- Sama tilanne minulla: Adlibriksesta ostin kirjan jota mainostavat, mutta oli muka toimittajalta loppunut ja Klarna muka palauttaa rahat automaattisesti. Kahden viikon odottelun jälkeen pääsin vihdoin puhelimella Klarnan asiakaspalveluun, josta ilmoitettiin että rahan palautus oli epäonnistunut teknisistä syistä ja ohjattiin täyttämään nettilomake palautustiedoilla, jossa mm. pankkitilinumero ja sähköpostiosoitteeni, johon lupasivat laittaa tietoa rahan palautuksesta.
Nyt siitä on mennyt 1½-viikkoa lisää, eikä mitään s-postia ole tullut, puhumattakaan rahoista. Nyt taas puhelinjonossa (jossa aloitin sijalla 29), eikä minulle kerrottu puhelun alussa onko jonottaminen linjoilla maksullista, selvisi että oli. Vihdoin pääsin läpi, kuulemma rahan palautus on aloitettu edellisenä pankkipäivänä ja kestää 2 - 5 pankkipäivää, eikä minulle tule siitä mitään erillistä ilmoitusta.
Joka tapauksessa, jos sieltä jotain rahaa tulee, niin ainakin neljä viikkoa siihen menee. Muistutuksia itselleni:
1) ei ikininä enää yhtään ostosta Adlibriksesta (nykyaikana ei muka tiedetä varastotilannetta!?).
2) ei ikinä enää yhtään transaktiota Klarnan kautta! - Jaa, ihmettelinkin kun seikkaperäinen selitykseni koodeineen katosi kuin tuhka tuuleen!
- Lisää funktiohin muiden elementtien piilotus.
- Otsikon mukainen vastaus:
 
Ja siltä varalta ettei se näy:
et-merkkinumeromerkki32puolipiste
tai katso tämän vastauksen lähdekoodista :) - Mahdollisimman tiukasti, mikäli sääntö on siis suunniteltu ja dokumentoitu, sille sovittujen sääntöjen tarkoitushan on helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä. Mikäli toteutusvaiheessa sitten ilmenee tarvetta suunnitelmasta poiketa, niin sekin on syytä dokumentoida. Jälkipuinnissa sitten analysoidaan ja toivon mukaan opitaankin jotain, niin että seuraava suunnitelma on jo parempi :)
Vaikka työskentelisin yksin, niin nyrkkisäännöistä on hyötyä, esim. linkittäessä tiedän tarkastamatta asiaa että JPEG-kuvan tiedostopääte on aina *.jpg -muodossa (eikä esim. *.JPG, tai *.jpeg, tai *.jpe, tai jotain muuta). - Hakemistojen ja tiedostojen nimeämiskäytännöt ovat asioita jotka on syytä suunnitella ja dokumentoida jo sivuston rakenteen suunnitteluvaiheessa. Nämä ovat asioita joista hyötyy ennenkaikkia sivuston tekijätaho, vaikkka tietenkin on hienoa plussaa jos asiakas saa sivun osoitteesta itselleen apua.
Lonkalta mieleen tulevia nyrkkisääntöjä:
merkkeinä pelkkiä aakkosnumeerisia
ensimmäinen merkki aina aakkosmerkillä
kaikki gemenoina
tiedostopäätteet (mikäli käytetään) yhtenäisiksi (3 tai 4 merkkiä)
sanaerottimena tavuviiva
Asiakkaan kannalta antamassasi esimerkissä oleellista olisi se että hän saa jonkinlaisen kuvan sivun sisäällöstä. Itse tarkka merkitys olisi ideaalia saada jo sivun ulkoiseen otsikkoon, eli TITLE-elementtiin, mutta viimeistään sivun pääotsikkoon, eli H1-elementtiin. - Toimin näin:
1) tallennan sivun koneelleni
2) etsin merkkijonon: "https://www.google.com/search?btnI&q="
3) korvaan sen merkkijonolla: "https://duckduckgo.com/search.html"
4) tallennan muutoksen
5) klikkaan "Make some noise" -nappia - Selaimet eivät oletusarvoisesti esitä kaikkien HTML-elementtien sisältöä, kuten esim. TITLE-elementtiä, joka edustaa dokumentin (Web-sivun) ulkoista otsikkoa. Ks.:
http://weppipakki.com/html/1strict/title.htm - Kyseinen skripti vuorovaikuttaa saman hakemiston json_demo_db_post.php -tiedoston kanssa (koodin 3. viimeinen rivi), joka sitten noutaa kyseiset nimet tietokannasta ja joka sitten palauttaa tiedot näkemällesi Web-sivulle. Eli käytännössä tarvitset vastaavanlaisen palvelinympäristön.
- ID ja CLASShan ovat merkkauskielen rakenteita, joihin sitten CSS-valitsimien (selektoreiden) avulla voidaan yhdistää tyylideklaraatioita (ominaisuuksia arvoineen). Toisin sanoen: valitsimet ovat kaavoja, jotka vastaavat HTML- tai XML-dokumenttipuiden solmuja, eikä CSS:n kannalta ole mitään merkitystä minkälaisia deklaraatioita yhdistetään milläkin valitsimella, oli sitten kyseessä luokkavalitsin (CLASS), tahi tunnistevalitsin (ID), tai joku muu:
http://weppipakki.com/css/tekstit/selektor.htm
Eli, en näe logiikkaa tuollaisessa opetuksessa, eikä mieleen tule mitään historiallistakaan syytä moiseen. Päinvastoin, tuollainenhan käytännössä vaikeuttaisi tyylien ylläpitoa enemmän kuin kohtuuttomasti (se olisi täydellinen vastakohta jo mainitsemalleni nyrkkisäännölle: vältä tunnisteita, suosi luokkia.
