- Akateemikko ja totuudenetsijä Ikka Niiniluoto.
- O.S: "Ei voi vedota taustasäteilyyn tai aineiden jakaantumiseen."
Mainitse muutamia johtavia filosofeja, jotka kieltävät ehdottomasti taustasäteilyyn ja aineiden jakautumiseen vetoamisen, niin uskon tuon. - Pitäisikö näyttää vielä hieman perusteellisempia perusteita tusjautuslähtöistä taustasäteilyä vastaan?
Ehdoton valtaosa kaikista universumin fotoneista on tätä nykyä alkusäteilyssä, joka on huomattavan kylmää ja tasalämpöistä. Jotta eri aikoina esiintyneet paikalliset tusjautukset saisivat aikaan universaalisti kylmän fotoniesiintymän, olisi tusjautusten oltava sitä viileämpiä mitä lähempänä nykyhetkeä ne tapahtuisivat. (!)
Jotta tusjautusselitys toimisi alkuunkaan, tulisi sen mukana seurata toinen, joka esittäisi ja perustelisi mekanismin jatkuvasti viileneville tusjauksille ja luonnollisesti myös sille, ettei lämpötilaltaan rajatta n. 2.725 kelvinin lämpöä lähestyviä tusjauksia ole paikallisesti havaittavissa.
Onnea selityksiin. - "When you have eliminated all that is impossible, whatever remains must be the truth, no matter how improbable." - Sherlock Holmes
Sir Arthur Ignatius Conan Doyle (22. toukokuuta 1859 – 7. heinäkuuta 1930) saattoi olla hyvinkin hajulla asioista, mutta ei aavistanut mitä kaikkea ilmenisi n. 100 vuotta hänen jälkeensä. Miten sivistynyt kirjailija olisi osannut kuvitella, että tätä nykyä erinomaisen epäpätevät mistään mitään tietämättömät tai tiedosta piittaamattomat henkilöt pitävät armotonta meteliä omista hiuksenjuuristaan repimistään kuvitelmista ja kehtaavat jankuttaa niistä vuosikymmeniä.
Conan Doyleakin kenties kiinnostaisi miksi terävät havainnot - joista Holmeskin aikoinaan oli valmis maksamaan kalliisti - ollaan valmiita korvaamaan jonkun yksilön mielikuvituksen tuotoksilla ja väittämään sitten niistä rakenneltua olkinukkea koulutettujen ja kouliintuneiden tieteilijöiden huolellista analyysia paremmaksi.
Onko totuutta rakastavalle filosofille kovinkin tyypillistä hukata ehdoton valtaosa tieteellisistä havaintoihin perustuvista tutkimuksista "epätotuutena" tai "mahdottomuutena" ja asettaa oma havainnointia hyljeksivä logiikkansa kaiken rationaalisen ajattelutoiminnan edelle, vaikka tuloksena seuraisi lasten satuja ja lapsekasta liturgiaa?
Empiirisen palstalla kirjoitettuun kohdistetun tarkastelun perusteella on. - "Onks tietoa?"
Löytyyhän sitä. Haluatko kenties lukea?
https://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/1404/1404.5854.pdf
http://backreaction.blogspot.com/2016/08/the-philosophy-of-modern-cosmology-srsly.html
Philosophy of Cosmology (Stanford Encyclopedia of Philosophy)
https://www.quantamagazine.org/physicists-and-philosophers-debate-the-boundaries-of-science-20151216/
http://publish.uwo.ca/~csmeenk2/files/PhilCosmoWeb.pdf
https://www.theguardian.com/science/life-and-physics/2017/jul/20/cosmology-and-particle-physics-face-surprisingly-similar-challenges
http://philsci-archive.pitt.edu/10110/1/soc-cosmo.pdf
Elleivät nuo riitä tai miellytä, niin etsin mielelläni Sinulle lisää.
Ja mahdollisesti suositeltavia kirjoja mm:
https://www.jstor.org/stable/20013912?seq=1#page_scan_tab_contents
https://www.jstor.org/stable/10.1086/595864?seq=1#page_scan_tab_contents
jne. - O.S: "Tämä ilmaisun vaikeus johtuu siitä, että meidän traditiossamme on totuttu ajattelemaan, että muodollinen logiikka on ainoa logiikka. Muodollisen logiikan mukaan avaruus voi yhtä hyvin laajeta kuin olla laajenematta."
Ei Sinulla näytä olevan mitään havaittavia vaikeuksia kertoa mielipidettäsi selkeästi ja sivistyneesti, kuten olet jo sadat kerrat tehnytkin eri variaatioina. Vaikeus on lukijoillasi, joiden tulisi yhtä selkeästi ja sivistyneesti ilmaista Sinun kirjoittavan kaliumkarbonaattia ja vielä lisäksi silkkana mielipiteenä, jota et pyynnöistä huolimatta perustele esimerkiksi tieteellisillä havainnoilla.
