- Riisisuklaata pidetään kevyenä syömisenä, koska itse tuote on kevyt, kirjaimellisesti, se painaa vähän suhtessa ulkoiseen kokoonsa. Samankokoinen pala jotain muuta suklaatuotetta painaa huomattavasti enemmän kuin vastaava pala riisisuklaata. Siksi riisisuklaata ei usein syödä grammamääräisesti yhtä paljon, kuin muita vastaavia tuotteita, jolloin energiamäärä jää pienemmäksi kuin syömällä vastaavan kokoinen pala jotain muuta suklaatuotetta. Energiatiheydeltään se ei oo muita kevyempää, siitä saatava pienempi energiaäärä perustuu puhtaasti siihen, että sitä syödään pienempiä grammamääriä.
- Ihan kaikki proteiinipitoinen ruoka ei sisällä paljoa energiaa, maitoproteiinia saa myös vähillä kaloreilla esim. vähärasvainen viili 40 kcal/100g. Sen sijaan vaikka naudan jauheliha sisältää 166 kcal/100g. Mulle se on paljon, kun ruokavalio koostuu pääosin asioista, joissa on energiaa alle 40 kcal/100g. Vaikka hiilihydraatit ja proteiini sellaisenaan sisältää yhtä paljon energiaa, kasvikset on yleensä niin vesipitoisia, että niiden energiamäärä /100g tuotetta jää alhaiseksi, jnka takia niitä syödään määrällisesti paljon enemmän kuin lihaa, joka on energiatiheämpää.
Rasva toki sisältää energiaa enemmän ja sen mukana tietysti myös kaikki runsasrasvaiset tuotteet. Se sisältää sitä järkyttäviä määriä. Vaikkapa auringonkukan siemenet sisältää energiaa n. 600 kcal/ 100g. Niitä ei toki oo tarkoitettu syötäväksi missään nimessä niin isoina määriä, toisin kuin kasviksia tai viiliä, mutta siitä huolimatta energiatiheys on niissä järkyttävän korkea.
Se, että joku muu sisältää energiaa enemmän, ei tarkoita, etteikö joku toinen aine voisi sisältää sitä paljon. Jälleen kerran ei ollut kyse siitä, mikä on kaikkein energapitoisin asia, joten sikäli komentti menee ohi sen, mistä viestissäni puhuin. - Kiitti vinkistä, periaatteessa kyllä tiesin ton, mut en ollut tullut nyt ajatelleeksi. Joskus aikaisemmin oon syönyt pellavansiemeniä, ne maistuu hyvältä sellasenaankin. Siitä on jo aikaa ja silloin ei vielä puhuttu noista siementen raskasmetallipitoisuuksista, ni rouskuttelin menemään ihan huoletta.
Pellavansiemenet voi nyt lisätä ostoslistalle karppisokerin kanssa.
Kiva, että täst ketjusta tuli kuitenkin hyödyllinen, vaikka nin moni tulee vaan tappelemaan. Mut toisaalta, parempi et ne purkaa patoumansa täällä ku vaikka lapsiinsa. - Kun joku käyttää ilmaisua "syödä sokeria", se ei tarkoita että hän väittää jonkun syövän raaka-ainetta nimeltä sokeri selllaisenaan, vaan se tarkoittaa kaikkia tuotteita, joissa k.o. raaka-ainetta on paljon, ts. runsassokeristen tuotteiden syömistä. Samoin sokeriaddiktiolla ei tarkoiteta k.o. raaka-aineen syömistä sellaisenaan, vaan pakottavaa halua syödä niitä em. runsassokerisia tuotteita. Sille taas on sekä psyykkisiä, että fyysisiä syitä ja koska ihmiset on erilaisia ja jokaisen tausta on uniikki, syy sille miksi joku päätyy syömään runsaita määriä runsassokerisia tuotteita on niin paljon, ettei niitä oo mielekästä eritellä. Syiden ymmärtämiselle on paikkansa silloin, kun k.o. käytöstaipumus on jollain niin vahva, että huolimatta terveysriskeistä ja jo tapahtuneista terveysmuutoksista hän kokee olevansa kyvytön sitä lopettamaan. Silloin pitää tietää miksi, jotta korjataan oireen syy. Silloin myös oire voi kadota.
