- Viikko sitten ilmat jäähtyi uudelleen. Aaton aattona oli lauhempaa, jolloin kävin kauempana lumimaisemissa haudalla, entisillä paremmilla piikkikorkoisilla nahkasaappailla.
Alussa käytävät oli hyvin auki, mutta yli 200 m käveltyäni alkoi jalan poljetut polut.
Se oli kovettunut epätasaiseksi, jolloin saappaiden matalatkin korokepohjat horjutti menoani liikaa. Siirryin polun viereen kävelemään 20 sentin hankeen ja se sujui hyvin viimeiset kymmenet metrit, jossa sijaitsi hautalehto, jonne useiden tuhkat on siroteltu.
Onneksi tuuli oli vähäistä, jolloin kynttilän sytyttäminen sujui helposti.
Tullessa pysähdyin ruokakauppaan, jossa oli runsaasti asiakkaita.
Kassajonossa sai jonottaa hyvän aikaa.
Aattona kävin läheisten haudalla, jolloin oli jo kylmempää.
Lunta oli huomattavasti vähemmän, mutta silti tuplasukista huolimatta varpaani tunsi vilun. Teräväkärkisten saappaiden käytön epäkohta riittävän kylmällä ilmalla.
Silloin riisuin saappaat vanhempieni luona käydessäni ja lämmittelin varpaitani.
Sain kuulla saapas valinnastani jälleen kerran. Käyttämäni korkeat piikkikorkosaappaat ei ole olleet äidin mieleiset viime vuosina. - Nahkasaapas keliä on pidellyt. Lienee kymmeneen vuoteen kylmin Joulukuun alku.
Sunnuntai aamuna tuli vilu lehteä noutaessa heittolaatikosta noin 500 metrin päästä.
Vaikka ylläni oli pitkä villakangatakki, jonka suuriin taskuihin nahkasormikas käteni hakeutui jo ennen heittolaatikkoa.
Viikko sitten tiistai-keskiviikkona oli vähemmän kiva liikkua autolla.
Jonkun kilometrin olisi helposti kävellyt piikkikorkosaappailla 15-20 cm hangessa, ilman autoakin.
Niitä kilometrejä vain oli paljon enemmän, joten auto oli välttämätön.
Jo pihatielläni oli muutamia kinoksa, joiden läpi pääsy teki autollani tiukkaa.
Keskiviikko ja torstai iltana pihallani riitti lumen kolaamista ja lapioimista.
Vielä muutama päivä mennään nahkasaappailla ja sitten voi tulla kelit, loskaa. - Todella kuraa riitti viikosta toiseen...nyt on parempaa luvassa.
Keskiviikkona satoi vettä, jolloin piti turvautua sateenvarjoon ja korokepohjasaappaisiin.
Illalla kotiin tullessa korokepohjat n. 30mm upposi pihanurmeen lähes kokonaan, sillä piikkikorot ei kantaneet ollenkaan.
Olikin niihin tarttunut runsaasti savea, joten jätin ne jaloistani eteiseen.
Myöhemmin puhdistin ne odottamaan seuraavan aamun lähtöä.
Minullakin on käynti hautoja nurmipolkujen varrella. Usein Joulun aikana käydessäni lumen alta korot on nostaneet multaa näkyviin ja piikkikorkojen jäljet on mustat pisteet.
Multa jäätyi piikkikorkoihin kiinni ja sulaa liikkeissä käydessä tai auton matolle.
Kohta lähden ruokakaupan kautta vanhemmille paremmilla nahkasaappailla, joissa on ylikorkeat piikkikorot...ainakin äidin mielestä. - Kuraa on riittänyt ja pihakin meni pehmeäksi. Soraa sai lapioida autopihalle.
Tänään aamulla pihanurmi oli hieman kamissa, piikkikorot upposi vain ajottain.
Ei tarvinnut piikkikorkoja putsata tänä päivänä.
Korkosaapas palstasta, koettua juttua arjessa liikkuen piikkikorkosappailla. esim. vaihtelevissa oloissa. Tietty myös iltamenoissa, pikkujoulu ja joulun riennot, joissa voidaan olla liikenteessä ykkösparilla. - Piikkikorot kerää lehtiä varsin kiitettävästi, vaikka niitä on haravoitu useaan kertaan.
