- No voihan sitä tehdä eläinsuojeluilmoituksen; onko koiralla riittävästi pituutta ketjussa/ tilaa, suojaa ja vettä. Noilla viranomaisilla on valvonta, ja heidän tulee tehdä myös perehdyttävää ohjausta, jos ihmisillä on perusteet hukassa.
- Juuri sen verran kuin tarvitsee.
- Hyvä muistutus, käytökseen pitää puuttua heti ensimmäisten eleiden tullessa, eikä katsoa miten tämä nyt tästä ehkä etenee ja odottaa että koiralla on kierrokset enemmän kuin 100.
Kyllä pennun kanssa, ja joidenkin jo aikuisten, on joka viikko harjoiteltava eri tilanteita, mentävä sinne ihmisten ilmoille, sosiaalistamisen on oltava tarkoituksellista ja tietoista, ei vain satunnaista. Yhdelle kaverille sanoin, että turha sitä on hyssytellä, treenaan koira niin, että tilanteet on sille helppoja lopun elämää, silloin on turha stressi kaikilta pois: Tyyppi lähti pääkaupunkiseudulla koiran kanssa liikenteeseen, menivät iltapäiväruuhkassa, bussilla, junalla, ratikalla, metrolla.. -vappuaattona. Siinä tartuttiin epävarmaa käytöstä kunnolla "härkää sarvista"! - Vanha ketju, mutta hyvä aihe:
Hopeatäpläpeippi menee tuolla yhdessä pusikossa kuusten alla ihan mahdotonta vauhti, joku on sinne joskus kantanut puutarhajätteitä... Siinä hyvä maanpeitto myös -ellei valtaa kaikkea.
Itellä on savikolla penkin reunassa jotain timjamia, ihan mahdoton kasvusto, ja pysyy matalana, noin 20cm. Ajuruohoista voisi löytyä kuivemmalle paikalle peittokasvi. Voi lisätä itse pistokkaista. - Kyllä jotkut käyttävät noita metsästyksessä vaikka asuvatkin kaupungissa/ kaupungissa asuminen ei poissulje automaattisesti rodunomaisia töitä. Metsästystä harrastetaan tässä maassa. Ja nuo beaglet ja seisojat ovat hyviä koulutettavia.
Mutta kuka tarvitsee Suomessa voimakkaasti vartioivan herkästi agressiivisen ison rakin. Keskisessä Siperiassa ehkä. Mitenkähän nuo beaglet ja doggit ovat verrattavissa, beaglethan ovatkin joka viikko lööpeissä päällehyökkimisen takia... - Lisäaineet? Saako koira makupaloja joissa voisi olla lisäaineita, sokeireita, vahnää? Ne lisäaineet voivat aiheuttaa myös hiivaa.
Aika lyhyt aika tuo 2viikkoa. Lähinnä tulee mieleen vaihtoehdot, millä lisätään koiran vastustuskykyä nykyisen ruuan lisäksi.
Korvien jatkuva rassaaminen saattaa ylläpitää tulehdusta, korvakäytävään ei saa jatkuvasti työntää jotain, paitsi sanoitkin olleesi varovainen: Korvat voi pyyhkiä suolavedellä päivittäin, se estää hiivasienten kasvua. Luonnollinen ja helppo tapa estää bakteerien kasvua.
Onko koiralla normaalit veriarvot: monet ovat saaneet hyviä tuloksia lisäämällä puolukkaa tai karpaloa ruokaan. Lähinnä noita käytetään virtsateiden hoidossa, mutta tuttu kertoi miten luppakorvalta lähti samalla kertaa virtsa- ja korvatulehdukset karpaloiden avulla... - Voit ostaa vehnän oraita vaikka vihannes-osastolta tai kasvattaa itse kukkapurkissa kissan huviksi, eläinkauppa on yleensä se kallein vaihtoehto.
Kissojen yleinen syy virtsateiden ongelmiin on liian vähäinen juominen. Ei ole pahaksi jos kissalla on useampi vesiastia; joku tykkää seisoneesta vedestä, toiselle pitää olla tuoretta, tai laakea astia tai korkea...
Kolme kertaa päivässä kuulostaa paremmalta. Jotkut kissat eivät hotki kaikkia nappuloita heti, vaan niillä voi olla koko ajan kuivaruokaa kupissa.
Kissoille tarkoitettu entsyymihammastahna, mitä ei välttämättä tarvitse harjata, on hyvä hammasvikojen ehkäisyssä. - Etkö saa työnnettyä sormella tablettia kielen sivusta niin pitkälle kielen taa/nieluun ettei kissa enää voi sylkäistä sitä ulos? Yksi vaihtoehto on käydä eläinlääkärillä joka laittaa kunnon loishäädön. Jos matoja tulee kummastakin päästä, niin alkaa olla jo kunnon tartunta, pitemmän päälle iso määrä matoja on riski kissan terveydelle. Niitä madonmunia alkaa kohta olla kaikilla pinnoilla, ne tarttuvat myös ihmisiin...