Keskimäärin ihmiset tietää puhekielen merkitykset kyllä, mutta koska tunnut tulkitsevan muutkin kirjoitetut asiat kirjaimellisesti, etkä niiden normaalin puhekielisen merkityksen mukaan, mä en voi tietenkään tietää onko sulla vaan halu ymmärtää ihmisiä väärin jotta saat väittää vastaan, vai ootko esim. autismin kirjolla, etkä oikeesti ymmärrä mistä puhutaan, koska tulkitset kaiken kirjaimellisesti. Muutenkin samojen asioiden toistaminen ja jäykkä ajattelutapa viittaa autismin kirjon oireisiin ja siksi se tuli mieleeni. Sitä syystä tiedoksesi edellä mainitut puhekieliset merkitykset, jotta samoja virheitä keskusteluissa ei tarvi toistaa loputtomiin.
Sokerista puhutaan yhä sokerina myös silloin kun se on osana jotain muuta elintarviketta, kuten karkkia, limua tai vaikka maustettua jugurttia. - Kaikki ruoka on kemiallisia yhdisteitä, ja säkin oot.
- Mäkin oon syönyt välillä hedelmä-/marjasoseita, mutta viilin kanssa. Puuroon ei musta sovi mikään makee, tai oikeestaan teen velliä enkä puuroa, mutta en lisää muuta ku vähän suolaa. Mun velli on kyllä niin outoo, että kaikkien muiden mielestä se on ällöttävää. Mä kun rakastan sitä limaa, jota irtoo kaurasta ainakin, ehkä muistakin viljoista (teen 4-viljan hiutaleista) veteen. Siks paan tosi paljon vettä, ja kun se on valmista, kulhossa on ylikypsiä hiutaleita vellinä pohjalla ja pinnalla vesi-limakerros joka on mun herkku.
(Olin joskus maailmalla töissä isossa kennelissä, jossa tehtiin koirien kaikki ruuat alusta asti itse, haettiin lihat ja nautojen mahalaukkua teurastamolta ja jauhettiin lihamyllyssä, ja isoissa kattiloissa porisi joka päivä monta tuntia puuro, jossa montaa eri viljaa. Lenkittelin koiria ja aina ku kävin vaihtamassa koiraa sekotin puuron, ettei pala pohjaan. Mut eka aina lusikalla vedin omaan suuhun sitä limamössöä puuron päältä. En muuta ehtinyt päivisin syödäkään. Siellä oli kymmenkunta erikseen lenkitettävää ja loput lenkkeili isona laumana, kilometrejä tuli ihan hyvin, ku työpäivät oli 14-16 tuntisia ja sen jälkeen lenkitin sit oman koiran viel yksin (se lenkkeili myös ison lauman kanssa). Ei ollut paino-ongelmia, ja ku kulutin paljon, mut ei ollut aikaa syödä, ni kehitin tän ihme fetissin kauralimaan tai mitä lieneekään. Se maistu niin taivaalliselle hörppiä vähän energiaa pitkin päivää. :D) - Mäkin oon käyttänyt vettä vatsan täyttämiseen sillon kun on teki mieli syödä enemmän ku mitä itselleni sallin. Makeenhimo voi kertoa myös siitä et on verensokeri alhaalla ja sillon kannattaa syödä jotain terveellistä ensin ja miettii sen jälkeen uudelleen.
Sellasille, jotka syö helposti tai toistuvasti enemmän kuin on suunnitellut, vatsan juominen täyteen on ihan hyvä vinkki. Joskin ei ruokahimot yleensä nälästä johdu, jos ihmiset söis nälän mukaan, ei ylipaino olis niin ongelma, paitsi sellasilla jotka syö pelkästään tosi energiapitoista ruokaa. Ainakin mulla henkilökohtaisesti se oli ihan itsenäinen asia, halu syödä vs. nälkä ei liity yhteen, mut pakkoajatukset ruokaan liittyen meni ohi.