Minusta muodollinen logiikka on miellyttävämpää kuin muodoton ja vaikka Ollin logiikka on jo muodostunut tai muodostumassa sananparreksi, ei se edelleenkään useimpien pas... anteeksi, palstan lukijoiden mielestä, korvaa perusteltua tieteeseen pohjautuvaa käsitystä, josta on lukuisia fyysiseen maailmaan liittyviä ja useimpien varsin hyvin tuntemiakin todisteita.
Pieneksi lisäksi haluan huomauttaa että muodollisen logiikan mukaan universumi voi supistua yhtä hyvin kuin laajeta ja että sen staattinen olotila on edelleen muutamia kertaluokkia uskomattomampaa kuin laajeneminen.
Erinomainen otsikko avaukselle kyllä! Viittaankin tässä ohimennen erääseen käsitesekaannukseen, josta on ollut tosin aikaisemminkin paljon juttua. Asian toistaminen EI merkitse sen todistamista. - On syytä tehdä ero erilaisten ajattelutasojen välille. Biologinen elämän määritelmä - mikäli se joskus valmistuu ja vakiintuu, tullee poikkeamaan oleellisesti elämän filosofisesta määritelmästä (mikäli sellainen joskus valmistuu ja vakiintuu).
Biologinen elämän määritelmä perustuu elämän ilmiöön, sen muotoihin ja pyrkii määrittelemään molekyylirakenteita ja solun toimintaa.
Filosofinen elämän määritelmä käsittelee olentoa, olemassaoloa ja ehdottaa elämän käsitteelle havainnoista riippumattomia ilmiöitä joista ei voi saada järkiperäistä tietoa.
On esitetty, ettei biologisen ja filosofisen elämäkäsitteen välkillä olisi ristiriitaa, vaan että ne yhdessä syventäisivät näkemystä elämän ja aineen problematiikasta.
En halua ottaa tässä keskustelussa kantaa biologiseen elämän ilmiöön mm, koska aloittaja varsin painavista syistä haluaa pitää tämän keskustelun erillään luonnontieteistä ja koska keskusteluille tyypillinen rönsyily uhkaa jo muutenkin aloituksen määrittelemän aiheen selkeyttä.
Samoista tai saman kaltaisista syistä en ota kantaa myöskään elämän filosofiaan, mutta halusin omalla vaatimattomalla panoksellani tuoda esiin kiinnostukseni alfa123omin edellä esittämää erinomaista ideaa kohtaan ja esittää kohteliaimmin sen tarkempaa käsittelyä omassa aloituksessaan joko tällä tai jollakin "sisarpalstalla". - "Minkä takia ihmisten on helpompi uskoa tapahtumaan jota ei voida kuvailla sanoin, eikä visuaalisesti, kuin sellaisiin tapahtumiin jotka voidaan kuvailla sanoin, sekä visuaalisesti."
Siksi että tiedepapereissa on enimmäkseen kaavoja ja kaavioita, kun taas satukirjoissa, mainoksissa ja sen sellaisissa on runsaasti kuvia ja visualisointeja?
Ihmiset ovat kyllästyneet photoshopattuihin kuviin, umpityperiin kuvareportaaseihin ja loputtomiin amerikkalaisittain höystettyihin videoihin, joissa asia ilmenee - jos ilmenee - vasta pitkien jonninjoutavien videopätkien jälkeen.
Tieteen ja tieteellisen tiedon esittämiseen on erinomaisiksi osoittautuneita matemaattisia keinoja, joita luonnollisesti voi tukea vaikkapa animaatioilla tms. visualisoinneilla.
PS. Kiitokset edellä kirjoittaneelle nimimerkille planeetta_ei.kirj, joka mielestäni havainnollisti kuinka trollaus- tai spämmäysaloitukseenkin voi joku sijoittaa mukavaa asiaa hyvässä hengessä. - Että _näyttää_ aina vain joltakin? Tarkoittanet paikallisella harhalla mm. sitä, että vain ani harva galaksi on 13 miljardia vuotta vanhempi, eikä yhdenkään ikäarvio ylitä 14 miljardia vuotta?