Mielenkiinnosta vilkaisin tämän sivun tyylejä:
view-source:https://keskustelu.suomi24.fi/css/styles.css?v=1.49.2
joista en äkkiseltään löytänyt kuin yhden tunnisteselektorin, mutta satoja luokkaselektoreita :) - Selvennetään vielä: ID-attribuutilla annetaan tarvittaessa elementeille yksilöllinen tunnus, jonka ansiosta ne erottuvat kaikista muista dokumentin elementeistä. CLASS-attribuutilla taas erotetaan elementtejä kuulumaan yhteen tai useampaan luokkaan. Erilaiset elementit voivat kuulua samaan luokkaan.
Käytännössä siis ero on siinä että ID-attribuutin, eli yksilöölisen tunnisteen avulla mahdollistuu esimerkiksi linkkien, tyylimäärityksien ja skriptien kohdistaminen tiettyyn dokumentissa uniikkiin elementtiin. CLASS-attribuutilla, eli yleisellä luokalla voidaan sitten kohdistaa tyylejä ja skriptejä useampaan samaan luokkaan kuuluviin elementteihin. Tässä myös näkyy 1. käytännön eroavaisuus: linkittää voidaan vaan yksilöityyn ID-entifioituun kohteeseen (siksi myös rajoitus: yksi ID per dokumentti). 2. käytännön ero on siinä että ID hyväksyy vain yhden arvon (vertaa ihmisen henkilötunnukseen), kun taas CLASS-attribuutin arvoksi voidaan antaa useampi arvo, jolloin joku elementti voi kuulua useampaan eri luokkaan samanaikaisesti.
Antamassasi esimerkkikoodissa tod. näk. molemmat attribuutit ovat siellä tyylejä varten, jolloin ID: "s24-navbar-collapse-1" toimii koukkuna vain siihen näin yksilöityyn DIV-elementtiin ja CLASS: "collapse navbar-collapse" yhdistää DIVin kahteen eri luokkaan (luokkanimet erotetaan toisistaan tyhjällä tilalla), joita sitten oletettavasti käytetään myös muuallakin dokumentissa. Eli tyyleistä jostain löytynee kolme valitsinta:
#s24-navbar-collapse-1 {...}
.collapse {...}
.navbar-collapse{...}
joiden deklaraatioita sitten käytetään kyseisen DIVin lopullisen ulkoasun määrittämiseen. Vielä nyrkkisääntö: suosi luokkia, käytä IDeetä vain pakottavissa tapauksissa. - Missä tuota mytext_change()-funktiota kutsutaan?
- Näyttäisi siltä että palaute-muuttuja on (anonyymin) funktion sisäinen, eli se ei ole käytettävissä funktion ulkopuolella.
- Ehkäpä vielä kuvausta vastaavampi esimerkki:
http://weppipakki.com/js/code/js2/everyday.htm - Otetaanpa+uusiksi:
- Sukutaulustasi+linkitetään+(http://ruiskukka.org/nur/Wampir.html)+valmiiseen+esimerkkiin:
- Koodiasi näkemättä on vaikeaa sanoa missä tarkalleen mättää, mutta kuulostaa siltä, että ongelma liittyy joko fonttien pikakirjoitusominaisuuteen:
http://weppipakki.com/css/css2/font.htm
tai luultavammin fonttikokjen erikoisempiin perimäsääntöihin:
http://weppipakki.com/css/css2/font-size.htm
joten kannattanee tarkastaa että olet ymmärtänyt käyttämäsi ominaisuuden oikein. - Mun kristallipalloni suorakaidelukija jumittu, joten joutunet antamaan ongelmasivun URL-osoitteen tutkittavaksi.
- Mä voin jelpata:
http://fi.lmgtfy.com/?q=temperature calculator javascript
:) - Tuosta antamastasi linkistä selvisi väärinkäsitys. Kyse ei ole float-ominaisuuden full-arvosta, vaan class-attribuutin luokkanimestä:
*Lainaus alkaa:*
Tässä blogisysteemissä img-tagin class-attribuutin CSS-luokkanimi voi olla (kuvan asettelu):
align-left (vasemmalla) - kuva on vasemmalla ja teksti voi olla myös kuvan vieressä.
align-center (keskelle) - kuva on keskellä ja teksti sijoittuu kuvan ylä- ja alapuolelle.
align-right (oikealla) - kuva on oikealla ja teksti voi olla myös kuvan vieressä.
align-full (täysi) - kuva on vasemmalla ja teksti sijoittuu kuvan ylä- ja alapuolelle.
*Lainaus loppuu.*
Ts. kuvaan tulee tuo class-attribuutti, esim.:
<img class="align-full"...
ja sitten jossakin tyylitiedostossa on määritelty deklaraatiot (joiden mukaan kuvat asemoituvat) noille align-*-luokille.
Vielä siellä luki:
"Näitä blogeja voi kirjoittaa Visuaalisessa tilassa, joka riittää monelle, jos haluaa itse enemmänkin säätää blogin sisällön ulkoasua, niin silloin otetaan käyttöön HTML-muokkain -tila."
Tuota alustaa en tunne, mutta oletan että se sallii lennossa vaihdon "visuaalisesta" "HTML" -tilaan, joten ehkäpä, mikäli mielenkiintoa riittää, pääset heti tarkastelemaan miten visuaalisessa tilassa tehdyt muutokset vaikuttavat koodipuolella.