Nyt en enää juo vettä täyttääkseni mahaa, koska ongelma on päinvastainen ja mua välillä triggeröi tunne siitä, et vatsa on täynnä, eli syön pieniä määriä kerrallaan. Oikeen annoskoon lasken kalorien perusteella, ja koska proteiinipitoiset asiat sisältää paljon energiaa, ja mun kalorimäärät on niin rajoitetut, niin annokset on pieniä. Mut oon huomannut et hyvä määrä on niin, et maha ei tunnu täydeltä vielä, kun lopettaa syömisen. Parinkymmenen minuutin päästä se tuntuu. Jos syön niin paljon, et maha tuntuu täydeltä ku lopetan, se on liikaa ja puolen tunnin päästä on ällöttävä olo. - Mitä siitä? Mun banaani-pensasmustikka annos on 145g ja siinä on 100 kcal. Vastaava määrä karkkia olis vähän yli 500 kcal, pyöreästi sen 500 kcal. Karkkien suojaravinnepitoisuus on 0. Lisäks ne sisältää niin järkyttävän paljon energiaa, ettei sille päivälle muuta syömistä sitten mahtuiskaan, hedelmien ja marjojen kanssa mahtuu, joten samalle päivälle saa proteiinia ja niitä paljon ravinteita sisältäviä kasviksia myös.
Banaanin ja mustikoiden sokerimäärät ei tee niistä huonompaa vaihtoehtoa kuin karkki, vaikka katsois asiaa miten päin.
Tässä keskustelussa on aika monelta aihe täysin hukassa. Kysymys ei ollut mikä on terveellisin mahdollinen ruoka-aine, vaan että mikä on tarpeeksi hyvää, että se korvaa sipsit tai karkin tms. joista ei oo mitään muuta kuin haittaa. Ei etsitä mitään, mitä syödään isoja määriä joka päivä, vaan siten kun järkevästi syödään herkkuja.
Terveellisen syömisen opetteleminen on prosessi. Siinä vaiheessa kun karkki on ylimakeeta ja sen korvaa hedelmä, asiat on ihan hyvin. Kyllä mä tiedän, että on olemassa terveellisempiä asioita kuin banaani, mut tää ketju ei oo siitä aiheesta.
Aloitusviestissä on ihan selkeet ohjeet. Jos jonkun herkkuvaihtoehto ei sovi sun ruokavalioon, ole syömättä sitä. Se on niin yksinkertaista, älä tee niin kun mä teen jos et tahdo. Ei tarvi syödä banaania jos se ahdstaa sua. Olis pitänyt laittaa myös, että ei tarvi tulla erikseen kertomaan jos ei syö ja että keskustelu on tarkoitettu niille, joilla on tarjota oma vaihtoehto. Ei niille, jotka on täällä löytääkseen virheitä toisista ja toisten tekemisistä.
Mä tykkään hedelmistä ja marjoista ja ne on terveellisiä, vaikka olis olemassa jotain terveellisempääkin. En tuu varmaan koskaan jättämään niitä pois ruokavaliosta. Se on mun tapa ja mä elän seurausten kanssa. Ja muiden pitää elää sen kanssa, et ne ei päätä asioita mun puolesta. - Multa oli tää. Foorumi heitti mut ulos ku kirjotin liian hitaasti.
- Kuuden viikon aikana oli toi -4,5kg. Helmikuusta yhteensä -15kg, sillon alotin.
- Musta on fiksumpaa syödä banaania ja mustikkaa kuin karkkia, jos ne ajaa saman asian. Mä väitän, että jos suhtautuu asiaan niin, että "kun haluaa herkutella niin sit herkutellaan", niin kovin monella mitään painonpudotusta ei koskaan sit tapahdu. Kun se paino on kertynyt siks et on syöty mitä haluu millon haluu välittämättä siitä mitä se tekee. 1/5 päivän aterioista karkkia tai sipsejä on todella paljon, ei niitä oo tarkotettu syötäväksi joka päivä. Sallitut lisäainemäärätkin on säädetty sen mukaan, että kyseessä on tuotteet, joita ei syödä usein.
Herkkujen syöminen joskus on osa normaalia ruokavaliota. Se, että jonkun lakkiaisissa tai rippijuhlissa ja häissä ottaa palan kakkua on kuitenkin eri asia kuin se, ettei opettele terveempiä tapoja ja vaihtoehtoja korvaamaan vanhoja kotona.