Itse olen ehkäissyt kissojen liiallista karvapallojen oksentelua antamalla niille karvanlähdön aikaan karvapallojen ehkäisyyn tarkoitettua nappulaa ja harjaamalla furminaattorilla; kerran-pari viikossa harjaus furminaattorilla, niin oksentelu jää pois. - Tyypit jotka juoksee tapahtumapaikalta rähisevän rakkinsa kanssa pakoon, niillä on jo niin paljon korvausvaateita jonossa, ettei kenenkään talous sellaisia kestä....
- Eikä pienestä 7vk pennusta voi sanoa täysin varmasti mitä siitä tulee, turha yleistää: Itelle joskus yksi kasvattaja myi pentueen pienimmän rääpäleen paljon halvemmalla kuin muut pennut. Myöhemmin käytiin näyttämässä nuorta koiraa, siitä oli kasvanut varsin kaunis, rotunsa keskikokoinen edustaja, sopivan terävä luonne ja sen verran hyvän näköinen että kasvattajaa harmitti suuresti pennun varsin halpa myyntihinta...
Joku aika sitten käytiin treenaamassa tutun liian arkaa pientä pentua muutaman kerran: no nyt siitä on kasvanut jo nuori aikuinen koira, avoin, vauhdikas ja leikkisä tapaus, oikein tasapainoinen.
Aloittaja: Riiviöpennuista tulee yleensä huippuyksilöitä, varmoja ja hyvähermoisia -se vain voi vaatia tolkuttoman määrän harjoittelutunteja, työtä, ja huomattavan pitkää pinnaa omistajalta, ennen kuin sen saa sopivasti hallintaan. Työniloa! - Juu, olen nähnyt monta kertaa, miten noita epäsosiaalisia koiria oikein rakentamalla rakennetaan; jo pennusta pitäen nyitään hihnan toisessa päässä "ettekö te ny tajuu, mikä rotu tää on", samalla leikkisä pentu iloisena heiluttaa häntää vieressä, selitään miten epäsosiaalinen se on, vahvistetaan huonoa käytöstä, pahimmassa tapauksessa eristetään pentu muista, ja yllätys: kohta käsissä on oikeasti epäsosiaalisesti käyttäytyvä koira. Ja siitä nämä samaiset "kouluttajat" toteavat "tämä on niin epäluuloinen rotu".
Kyllähän koira voi olla pidätäytyvä luonne, mutta se ei poissulje sitä että sen voi sosiaalistaa ja totuttaa sietämään muita koiria ja ihmisiä lähellä, niin että koira on turvallinen yhteiskunnassa.
Kaikki koirat on koulutettavissa, kaikista ihmisistä ei vain ole kouluttamaan kaikenlaisia koiria. - Onkohan tuo nyt pelkoa jos kapinoi, uhmaa, räyhää kaikki... Kuulostaa lähinnä täydelliseltä riiviöpennulta: enrginen, periksiantamaton päsmäri?
Sosiaalistaminen ihan alkeista lähtien nyt uudestaan, paitsi uudella draivilla: sinä määräät.
Laumauttamalla olemme olleet yhden vanhan urokseni kanssa monta kertaa auttamassa epävarmoja tai rähisijöitä eteenpäin käytöksen kehittämisessä, pentuja ja aikuisia koiria. Siis vain kävellään yhtämatkaa toisen koirakon kanssa. Tottumisen ja esimerkin kautta pennut ovat pikkuhiljaa rauhoittuneet ja rohkaistuneet. Siinä ei missään nimessä siis jätetä koiria kirsut vastakkain tuijottamaan toisiaan, mikä varmasti provosoi herkkää luonnetta, vaan lähdetään kävelemään heti, me käytämme parin kolman metrin väliä: keskitytään vain etenemiseen ja hyvään käytökseen koiran kannalta. Koiraa ei tarvitse ensimmäisellä kerralla edes päästää haistamaan toista, vaan omistaja määrää milloin se sallitaan; tämä on hyvä ratkaisu silloin jos itse on vähänkään epävarma. Vasta sitten kun koirat kävelevät rennosti, voi kehua. Myöhemmin vasta tulee toisen koiran kohtaaminen kun tuo ensimmäinen vaihe menee rauhallisesti.
Kun vain löydät muutaman varman aikuisen koiran harjoittelukavereiksi. - Yhdet vinkit yhdeltä näkökannalta viileämpää lenkkikeliä odotellessa:
Parasta on kysyä korvaushalukkuutta heti tapahtuneen jälkeen, hyvässä lykyssä välttyy seuraavalta, mutta:
Päällekäyneestä kannattaa tehdä rikosilmoitus, vaikkei hakisikaan korvauksia; jos tuota tapahtuu useammin, agressiivisen koiran haltija on helpompi saada siten vastuuseen.