Myös korkonilkkureiden matalat korokepohjat kerää lehtiä, karisten sitten auton matolle.
Omalla pihalla edellinen omistaja oli pistänyt sähköjohdon maahan vesiputken vedon kanssa samalla kertaa.
Ulkorakennuksen nurkalta sähköt jatkuu ilmajohtona peltojen yli muutaman kilometrin.
Pääsetkö keväällä perustamaan uuden pihanurmen ?
Piikkikorkosaapas palsta voisi olla paikallaan. - Tänään haravoin lehtiä, sillä perjantai iltana onnistuin leikkaamaan kivasti pihanurmea.
Useana iltana sitä yritin, mutta ei sujunut ennen perjantaita.
Pihanilkkureita,,,useampaa paria ollut käytössä, joku pari ollen aivan lopussa.
Ensi viikolla voi sujua puutarhassa puuhastelut, kun on ennustanut poutaa ja vähän lämpöäkin.
Porkkanan nosto ja lehtien haravointia on ainakin edessä.
Viime syystalven sorakasasta lapioin kuukausi sitten soraa hiekkapihalle.
On todella kätevää olla soraa-hiekkaa jemmassa, josta tarvittaessa nakkaa muutaman lapiollisen. - Omenia on kerätty täälläkin, sateen välissä tai jos on pudonneet maahan.
Tänään nostin perunan, enkä muista näin viileeä perunan nosto keliä vuosiin.
Oli kuitenkin pari poutapäivää alla, tai torstaina vielä tuli kuuroja.
Maanantai ja tiistai aamut oli todella kosteita. Yön ja aamun sateen ansiosta nurmikko oli todella veden kyllästämä.
Korokepohja nilkkurien pohjat roiskutti vettä, kun juoksin autolle, molempina sateisena aamuna.
Onneksi kuivempi keli jatkuu muutaman päivän. - Vettä sataa ja on ennustanut useaksi päiväksi sateita.
Päivällä sateen hieman asettuen, lähdin ruokakaupan kautta vanhemmille.
Parhaimmilla keinonahkaisilla piikkikorkonilkkureilla, joiden korkeat ja hyvin kapeat korot upposi helposti pihallani.
Piikkikorkoja sai putsata ennen kauppaan menoa.
Onneksi vanhempien pihalla on laattoja kävelyreitillä.
Äiti otti takuu varmasti puheeksi liian korkeat piikkikorkoni.
Kotiin tultuani piti vaihtaa pihanilkkurit jalkaani, jossa on n. 12 cm piikkikorot.
Ne jalassa kävin sytyttämässä pihasaunan kiukaan tulille.
Onneksi sade oli lakannut, edes hetkeksi, myös kylpyreissun ajaksi. - Piikkikorkonilkkurit olleet viime aamujen korko valinta.
Kahtena aamuna sumuisen kosteaa ja iltapäivällä sadetta, jolloin piikkikorot upposi nurmikolla syvälle töistä tullessani.
Mutaa ja viikonloppuna leikatun nurmikon silppua tarttui ihmeesti piikkikorkoihin.
Päivät kummasti vain lämpeni, jolloin avokkaita voisi myös käyttää,,,ainakin, kun pääsee pihastani ihmisten ilmoille.
Korkosaapas hankintani saa vielä odottaa syksyn viileämpiä ilmoja.
Niiden ollen keinonahkaa, joten eivät säikähdä kosteaa sadetta, märkää lunta ja loskaa.
Runsaasti käytetyillä keinonahkanilkkureilla kävelen pihallani illan askareet. - Piikkikorkoiset nilkkurit oli jo elokuun sadepäivinä jalassani.
Joka aamu tässä kuussa lähdin piikkikorkoisin nahkanilkkurein liikkeelle.
Aivan viimeisintä korkosaapas hankintaa olen sisällä sovittanut ja totutellut jalkoihini.
Tulevalla viikolla taitaa pärjätä aivan matalavartisilla korkonilkkureilla.
Avokkaisiin tuskin paluuta tälle syksyä, jos ei kunnolla lämpene ja ole satamatta.