Mä oletan, että sä et oo lihonut esim. sokeriaddiktion takia jos et ymmärrä, että joidenkin ihmisten pitää opetella irti sellasesta. Tai sit sulla on sellanen itsekuri, jolla se vaan lopetetaan kerrasta ja ei koskaan palata vanhaan. Valtaosalla ihmisistä ei oo. Jos vaan kieltää ja kieltää ja kieltää itseltään kaiken, minkä haluu, tulee todennäköisesti sortumaan pahasti.
Aloitusviestissä on ihan suoraan sanottu, että tänne saa kertoa mikä itsellä toimii ja ne joiden ruokavalioon k.o. vinkki ei sovi voi sit vaan jättää sen pois omasta ruokavaliostaan. Niin että jos sun ruokafilosofiaan ei sovi jäähdytetty tai tuore hedelmä tai marja pullan tilalle, niin syö pullaa tai mitä ikinä haluat. Mäkin todennäköisesti söyn vielä joskus, mut en näe yhtään syytä, miks ihmeessä ostaisin sellasta kaupasta kotiin, kun on fiksumpiakin vaihtoehtoja, jotka sopii mun tapaan tehdä asiat paremmin ja ajaa saman asian. - OK, kiitos, sehän on yhtä yksinkertaista kun pakastetut banaanit.
Karppisokerista en ollut ennen kuullut, nyt googletin ja kiitos vinkistä. En oo kyllä tarvinnut lisättyä sokeria mihinkään, mutta ei varmaan haittaa jos on kaapissa karppisokeria siltä varalta, että joskus sellanen tilanne tulee. - Kiitos vinkistä! Laitatko vielä reseptin, niin muutkin voi tehdä. Ja jos vaan jaksat laskee, niin kilokalori/hiilari määrän (tms. riippuen siitä mitä lasket), eli perustelut sille miks on rankattu sallituiksi herkuiksi?
- Mietin vielä, et jos energiavaje, verenpaine ja verensokerit ei korreloi pyörtymisen, huimauksen ja heikotuksen kanssa, miksi ne kaikki on oireita laihuushäiriössä?
Samoin haluisin tietää, et jos ne ei korreloi, miksi mulla oireet alkoi muutama päivä tiukennettujen sääntöjen jälkeen, jatkui pahentuvina koko loppu ajan kun söin niiden mukaan, ja katos toisena päivänä, jolloin aloin syödä ja levätä enemmän? - Hyvä. Sitten mä voin turvallisesti lopettaa syömisen melkein kokonaan uudelleen, eikä siitä tuu mitään oireita.
- Sun tilanne on ihan erilainen ku annoit alussa ymmärtää. Sä oot tiputtanut jo 14kiloa, alat olla lähellä normaalipainoa ja viimeiset kilot on tiukassa. Ne on kaikilla aina tiukassa, kun kulutus on muuttunut niin paljon ja pitkään miinuskaloreilla ollut elimistö haluu pitää kiinni viimeisistä rasvavarannoista, koska se ei tiedä että syöt vähemmän, koska haluut laihtua, etkä siks että ruoka on loppunut maailmasta ja nyt taistellaan selviytymisen puolesta.
Ekassa viestissä annoit ymmärtää että oot aloittamassa painon pudotusta ja tehnyt muutoksia, mut niillä ei oo ollut mitään vaikutusta. Noi kaks on ihan erilaiset tarinat. 14 kilon painon pudotus on eri asia ku että paino ei oo pudonnut.
Säästäis paljon aikaa ja energiaa ja olis siksi kohteliasta kertoo asiat niin kuin ne on, eikä keksiä alkuun fiktiivistä ongelmaa, jota toiset yrittää ratkaista, vaikka ongelma onkin oikeesti joku ihan muu. - Päivitän kuulumisia tännekin. Yritän pitää tätä ketjua aktiivisena. Olis kiva kuulla muiden tänne kirjottaneiden kuulumisia myös.
