- Kaikille lemmikkinsä menettäneille osanottoni. Meidän n 14 v Nelli-kissa kuoli eilen. Munuaisarvot olivat liian korkeat, Nelli oli aivan apaattinen, kuivunut ja laihtunut. Joten Nellin parasta ajatellen päädyimme "unipiikkiin". 4 vuotta sitten munuaissairaus rupesi Nelliä vaivaamaan, mutta lääkitys ja ruokavalio pitivät sen ensin aisoissa, lääkärin mielestä nämä helteet vauhdittivat Nellin oloa huonommaksi. Voi miten kova ikävä on. Nellin kuva on kirjahyllyssä, poltin kynttilää Nellin muistoksi. Halusimme yksilötuhkauksen, ja valitsimme samanlaisen uurnan kun missä on Ninja-kissamme tuhka. Suru ottaa oman aikansa ja jokaisella on oma tapansa surra.
- Aloittaja on aivan oikeassa. Ei kaikki mopomuksut kaahaile, mutta aika moni. Eivät nämä pullamössömuksut opi ennen kuin heille sattuu jotain ikävää. Näin tapahtui Toholammilla, jossa 10v poika kuoli ja 15v poika loukkaantui. Ja kuinka monta muuta vastaavaa tapausta on sattunut, eli ei ihmishengellä kannata leikkiä. Maltti on valttia !
- Onko pääkirjastossa ollut niin paljon huumehörhöjä,että vartijoita käy oikeen kolme yhtä aikaa . Mä käyn aamupäivisin kirjastossa,en ole huomannut mitään tavallisuudesta poikkeavaa,vessassa en ole nähnyt mitään sotkua.
Kyllä se tilanne kirjastossa rauhoittuu,kun hörhöt siirtyvät ilmojen lämmetessä jonnekin ulos. Se ei ole kyllä hyvä ,kun päiväkotien pihoilta ja lasten leikkipuistoista löytyy neuloja. - Olen 51 v nainen etelä-suomesta ja sinkku,ollut jo 21v. Avioliitto kesti vain n3vuotta. En halua yhden illan juttuja,vaikka voihan sellasestakin syntyä jotain syvempää. Harmittaa joskus kun toiset juttelevat puolisoistaan,ja mulla ei ole ketään kenestä puhua.Olen ihan onnellinen yksiksenikin,mutta joskus olen surrut tätä sinkkuuttani. Joskus joku tuttavistani on ihmetellyt miksi en ole "löytänyt "ketään, no kyllähän baaritiskitäkin voii onnensa löytää,mutta baarit ja ravintolat eivät ole mun juttuja.
Porukassa olen se ulkopuolinen,siksi en ole kyläilyhaluinen ja koska olen sinkku,tuttavat ajattelevat että " kyllä sillä on aikaa tulla meidän mussukoita vahtimaan sehän on sinkku ,ei sillä mitään muutakaan ohjelmaa raukalla ole." Mutta on sinkkuudessanikin omat hyvät puolensa: saan mennä oman aikatauluni mukaan, pukeutua niinkuin lystään,ym. Mutta kyllä mä vaihtaisin kaiken tämän yhdessäoloon kivan,rehellisen miehen kanssa.
Ehkä olen kranttukin,mutta en todellakaan ole kiinnostunut alkoholiongelmaisista,tai huumehörhöistä. Mutta eihän sitä tiedä mitä huominen tuo tullessaan,vaikka kohtalo heittäis eteeni sen kivan ja rehellisen miehen,ja jos niin ei käy,elämä jatkuu silti. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille, niin sinkuille kuin "sinkuttomillekin." - ALOITTAJALLE !!
"Rakastan miestäni ja haluan olla hänen kanssaan kaksinkin" ja "harmittaa ettei saa levätä ja kunnollisia yöunia"". Etkö tajua hyvä ihminen,että ei se äitinä oleminen aina ole ruusuilla tanssimista,ja jos äitiyys ei kiinnosta,sitä kannattaa ajatella hyvissä ajoin ennenkuin avaa haaransa ukolle. Ei se vanhemmuus ole mikään laatikko ,joka laitetaan kaapin hyllylle ja otetaan esille sitten kun tarvitaan.
Nauti täysin rinnoin tästä ajasta kun lapsesi on pieni,et saa niitä hetkiä koskaan enää takaisin. Lapsesi kasvun myötä sinussakin tapahtuu henkistä kasvua,toivon ainakin.
Hyvää vanhemmuutta ! - Aloittajalle !
Älä viitsi valittaa että onpa elämä kurjaa voi voi.. Tyttäreltäni leikattin polvi,hän joutuu 4 kuukautta käyttämään keppejä,saikkua puoli vuotta,ei hänkään marise turhia. Taidat olla MULLE TÄNNE HETI KAIKKI NYT-tyyppiä. Kun on lusikalla annettu,ei voi kauhalla vaatia. Ota itseäsi niskasta kiinni, ja yritä ajatella positiivisesti. Ei se olo siitä parane,jos kulkee naama väärinpäin aamusta alkaen. Itse olet osasi valinnut,ja sitä rattia käännellyt,joten hyväksy asia. - Mtä tänne noita onnitteluja laittaa,eihän asianomaiset ite niitä lue,voi hyvänen aika ! Turhaa vouhottamista.
- Nuo Miss Mixin johtolangat sopivat hyvin erääseen naispuoliseen työkaveriini,olkoot hänen nimensä vaikka Liisa. Edessäpäin hän on sulaa vahaa,siis todella lipevä,takanapäin haukkuu ja arvostelee ihmisiä minkä kerkiää. Kaikista työkavereista Liisa löytää jotain pahaa,pomolle hän haukkuu ja arvostelee näitä, ja ja että kuka tarttis lopputilin. Ihmettelen kyllä miksi pomo kestää tuota Liisaa. Eräs toinen työkamuni kertoi mulle että olen mäkin joutunut Liisan haukkumalistalle,sanoin että sehän nyt ihme olisi ,jos ei niin olisi.Joskus Liisa soitti kolme kertaa viikossa, puhelut eivät koskaan sisältäneet mitään kunnon asiaa,tuttujen parjaamista vaan, tein lopun siitä. Ei soita onneksi enää. Kyllä taas ystävänpäiväkortti tulee jossa Liisa vannoo ystävyyttään mua kohtaan. Ja varmaan taas kutsuu kahvilaan ja ostaa hymyssäsuin tarjottavat,ja on ällön lipevä. Mä en lähde mukaan hänen haukkumisjuttuihin,kerron oman mielipiteeni, ja käännän jutun muihin vaarattomampiin asioihin. Meitä on niin moneen junaan,ja erilaisilla aivoilla varustettuja ihmisiä, yritetään kestää toisiamme. Hyvää ystävänpäivää kaikille !