei sinänsä pidä paikkaansa. Mutta tietty, merkittävä korrelaatio on olemassa. Nimittäin laaja, paikallaan pysyvä korkeapaine. Se aiheuttaa kovan pakkasen koko maahan, mistä seuraa suuri sähkön tarve. Laajan korkeapaineen keskustassa ei myöskään tuule.
Hyvä peukalosääntö on, että kun sähkön tuntiteho on suurempi kuin 1,5 x vuoden tuntikeskiteho, kysyntä on epätavallisen korkea, ja sen tuottaminen on Suomessa haasteellista. Esim. 87,6 TWh vuosikulutustasolla 15000 MW tuntiteho on jo riskirajoilla. Tuotanto- ja tuontimahdollisuudet toki muuttuvat ajan saatossa. Samoin muuttuvat nämä huippukulutuspiikit, nyt näyttää siltä, että kulutuksesta on tulossa entistä huipukkaampaa.
Tuulikapasiteetin lisääminen ei yksinään riitä, tarvitaan myös muuta sähkön tuotantoa ja kysynnän leikkaamista. Paha, laaja talvinen korkeapaine on onneksi harvinainen, n. kerran kymmenessä vuodessa. Tämän päivän pikkupakkanen on vielä leikintekoa. Paljon pakkasriskiä suurempi sääriski on veden vähyys Norjassa ja Ruotsissa. Sekun ei mene ohi ihan ensi tai seuraavalla viikolla. - Sähkön tarve Suomessa voi helposti kasvaa yli 15000 MW. Nykyinen tuotanto- ja siirtokapasiteettimme ei luotettavasti suoriudu suuremmasta kuormasta. Mikäli pakkanen yhä jatkuu, saattaa sähkön tarve kasvaa vielä edelleen. Tilanteesta johtuvasta sähköpulasta selvitään rajoittamalla sähkön jakelua lyhytaikaisesti ns. kiertävän sähkökatkon periaatteella. Tätä taustaa vasten uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on erittäin perusteltua. Painotan sanaa "rakentaminen", eli tarkoitus pitäisi olla saada voimalaitos valmiiksi. Ikuisesti rakenteilla oleva voimalaitos ei tuota mitään.
- Just noin, näin nojatuolipurjehduksena tuo tuottaa päänvaivaa sääntötulkinnoista, mutta käytännössä vaikeuksia tuskin syntyy. Oikeuteen tapaus menee vasta sitten, kun kolahtaa ja tapahtuu vahinkoa. Silloin puidaan muitakin sääntöjä, esimerkiksi sitä, mitä molemmat osapuolet juuri tuossa nimenomaisessa tilanteessa olisivat voineet tehdä välttääkseen törmäyksen.
"..raaseri voi myös antaa tilaa vendalle etukäteen. Tosin oikeasti kapeassa paikassa se ei välttämättä ole mahdollista." Jos todellakin olisi niin kapea paikka, että siinä ei kaksi venettä mahdu samanaikaisesti vendaamaan, niin jälkimmäinen ei olisi saanut ollenkaan puskea mukaan tilanteeseen, vaan jäädä odottelemaan. - Aloittaja viitannee matkapurjehdukseen, ei kilpailuun. Veneet ovat niin lähellä toisiaan, että ne luultavasti kommunikoivat jotenkin, että miten tässä edetään. Jos ajaisin tuota raaseria, en pakottaisi kruiseria pattitilanteeseen, vaan heittäisin itse vendan viimeistään kruiserin kääntäessä. Jos ajaisin kruiseria, löysäisin vedon pois purjeista, jotta raaseri ehtisi mennä menojaan. Viimeistään purjeiden lepatus saisi kyllä jotain toimintaa aikaan raaserissa.
Hyvä merimiestapa edellyttää kummaltakin tilanteen ennakointia. - Helsingin yhteistuotantovoimaloissa tuotettu kivihiilisähkö ei ole puhdasta. Mutta jos ja kun se loppuu kymmenen vuoden sisällä, tilalle joudutaan tuottamaan vielä likaisempaa sähköä.