Eli mun tavoite oli -4,5kg toukokuun loppuun mennessä (vähintään-3kg) ja tänään tulos on tuo -3kg. Näillä näkymin isompi tavoite ehtii täyttyy hyvin ennen kuun loppua.
Haasteita ehti tulla taas matkalla, viime päivitysessä tulos oli jo -2,8kg, mut olin sillon liian vähällä energialla, josta tuloksena huimaus aina ylösnoustessa. (Mul on taipumus liian alhaiseen verenpaineeseen. Nyt ku oon laihtunut, se on varmaan taas laskenut verensokeritasot ei varmaan pysyneet riittävinä.) Mun ois ollut tosi helppo vaan jatkaa pudotttamista siitä, mut otin viikon verran taukoa aktiivisesta laihduttamisesta. Laskin liikuntamäärää, käytännössä kävelen päivässä yleensä 8,5-13km, ni laskin 5 kilometriin ja pidin välipäivänkin ja en tehnyt omaa treeniä painoilla. Samoin söin mitä teki mieli, millon teki mieli. Mulla se ei johda ylensyömiseen, max kalorit on n.1 600kcal, kun syön vapaasti.
Tai no, jos oisin silleen päättänyt mitä haluun syödä ja millon, niin en ois syönyt varmaan ollenkaan, mut ku tarkoitus oli palauttaa kehoa liian kovasta tahdista, ni en antanut sen olla vaihtoehto. Painoa "tuli takaisin" 1,6kg, mut käytännössä se lähti nyt saman tien pois muutamassa päivässä kun laskin kalorimääriä taas alemmas, koska eihän se rasvakudosta ollut. Tällä kertaa en laskenut kalorirajaa yhtä alas ku viimeksi, se oli vähän ylilyönti, koska painon jumittaminen johtui sillon todennäköisesti nesteistä eikä mistään oikeesta, joten nyt syön 300kcal pvässä enemmän ku tiukempien sääntöjen aikaan ja painoa lähtee samaan tahtiin. Tosin nää on nyt ne "takas tulleet" jotka lähtee, eli käytännössä se paino on varmaan vaan sitä et ruuansulatuskanavassa on vähemmän ruokaa ku silloin ku söin välillä enemmän tms.
Nyt pudotus on ollut vähintään 200g/vrk, mut se varmaan hidastuu kun kyse alkaa olla oikeesta rasvan polttamisesta taas. N. 100g/vrk pitäis lähteä silloinkin, mut mä seuraan miten tää sujuu.
Siinä mun kuulumiset, tulos tänään -3kg kolmen viikon jälkeen, jäljellä 1,5kg vielä täs kevättavoitteessa. Mitä ketjun aloittajalle kuuluu, entäs Espanjaan? Kertokaa miten sujuu ja onko ollut ongelmia suuntaan tai toiseen? Uusiakin saa ilmoittautuu "ryhmään", kukaan muu ei tunnu olevan nyt aktiivinen ku vaan mä. Olis jees jos joku muukin päivittäis useemmin, vaik kerran viikossa tms. - Painonpudotus menee aina niin, ensin lähtee kehossa nesteet liikkeelle ja ekat kilot tippuu kevyesti. Huono uutinen on, et ne alussa nopeesti tippuneet kilot ei juurikaan oo lähteneet rasvavarastoista. Sit kun on se varsinainen rasvan polttamisen vuoro, joka sulla on nyt, painon lasku yleensä pysää. Ja siinä kohtaa ihmiset usein antaa periks ja aattelee et ei onnistunut. Silloin mittanauha on parempi mittari kuin vaaka, koska jos liikut paljon, rasvakudos on voinut vähentyä ja voi vähentyä nytkin kokoajan, mutta koska jaksat liikkuu enemmän, lihas kasvaa ja lihas on painavampaa kuin rasva, joten vaa'assa ei näy muutos, mutta senteissä näkyy.
