- Ortodoksisessa, alkukirkollisessa perinteessä on aina, Raamatunkin valossa (esim. veden muuttaminen viiniksi Jeesuksen toimesta ja Paavalin kehotus Timoteukselle "juo vähän viiniä vatsasi tähden") ymmärretty ja hyväksytty se, että alkoholipitoisetkin juomat voivat olla ihan normaali ja ongelmaton osa niin kristityn kuin ei-kristitynkin elämää ruoka- ja juhlajuomana sekä lääkinnällisessä tarkoituksessa. Toki Raamattu varoittaa myös "älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno" ja "juoppous on häpeäksi" sekä "juopot yms. eivät ole Jumalan valtakunnan perillisiä". Tästä kaikesta voidaan päätellä, että kristinuskossa alkoholi ei sinänsä ole mikään piru tai demoni. Uskon, että luostarilaitos varsin hyvin tietää nämä asiat, eikä heidän agendansa olekaan juovuttaa ihmisiltä ymmärrystä pois, vaan on jokaisen vastuulla käyttää tervettä järkeä suhteessaan alkoholiin.
Heinäveden Valamon viski on itse asiassa parasta viskiä mitä olen maistanut, vaikka en mikään viskin suuri ystävä olekaan. Ihan paikan päällä luostarin ravintolan Trapesan tiskiltä ostin yhden ravintola-annoksen ja nautin mainion noutopöytäaterian jälkkäriksi.
Valamon viinimyymälä myy luostarin valmistamia marjaviinejä, mutta niistä en oikein pidä, rypäleistä valmistettu viini on parempaa. Niitä ostetaankin sieltä lähinnä tuliaisiksi ja lahjaksi. Valamossa on myös turisteille kesäisin avoinna Viinitupa, jossa saa maistella viinejä, ja käsitykseni on se, ettei sielläkään selvästi päihtyneille tarjoilla.
Itse olen ortodoksi ja myönnän persouteni alkoholijuomille, mutta vältän ymmärryksen sokaisevaa päihtymistä, ettei tule sitä "rietasta menoa" ja "juoppoutta". Juuri tätä kohtuutta alkuperäinen kristillinen traditio suosii, ainakin minun ymmärrykseni valossa pyhistä kirjoituksista. Ja kaikki me vastaamme itsestämme, eikä Kirkollakaan tai sen jäsenillä ole kontrollia muiden asioihin, ellei se tapahdu rauhasta, rakkaudesta ja veljeydestä käsin.
Protestanttisuudessa yms. on sitten niitä herätysliikkeitä ja (muita) lahkoja, jotka pelottelevat helvetillä ja siten kieltävät esim. viinilasillisen lisäksi myös monia muita pieniä nautintoja elämässä. Ihmisiä tässä kaikki vain ollaan, syntisiä, epätäydellisiä ja vajavaisia - jokaisella on tapoja ja asioita, joissa on pyrittävä parannukseen - ei ainoastaan alkoholi, joka demonisoidaan monesti turhaan.
Joka tuntee kirjoitukset, on pienemmässä vaarassa eksyä. Joku suhteellisuudentaju täytyy pitää elämäntavoissa joka tapauksessa. Monet ortodoksipapit tykkäävät nautiskella, ja jonkinasteista alkoholismiakin papistossakin kyllä joissakin tapauksissa ilmenee, mitä sitä kiistämään.
Problemaattinen teema tämä siis kyllä on enkä yritäkään sanella kaikenkattavia ja ehdottoman oikeita ohjeita, asetuksia tai säädöksiä kristinuskon suhteesta alkoholinkäyttöön, kuten valitettavan moni täällä tekee, ja se on se varsinainen ongelma - nimittäin tuomitseminen... - Tee jotain palvelu- tms. alan töitä jossa olet hyvä ja jota ihmiset tarvitsevat.
Sitten mainostat ja markkinoit osaamistasi, oli se mikä vain palvelu mitä ihmiset tarvitsevat ja laskutat työt kevytyrittäjänä, esim. ukko.fi, eezy.fi, tai odeal.fi - laskutuspalveluiden kautta, ei tarvitse omaa firmaa perustaa. - Fiktiivisen pornokirjallisuuden luominen tulee luontevan onnistuneesti "vävyltä".
Älkäähän ottako niin tosissanne ja dissatko.
Missä on kulttuurin taju? - Ortodoksikanttorit haluavat hoitaa hommansa mahdollisimman hyvin ja puhtaasti soivan kuoron.
Ei kai siinä sen ihmeempiä. Ev.lut.kirkossa pääsee kuoroon laulamaan Jumalan kunniaksi toisaalta kuka tahansa joka haluaa laulaa, eli jos haikailee sellaisen perään, niin suurempi kansankirkkomme tarjoaa siihen hyvän mahdollisuuden. - No jos haluat tehdä jotakin Jumalan kunniaksi, eikö se olisi parasta tehdä hyvin.
Varsin helppo perustella. - Liturgisessa laulussa ortodoksisissa jumalanpalveluksissa ei ole kyse siitä, että haluttaisiin korottaa kuorolaiset muita paremmiksi, vaan kanttori valitsee laulajat remmiinsä sen perusteella, miten hyvin nämä laulavat- tietysti- sillä liturgisella laululla halutaan osoittaa kunniaa Jumalalle, eikä sitä voi tehdä taitamaton laulaja. Palveluksissa laulettavat laulut ovat sävellyksellisesti yksinkertaisia, ja niissä halutaan tuoda esille teksti, eikä niinkään sävellystä, joten taideteoksen asuun puettu liturginen teksti/rukous ei piispainkokouksessa mene läpi vakituista käyttöä varten kirjaan/palveluslauluvihkoon lisättäväksi.
Esimerkiksi Einojuhani Rautavaaran Vigiliaa tuskin tullaan koskaan palveluksissa laulamaan, sillä taideteokset ovat asia erikseen