// Nuorin tähän mennessä löydetty galaksi:
https://www.universetoday.com/10075/youngest-galaxy-found/
Muutamia vanhempia: http://www.oldest.org/nature/galaxies/
Jos kaikki kuitenkin on joka tapauksessa harhaa, ei paikallisten harhojen olemassaolo tietenkään varsinaisesti yllätä. Tähtien ja galaksien synty ovat vain erätä pikkiriikkisiä harhoja kaikkien muiden seassa ja ikuinen staattinen universumikin vain eräs hellyyttävän hupsu harha. Samoin jos - tai kun - luonnonlakeina pidetyt asiat osoittautuvatkin virhepäätelmiksi, on niiden varaan turha paljoa hypoteeseja rakennella. Tietonihilismi onkin hieno aate, joka romauttaa epistemologian, metafysiikan ja paljon, paljon muuta. Lakkasimme juuri olemasta, mutta ei voisi vähempää kiinnostaa. - Minusta tuo on lähinnä hätäinen tulkinta pelkistä visuaalisista havainnoista, eikä viereenkään kattava katselmus tiedetuloksista. Eikö se "kartta" galaksien astrometrisistä ominaisuuksista liikkeineen, ikämäärityksineen, kehityshistorioineen ja ennusteineen olisi tuota parempi?
- Ensinnäkin haluan - kaikella kohteliasuudella - kyseenalaistaa sen mitä huomaamme mm. siksi, ettei empirismille tulisi antaa päätäntävaltaa filosofiassa ja toisaalta siksi, ettei aistimaailmamme oletettavasti anna suinkaan oikeaa kuvaa todellisuudesta tai mistään muustakaan kuin kenties jossakin vähäisessä määrin ja sekin tällä palstalla on toistuvasti ja mielestäni menestyksellisesti kyseenalaistettu.
Mitä universumin miettimiseen tulee, se voi toki olla tai myös olla olematta filosofiaa. Perustelen lähinnä jälkimmäistä vaihtoehtoa paitsi teesi-antiteesidualismilla, myös ihmisen erehtyväisyydellä (vertaa hermojärjestelmän ärsykehakuisuus, joka tunnetusti ja todistetusti johtaa hetkittäin mm. aistiharhoihin) ja sillä, etteivät ihmisen ajattelutavat ole universumin ominaisuuksien ymmärtämiseen soveltuvia.
Käytännössä universumin ammatillinen miettiminen koostuu tunnetun universumin historian tarkistamisesta, matematiikan ja tilastotieteen soveltamisesta sekä ohjelmoinnista siinä kuin filosofiastakin ja niin valitettavana kuin asiaa voikin pitää, tutkimus ja tutkijan on nykyisin matematiikkaa ja sen sovellutuksiin perustuvaa datan käsittelyä. Raa'asta väännöstä ehdoton valtaosa tehdään koneellisesti ja lienee aiheellista esittää kysymys siitä, tulisiko myös filosofia koneellistaa siltä osin kuin se koskee universumia.
Tietokone on jo tätä kirjoitettaessa keksinyt ensimmäiset astrofysikaaliset prinsiipit, joita tutkijat eivät koulutuksestaan ja kokemuksestaan huolimatta olleet kyenneet tajuamaan. Keinoälylle massiiviseen havaintomäärään pohjautuvat toimivat teoriat olivat kuitenkin mahdollisia muodostaa. Ellemme näe metsää puilta mutta koneäly "näkee", olisiko syytä luovuttaa universumin miettiminen siihen paremmin soveltuville ja huomattavasti ihmistä kärsivällisemmille koneille?
Meille filosofian harrastajille on miellyttävää ajatella, että me toteutamme keskusteluissamme filosofisia periaatteita. Vaikka tuo olisikin ajoittain totta, voi silti kysyä onko kyseessä sittenkin enemmän elämäntapa tai yhteisöllisyyden hyödyntäminen kuin puhdas filosofia. Onko palstafilosofointi jäänne metsästäjäkeräilijöitä koolle kutsuvasta rummutuksesta tai heijastusta shamanistisesta rituaalista enemmän kuin totuuden rakastamisesta? Aikooko savanni-ihminen mölyämällä kellistää "maailmankaikkeuden mammutin"? - O.S: "Kaiken kokonaisuus on universumi."
Entä jos tuo on väärää popularisointia ja mitenkä sitten, jos se on jotain vieläkin pahempaa eli BB-teoriasta johtuva käsitys tai peräti ei-filosofista päättelyä?
No miksi vaivaudun kyselemään moisia, kun esimerkiksi wikipedia jo vahvistaa Olli.S:n esittämän teesin? (https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankaikkeus)
Syitä mm:
- emme näe, tunne, haista, maista tai muutenkaan aisti edes koko universumia, eivätkä gravitaatio- tai neutriinoastronomia ole vielä läheskään sillä asteella että niistä olisi juuri tukea tämän hetken astrometrisille havainnoille. Vaikka gravitaatio ei näyttäisikään erään tuoreen havaintojen tulkinnan mukaan vuotavan toisiin maailmankaikkeuksiin tai ulottuvuuksiin, on varhaista esittää mitään lopullista - ja niin muodoin jotakin saattaa piileksiä niin tunnetun kuin tuntemattomankin universumin ulkopuolella, jomman kumman tai molempien sisäpuolella, ihan rajoilla tai sitten oikein halvatun etäällä ja /tai toistaiseksi tuntemattomilla suunnilla. Multiversumi periaatteessa vain odottaa löytämistään ja jossakin siellä saattaa hyvinkin vallita esimerkiksi kausaliteetti joka kumoaa tuntemamme logiikan universaalisuuden mm. siksi, että logiikka onkin pohjimmiltaan vain näennäinen ilmiö eikä tuntemamme logiikka edusta multiversaalia yhtenäisilmiötä muutoin kuin mitättömänä erikoisuutena ja anomaliana.