Rasvan sulatus on paljon hitaampaa, kun se kehon ylimääräisistä nesteistä luopuminen joka alussa tapahtuu. Yhessä kilossa rasvaa on n. 7 000-9 000 kcaloria, eli yhden kilon rasvaa saa pois kun ruokavaliossa on noin paljon vajetta verrattuna kulutukseen. Eli sata grammaa läskiä pois on 700-900 miinuskaloria. Tämä olettaen, että keho polttaa nimenomaan rasvaa, koska se mielummin polttaa lihasta pois kuin rasvaa ja sitä me ei haluta. Jonkin verran se tekee niin väistämättä, mutta se ei saa tehdä liikaa.
Lihasmassan ylläpito kehossa vaatii elimistöltä paljon energiaa. Ts. mitä enemmän sulla on lihasta, sen suurempi sun kulutus on, vaikket tekisi mitään. Laihduttajalle lihaksesta on siis puhdasta hyötyä, koska se pitää kehon energiatarpeen korkeella, jolloin on helppo vähentää syödyn ruuan määrää riittävästi niin että rasvaa pääsee palamaan, ja silti voi syödä mahansa täyteen. Kehon näkökulma on päinvastainen. Koska lihasmassan ylläpito vie enemmän energiaa kun rasvavarastojen ylläpito, se pyrkii pienentämään lihakset pois ja säilyttämään rasvan silloin, kun ruokaa tulee vähemmän kuin tarve on.
Mitä kevyempi olet, sen vähemmn energiaa kuluu esim. kävellessä. Tietysti, koska kannat pienempää massaa mukana. Vaihtoehtona on pidentää lenkkejä tai tehosta niitä ottamalla painoja mukaan. Mä liikun kans sen n. 10km( joka pvä) ja joskus teen sen esim. kauppareissun yhteydessä niin että takas tullessa kannettavana on monta kiloa tavaraa, tai jos meen erikseen vaan lenkille, paan kahvakuulan reppuun. (Jos käytät lisäpainoja, repussa kantaminen on paras tapa. Ranne- ja nilkkapainojakin myydään, mutta ne rasittaa niveliä väärin ja on kömpelöt varsinkin vähänkään isommila painoilla.)
Kävelyn lisäks kannattaa tehdä lihastreeniä, ihan kunnon rasituksella, mut lyhyitä aikoja. Viidestä kymmeneen minuuttia täysillä isojen lihasryhmien treeniä tai treeniä painoilla. Opettele tekniikat ensin, ja kun se on hallussa, niin paljon niin nopeesti kun oikeesti pystyy, niin treenin ei tarvi kestää ton kauempaa. Netistä löydät ohjeita kyllä liikeille ja miten tehdä ne oikein. Rankka treeni kasvattaa lihasta tai pitää sen kokoa yllä, lisäks se nostaa kulutusta, ei vaan sen treenin ajaksi vaan pariksi päiväksi rankan treenin jälkeen myös. Muista sillon antaa kehon palautua, venyttele ja kävele. Mut kun treenaat raskaammin, muista et tulokset nakyy mittanauhalla, ei vaa'assa.
Miten kauan sun paino on jumittanut? Parin viikon jumitus on ihan normaalia, voit jatkaa samalla linjalla ja kyllä se paino jatka lähtemistä sit taas. Jos ei jatka, sit sun pitää lisätä kulutusta tai vähentää syötyä kalorimäärää. Paljonko sä nyt syöt? Jos et tiedä, niin sit ihan ensin pidä viikko ruokapäiväkirjaa, punnitse ja laske joka ikinen kalori jonka syöt ja merkkaa ylös. Käytä valmistajan ilmoittamia energiamääriä kun lasket, ja sillon kun niitä ei saa kuten esim. kasvisten suhteen, paras tietolähde on Fineli. Sinne voi luoda myös profiilin ja tehdä päiväkirjan sähköisenä. Se laskee kaiken, rasvahappokoostumuksia myöten ja jokaisen hivenaineen. Energian suhteen se olettaa että haluut ylläpitää nykyistä painoa, joten sun tuloksen pitää siltä osin jäädä vajaaksi, mut sieltä on helppo tarkistaa mitä muuta korjattavaa on, koska muut tarpeet se näyttää oikein.
Tässä yks kulutuslaskuri: https://sydan.fi/fakta/laske-energiantarpeesi/ . Muista kuitenkin, että luvut jotka saat on arvioita ja jos ne ei toimi sulla, sit et vaan oo keskiverto ja sun pitää elää sen mukaan.