Jos koira näyttää saaneen pahastikin kylkeensä, kannattaa vahingoituneelle koiralle hakea eläinlääkärin todistus/tarkistus tapahtuneesta, ja jos itselle käy jotain niin siitä myös lääkärintodistus. Yhteystiedot päällekäyneen koiran pitäjältä, ja jos on silminnäkijöitä. Jotkut räpsii kuviakin mm. vahingoista.
Kaikki vahingot eivät aina paljastu heti. Jos ei tule enempää korvausvaateita, tai summa neuvotellaan toisen koiranomistajan kanssa, sen voi sitten kuulusteluissa kertoa eli ei ole tarvetta viedä asiaa eteenpäin, ja oikeusprosessi keskeytyy. Mutta jos niitä kuluja tuleekin, niin tuolla paperityöllä on jo varmistanut selustansa, jotta on mahdollista hakea korvausta oikeusteitse, jos vastapuoli ei halua neuvotella asiasta.
Esimerkiksi tuolla saksanpaimenkoirat/toivoton89 -keskustelussa on jo käyty koiran hallinnasta; kannattaa lukea vanhoja keskusteluita koiran käytöksen ja samalla haukkumisen hallinnasta, joissain on ihan hyvin käsitelty aiheetta. - Koira kuin koira menee kissan kanssa, kun ne siihen opetetaan ja kummaltakin vaaditaan hyvää käytöstä; lapsena nukuin kissat ja metsästyskäytössä olleet terrierit samassa sängyssä.
Jos kissalle ei osaa opettaa rajoja, niin sitten on riskaapelia ottaa koiranpentu samaan talouteen. - Juu, jos kaikenmaailman elukoita saisi noin vain tuoda vierailulle, niin kohta olisi kaikenmaailman kukkahatut raahaamassa kaikenmaailman pelastettavaa "vain pikkuvierailulle" noin kymmeneksi vuodeksi. Ja sen jälkeen voisi sanoa dood bye melko tautivapaa maa; ainahan ollut niin että hyvää toimivaa tapaa joudutaan rajoittamaan kun jotkut ryhtyvät ajamaan omaa etuaan, ja joissain asioissa sitä riskiä ei voi ottaa.
- Toisilla kestää pitempää, toisilla on huomaamattomampi vuoto; yksi konsti on katsoa miten aikuinen, viriili uros käyttäytyy hajun saatuaan...
- Saa sen turkin ohkaisemmaksi kun viitsii heiluttaa harjaa, kampaa ja furminaattoria, jos vain käsistä löytyy näppäryyttä ja iteltä pitkäjänteisyyttä.. Itellä tosin on trimmausveitsi vielä apuna; tuloksena on luonnollinen, liehuva turkki, jossa päällikarva suojaa alle jäänyttä vähäistä hienompaa aluskarvaa.
- Nuo kasvattajat ovat varsin sekalainen sakki, osalle on kilahtanut itse itselle otettu titteli nuppiin, vaikkei sille ole mitään sen kummallisempaa pohjaa, ei se vaadi korkeakoulukoulutusta. Tällä itsemääräämisoikeudella tyypit sitten päättävät että juuri heidän kasvatinsa ovat kaikkein rodunomaisimmat, vaikkei sille olisi mitään sen kummallisempaa pohjaa.
Vitsihän on se että paimensukuiset on perustettu käyttöön kelpaamattomista, Lapista etelään tuoduista koirista, joista piti jalostaa suomalainen seurakoirarotu.
Tämä maa on hiukan turhan pieni että voisi yhdestä pienestä rodusta eriyttää vielä kaksi aivan erillistä linjaa; geeniperimän kaventuminen on muutenkin riskinä; nykyaikaisimmat kasvattajat tekevät ns. sekalinjoja, esim. etsivät terverakenteisia koiria paimennustaipumuksella.
Tuosta kuppikuntaisuudesta johtuen voi olla hiukan vaikeaa löytää ihmisiä. jotka avoimesti ja ennakkoluulottomasti katsovat eteenpäin. - Nimenomaan niistä kasvaimista ja muista voi tehdä johtopäätöksen rodun iästä, auton alle jääminen tms onnettomuus voi olla sattumaa. Tilastoissa yleensä eritellään nuo eri syyt, vaikka onnettomuudet, mikä on vaikka metsästyskoirilla yleisempää kuin sohvapuudeleilla. Tietyt rodut ovat alttiimpia tietyille sairauksille, ja tämä sisältää kasvaimet ym. Näistä tilastoista voidaan saada sitten selville, jos jossain rodussa/suvussa on sairauksia enemmän, esim kasvaimia, johtuu se sitten ihan sattuman kappaa sattuneesta mutaatiosta, vain huonosta geenimateriaalista, sisäsiittoisuudesta yms.
- Korkeintaan 1 kiehkura kerrallaan oksia pois. Tämä keskikesä on oikein hyvä ajankohta, kun puu on valmiiksi kasvussa, nesteet kiertää, niin leikkaishaava halkeilee vähiten.