- "Kun ajaa hiukan muita hitaammin, niin ei tarvitse ajella letkoissa. Hitaammalla ajotavalla ehtii reegoida yllättäviin tilanteisiin, vaikkapa letkan äkkinäiseen hidastukseen. On lukuisia esimerkkejä perään ajoista, kun edellä ajava on jonkun liikenne esteen takia joutunut vauhtia äkillisesti hiljentämään, niin tietysti siellä takana ilman turvaväliä ajava paukauttaa peräänajo kolarin tai tulee oikein ketjukolari"
Aika hyvin kiteytetty näkökulma! On tutkittu, että muita hitaammin ajavat ovat kaikkein tyytyväisimpiä liikenteen hyvään sujuvuteen. Edessä on vain vapaata tietä, jota on sujuvaa körötellä. - Kyllä, mutta nämä älykkäät kulutuspään säätöratkaisut eivät millään yksinään riitä täyttämään säätötarvetta, vaan tarvitaan lisäksi myös aitoa fyysistä säätövoiman tuotantoakin. Esimerkiksi Wärtsilä on tässä nähnyt markkinamahdollisuuden dieselvoimalaitoksilleen tasapainottamaan tuulivoimavaltaisia sähköverkkoja.
Meillä säätövoima alkaa jo nousta kohtalonkysymykseksi, koska sitä ei ole riittävästi. Etenkin tuulivoima nopeat tehovaihtelut ovat vaikeasti tasattavissa, jos tuulivoiman määrä tästä vielä kovasti kasvaa. Toinen suuri uhka on pitkäaikainen huono vesitilanne. Silloin tulee pulaa sekä perusvoimasta että säätövoimasta. - Tanskassa on hyvin oivallettu chp:n edullisuus. Mutta koska lämmöntarve on melko pieni lämmityskaudellakin ja lämmityskausikin on lyhyt, voimalaitokset on rakennettu tuottamaan myös lauhdesähköä. Vain suuren lämmöntarpeen tilanteessa niistä saadaan osittain aitoa chp-sähköäkin. Tanskalaiset ovat oivaltaneet imagohyödyt ja kutsuvat voimalaitoksiaan yhteistuotantovoimalaitoksiksi, koska yhteistuotanto on niissä periaatteessa mahdollista. Suuri osa laitoksista käy fossiilisilla polttoainella.
Hyvällä käyttöasteella ne näyttävät edelleenkin toimivan. Näinollen osa Suomeen tuotavasta sähköstä osa on myös tanskalaista fossiililauhdetta. Tanskalla lienee kuitenkin sitovat suunnitelmat fossiilisista luopumiseksi. - Sehän on positiivinen ongelma, kun tuulituotanto hyppää minimistä maksimiin. Jos muu ei auta, niin tuulitehon nostoa voi rajoittaa. Mutta se on ratkaisematon ongelma, kun tuulituotanto putoaa maksimista minimin.
- Soveltamisesta puheenollen, katselin tänään edellä menevän ajolinjoja Ykköstiellä. Lohjan ja Helsingin välillä ei juuri ole suoraa kohtaa, vaan moottoritie kaartaa jatkuvasti oikealle tai vasemmalle. Liikenne oli harvaa, ohitettavia ei juuri ollut. Edellä ajava vaihtoi koko ajan kaistaa (vilkuttamatta) oikean ja vasemman välillä, ilmeisesti tien kaarteiden mukaan. Näin pystyy oikaisemaan ja lyhentämään matkaa.
- Outoa. Uskoakseni Puola pitää viimeiseen asti kiinni kivihiilivoimaloistaan. Tuulivoima sopisi mitä parhaiten kivihiililauhteen kaveriksi. Tuulettomina hetkinä sähkön tuotantokapasiteetti riittäisi ja tuulisina hetkinä kivihiilituotanto säätäisi alas, jolloin päästöt vähenisivät aidosti.
Suomessa ei tätä mahdollisuutta ole. Mutta koska Suomessa on pulaa sähkön tuotantokapasiteetista, pieni määrä tuulivoimaakin on hyväksi.