Mä kyllästyin kans kun mun paino alkoi jumia ja kiristin kalorimäärät tosi pieneksi. Paino alkoi taas tippua, mutta mukana tuli liian matala verenpaine ja -sokeri, huimausta joka kerta kun nousi pystyasentoon. Sit otin viikon lomaa laihdutuksesta, laskin ja kirjasin kyllä kaiken mitä söin, mut pidin lenkit viidessä kilometrissä ja söin sen verran ku tuntu hyvälle, mulla se on n. 1 600kcal/vrk. Sit alotin uudelleen tiputtaa, mut lisäsin 300kcal enemmän sallittuun ruokamäärään ja paino laskee nyt taas samaa tahtia kuin se laski vähemmilä kaloreilla, mutta mua ei huimaa. Aika paljon on hakemista ja oppimista, että näkee mikä parhaiten toimii, mutta tulos tule kun jatkaa vaan.
Painon jumitusvaihe on ihan normaali osa painon pudotusta. Joko se menee itsellään ohi tai sit fixaat asiat uudelleen ymmärtäen että sun kulutus on nyt vaan pienempää kuin se oli painavampana. - Ensin monta kysymystä.. Eli oletetaan nyt, että sulla on lievästi ylipainoa, josta haluat eroon. Tärkee kysymys on, miten kauan sitä on ollut? Ootko ollut aina enemmän pyöreä kuin hoikka, ootko lihonut useemman kilon nopeesti, esim vuoden sisällä ( ja jos niin mitä sillon vuosi sitten tapahtui?), vai onko ylimääräiset kilot tulleet pikkuhiljaa esim sen jälkeen kun sun pituuskasvu on loppunut, tyyliin kilo tai vähemmän per vuosi? Siten me tiedetään alatko opetella jotain, mitä et oo koskaan osannut, vai korjataanko me kurssi takasin sinne, missä se on ennen ollut luonnostaan.
Ihmiset on erilaisia, ja on tärkee tehdä asiat niin, miten ne itselle tuntuu oikeilta. Mä oon saanut tavoitteesta (-20kg) pois jo n.2/3, ihan kohta 3/4, eli oon tehnyt jotain oikein, mut se ei tarkoita, et samat jutut sopii sulle. Ensinnäkin ku tavoitellaan pysyvää tulosta, niin on viisasta muuttaa tapoja pikkuhiljaa, koska jos yrittää muuttaa kaiken kerralla, se ei monella kestä kovin pitkään. Toisille sopii se, että pudottaa ylikilot pois nopeesti ja saa onnistumisen tunteen siitä, mutta se tarkottaa samalla sitä, että kun tulee painon hallinnan vuoro, sen loppuiän version vuoro, niin joutuu taas opettelemaan kaiken uudestaan, sen sijaan et sen opettelis hitaasti paloina jolloin hallintavaiheessa asiat on jo itsestäänselviä ja osa elämää ja siksi tulos pysyy. Siks monelle on kestävämpää tehdä muutokset hitaasti. Tulokset tulee yhtä vrmasti, mut ne tulee hitaammin ja myös niiden todennäköisyys kestää on isompi. Tai sit voi tehdä molemmat, tiputtaa suht nopeesti vaikka puolet, ja antaa sille toiselle puoliskolle aikaa, koska sillon muutos on jo näkyvä ja tietää, että pystyy siihen.
Mun motto on koko ajan ollut se, että mulla ei oo muuta mahdollisuutta kuin onnistua, koska en lopeta, ennen kun onnistun. Paino ei lähde tasaisesti, se jumittaa välillä ja välillä kertyy nesteitä ja näyttää että se nousee, monet syö välillä enemmän kun on suunnitelleet jne. Millään sillä ei oo mitään merkitystä, jos siitä huolimatta vaan taas jatkaa.
Miten sulle sopii parhaiten, millainen oot? Mieti oikeesti, mikä sulle sopii, älä mitä haluat. Painon jojoilu on paljon epäterveellisempää kuin lievä ylipaino, ja mielelle jatkuva rasite, joten älä turhaan ota riskiä siitä hakemalla nopeeta tulosta, jos et oo sen tyyppinen ihminen, joka on ennenkin uudistanut elämänsä isosti ja pystynyt tekemään sen kerralla.