Kaupungilla kävely tietty vielä sujuu hyvin korkoavokkailla. - Todella täytyi turvautua menneellä viikolla piikkikorkoisiin nilkkureihin. Epävakaiseksi ja koleaksi ilma-ala vaihtui nopeasti kesäisen lämpimistä ilmoista.
Otin esille jo korkosandaaleja, joilla ehdin yhtenä iltapäivänä kaupungille, mutta se lysti loppui nopeasti.
Jospa kesäkuussa viimeistään tulisi piikkikorko sandaaleille sopivat ilmat.
Harmittavasti lakkiaiset taitaa mennä pienellä joukolla läpi, koronasta johtuen.
Lakkiaisissa sandaalikorot on usein olleet jalassani ja viime vuosina olen ollut lähes ainoa, joka on suosinut korkeampia piikkikorko sandaaleja. - Ennen Vappua oli jo ihmeen viileää ja viime viikko myös. Piti kaivaa piikkikorkoiset nahkasaappaat uudestaan esiin, joilla lähdin useana aamuna töihin. Viimepäivät olen jo mennyt nahkanilkkureilla ja pihallani keinonahkanilkkurein olen puuhaillut, sillä keinonahkasaappaat alkaa olla vähissä.
Kohta alkaa olla riittävän kuivaa, jotta voi käyttää vanhoja nahkanilkkureita piha touhuissa.
Ensiviikolla taitaisi pärjätä piikkikorkoisilla avokkailla, joita olen jo ottanut esiin.
Kohta lähden äidin luona käymään, jolloin taidan tälläytyä parhaimpiin piikkikorkoisiin nahkasaappaisiin. - Menneen viikon pärjäili piikkikorkoisilla nahkanilkkureilla, päivä päivältä paremmin.
Käyttämäni piikkikorkojen korkeus taitaa olla sittenkin maltillinen, sillä ihmettelyt on jääneet vähiin. Niin no, kireimpien pakkasten aikaan jalassani oli korkeimmat piikkikorkoiset nahkasaappaat, jolloin kummastelivat, kuinka tuollaisissa tarkenen.
Kaksi ohutta sukkaa riitti, ennemmin vilu tavoitti sormeni.
Tietenkin, jos ulkoilmassa pitäisi tunteja pärjätä, niin Janitan tolppakorkoiset nahkasaappaat olisi oikea valinta. - Pääsiäisen jälkeen todella oli ilkeää keliä, jolloin korokepohjasaappain lähdin ja tulin töistä. Aamulla märkä lumi yritti niitä kastella ja tullessa loskainen kura, mutta loikin lumen rippeitä pitkin rappusille, jolloin piikkikorkosaappaat säilyi ainakin puhtaina.
Ennen talven tuloa otettu sorakuorma lunastaa nyt hintaansa ja kasasta voin lapiolla nakella kosteimpiin paikkoihin.
Eilen soraa lapioin pahimpiin paikkoihin, jalassani oli vanhat tolppakorkoiset nahkasaappaat, joiden riittävän korkeat korokepohjat piti kosteuden yläpuolella.
Niitä en ole pitänyt vuosiin, mutta tuossa hommassa tolppakorotkin oli hyödyksi.
Noi melko kapeat tolppakorot upposi kuitenkin aika syvälle pehmeään soraan ja pihaan, mutta piikkikorot olisi uponneet kokonaan ja helposti vielä. - Käytät kadehdittavan korkeita piikkikorkoja ja korokepohjia !
Omien piikkikorkojen korokepohjien korkeus on kuitenkin vain 15-30mm, sillä 40mm korkuinen korokepohja alkaa horjuttaa tasapainoani.
Nuorempana sorruin korkeampiin korokepohjiin, tosin tolppakoroin, eikä ne ihmeemmin menoani rajoittaneet.
Korkeimmat kyllä jäi minultakin hankkimatta, joita joillakin ystävilläkin oli.
Viime viikolla piikkikorkoiset keinonahkasaappaat kuraantui joka päivä.
Torstai iltana ruokaostoksilla oli paremmat ja korkeimmat(14cm) piikkikorkoiset nahkasaappaat jalassani.