Liikunta on tärkeetä. Se kuluttaa paitsi energiaa ja nopeuttaa aineenvaihduntaa, antaa myös sitä samaa hyvää oloa ja onnistumisen tunnetta kuin painon pudotus antaa. Mun kehonhallinta on ihan toisella tasolla kuin aikaisemmin ja se mahdollistaa vaikka mitä. Lihakset myös joustaa, koska oon venytellyt säännöllisesti. Ennen, jos lenkkariin meni kävellessä kivi ulkona, en voinut riisua kenkää pois, kaataa kiveä sieltä uos ja panna kenkää takaisin jalkaan todellakaan ottamatta tukea kädellä jostain tai maasta jalalla. Nyt se käy kevyesti reppu selässä ja kauppakassit toisessa kädessä ilman tukea. Pienet arkiset asiat vaikuttaa yllättävän paljon siihen, miten kehonsa kokee, niin että siks ehdottomasti suosittelen sulle liikuntaa.
Miten paljon liikut nyt, mitä lajeja harrastat? UKK instituutilla on nettisivut joissa on erilaisia liikkuvuus ja kuntotestejä. Melkein kaikki niistä voi tehä helposti kotona. Miten aktiivinen oot arjessa, istutko valtaosan päivää vai ootko tyyppi, joka touhuaa koko ajan jotain pientä?
Sopiiko sulle selkeet säännöt, asioiden mittailu ja kirjaaminen, vai ootko suurpiirteisempi tyyppi? Teetkö esim. sun arjessa paljon to do -listoja tms vai ahdistaako pilkun viilaus?
Syitä sille, miksi herkkujen jättäminen pois ja kasvisten lisääminen ei oo auttaneet voi olla monta. Esim. jos oot syönyt koko ajan liikaa niin, että entisellä herkkumäärällä sun paino olisi jatkanut tasaista nousemista koko ajan, niiden pois jättäminen voi tasata sut tilaan, jossa paino ei enää nouse. Ja se on jo todella tärkeetä ja siinä tapauksessa on hienoo, et tajusit tehdä asialle jotain nyt. Toinen vaihtoehto on se, että sun paino laskee kyllä, mutta se laskee hitaasti. Entistä tahtia olisit ehkä lihonut vaikka kilon/vuosi, nyt laihdut saman verran. Se ei näy vaa'assa heti, oikeesti se näkyy vasta useemman vuoden päästä. Millon oot muuttanut ruokavaliota?
Herkuttelu silloin tällöin kuuluu normaaliin elämään. Jos haluat nähdä ensin tulosta ja opetella arkea myöhemmin, joudut tekemään töitä sen kanssa miten paljon niitä voi syödä ja miten usein. Jos on paha sokerikoukku tms, vierottuminen ensin on ihan hyvä juttu. Yritä olla tekemättä herkuista mitään mörköä itsellesi, niin että sortuminen saa aikaan syyllisyyden tunteita ja tuntuu et kaikki on pilalla. Ensinnäkään se ei ole, koska sä onnistut, jos et lopeta. Toiseksi sä voit suunnitella herkut etukäteen ruokavalioon jo nyt, niin et ne ei oo sortumista, vaan osa suunnitelmaa. Toisaalta jos oot vieroittunut niistä niin, ettet niitä kaipaa, ei niitä turhaan kannata itseensä ahtaa.
Teetkö ruuat itse, vai joku muu? - Ei+sulla+ole+rutkasti+ylipainoa.+Painoindeksi+sopii+painon+arviointiin+valtaosalle+ihmisiä.+Se+ei+sovi+kaikille,+joten+se+on+suuntaa+antava.+Sen+mukaan+sun+painoindeksi+on+27,8,+joka+on+ylipaino:+lievä+lihavuus.+Normaali+on+18,5-<25,+25–30:+ylipaino+eli+lievä+lihavuus,+30–35:+merkittävä+lihavuus,+35–40:+vaikea+lihavuus,+>40:+sairaalloinen+lihavuus.+