Tulevalla viikolla aion otta piikkikorkonilkkurit käyttöön. - Oliko jäällä ollessasi kuinka korkeat piikkikorot saappaissasi ?
Itselläni on ollut vain muutama pari piikkikorkosaappaita ilman vetoketjuja.
Yhdessä keinonahkasaapas parissa vetoketjut on takana, piikkikorkojen ollen 15 cm vetoketjun alkaen kantapään yläosasta, joten niillä voisi liikkua liki 20 cm lumisohjossa.
Noin 10 sentin vedessä niillä olen kävellyt, joten silloin vielä 4 sentin korkuisen korokepohjien saumat piti.
Olen heikkona 15 senttisiin ja korkeampiin piikkikorkoihin, vain välttämätön korokepohjien korotus jarruttaa niiden käyttöä.
25-35 millin korkuiset korokepohjat on minulle arkipäivää, mutta yli 40 mm alkaa olla jo liikaa. Onko muita piikkikorkojen käyttäjiä, jotka tykkää korokepohjista ? - Pistin korollisia nahkasaappaita kaappiin odottamaan ensi talvea. Vain työpaikalle jätin paremmat piikkikorkoiset nahkasaappaat, jos tulee asioita kaupungille viileässä säässä.
Piikkikorkoisin keinonahkasaappain on menty tämä viikko.
Piikkikorkonilkkureita olen ottanut esiin, nahkaisina ja keinonahkaisena tuleville viikoille.
Sohjoa, kuraa ja vettä on jälleen kulkureiteillä, vähintäänkin riittävästi.
Ensiviikolla, jos sataa vettä, niin keinonahkaiset piikkikorot joutuu todelliseen koetukseen. - Olihan myräkkä viikolla. Oli siinä ja siinä, jotta pääsin autollani kinoksien ohi.
Muutama auto oli penkalle suistunut, mutta eipä niitä voinut auttaa. Erään rouvan autoa yritimme lapioida esiin, mutta lumi oli liian kovaa. Ylipolven nahkasaappaat oli jälleen paikallaan, kun astelin auton ympärillä umpihangessa. Rouvan korolliset nahkanilkkurit haukkasi lunta sisään jo tielle kinostuneesta lumesta.
Lapioimista ja kolaamista sitten riitti pihassani parina iltana moneksi tunniksi.
Jäätiköt on vähän hillinneet piikkikoroilla rientämistä, mutta on kuitenkin menty.
Leutoa on ennustanut, joten ensiviikolla keinonahkasaappaat jalkaan, piikkikoroin tietenkin. - Vuosi sitten pärjäili nilkkureilla, ainakin piikkikorkonilkkureilla. Tässä kuussa olleet saappaat tarpeen, eikä ylipolvensaappat ollut yhtään liikaa.
Alku viikolla juutuin kahtena aamuna kinokseen, jolloin pienellä lapiolla lapioin polvillani auton alta lunta.
Ylipolvensappaat oli oikea valinta jo viileän tuulen takia. Kaulaliinan sai kietoa kunnolla ja takin huppu kans, johon tuuli tarttui herkästi.
Sormiani tahtoi palella, kun nahkasormikkaat oli vain käsissäni, villatumput oli jossain takaistuimella.
Viime viikkoina on voinut käyttää parhaitakin nahkasaappaita, parin kolmen ohuen sukan kanssa. - Talvea on todella pitänyt, joten nahkasaappailla on menty, välillä umpihangessakin.
Kaupungilla asiolle lähtiessä pistin keinonahkasaappaat, kun lumikinoksissa ja aurauspenkoissa saa välillä liikkua parkkipaikkojen vähentyen entisestään.
Tällä viikolla ovat vähän saaneet ajettua lumipenkkoja pois, sen huomaten viottuneista liikennemerkeistäkin, kun piti niitä tarkemmin katsoa, jotta saako pysäköidä.
Pihasaunalle olen lapioinut kulku-uran, joka muistuttaa juoksuhautaa.
Tuli käveltyä pihallani parhaimmillakin nahkasaappailla, lumen ollen puhdasta, eikä liukkaudesta tietoakaan.