- universumilla on taipumus yllättää tutkijansa ja jos oikein huonosti käy, jopa muutamat filosofitkin. (!) Tästä on lukuisia esimerkkejä, joita en tässä käy luettelemaan, kun useimmat kuitenkin ne tarkoin tuntevat.
- henki saattaa käydä aineen edellä, filosofiasta VOI seurata jotain todellisuuteen, empiriaan ei voi luottaa (ks. Olli.S:n kommentit aiheesta) ja määritelmät muuttuvat. Paras odotella ihan rauhassa tieteen tuloksia, kuten edellä on järkevästi todettu. Ei pidä hypätä kovin varmoihin johtopäätöksiin asiassa, jota vasta selvitellään alustavasti. Vaihtoehtoisesti voi odotella myös filofian tuloksia, mutta siitä ehkä enemmän toisaalla.
- käsitys että kaiken kokonaisuus on universumi, muodostaa välittömästi julkilausumisensa hetkellä - tai jopa ennen sitä - oman antiteesinsä, jota puolestaan voi joko perustellusti tai perusteettomasti sekä kannattaa, epäillä, vastustaa perin vaihtelevilla intensiteeteillä (siihen voi suhtautua välinpitämättömästi, pitää pelleilynä yms.) ja pitää sekä yhtä perusteltuna tai triviaalina kuin teesiäkin.
- kaikki (jopa kaiken kokonaisuus) saattaa olla harhaa. Näin etenkin, ellei empiria olekaan riittävä tekijä tulkintojen varmistamisessa. Tämän (ja edellistenkin seikkojen) vuoksi ontologia ja epistemologia noussevat avainasemaan. Tilastotieteestä yms. ei ole mainittavaa apua kertaluonteisen ilmiön, kuten universumi, ominaisuuksien määrittelyssä. Solipsismi ja nihilismi kumoavat mitä tahansa milloin hyvänsä ja vaikkei niillä sinällään ole pienintäkään väliä, ne saattavat silti kuvata kaiken kokonaisuutta.
- universumi VOI olla ikuinen. Jos filosofiasta vielä tuonkin lisäksi jotain seuraa todellisuuteen, on piru merrassa. Kaikki mitä voi yleensä ottaen tapahtua, tapahtuu varmasti ja sen lisäksi vielä (jokseenkin tai lähes) kaikki mahdoton muuttuu mahdolliseksi, joten sekin tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. Hyvä jos ikuisuuskaan riittää kaikelle sen puitteissa tapahtuvalle. - O.S: "Alku sana on sellainen, ettei sillä ole mitään merkitystä kun puhutaan kaiken kokonaisuudesta. Se on kuitenkin aina ollut. Se on koko ajan. Sillä ei ole aikaa."
Aluttomuuden hypoteesi n:o 2b...
O.S: "Aika ja tila, avaruus, ovat sellaisia asioita, että jos meillä on universumista niiden kohdalla väärä malli, niin ei teoria silloin voi vastata todellisuutta."
Sinulta sitä noita viisauksia irtoaa semmoiseen tahtiin, että on kuin hiljaa sataisi. Eräs viime aikojen syvällisimmistä totuuksista, jonka kaltaisten takia kannattaa täällä poiketa!
O.S: "Tiede käytännössä on havaintojen ja mallien ikuista rukkausta, ettei tällainen rationaalinen mietiskelykään sitä yksin ratkaise. Muttei havainnot ja empiria yksin yhtään sen kummemmin."
(Musti.Hintikka taisi jo kommentoida tuotakin dilemmaa alempana. Kiitoksia!)
O.S: "Lopulta keskusteluissa päädytään kuitenkin aina vaan siihen, että odotellaan rauhassa mitä ne siellä tieteissä saavat aikaan."
Montakohan kamelia ehtisi kivittää kuoliaaksi pehmeillä viikunoilla ennen kuin me täällä filosofiapalstalla hoksaisimme yhtäkään tieteen aikaansaannosta?
Joku luonnehtii mm. Gaia-satelliitin yli puoltatoista miljardia parallaksihavaintoa Linnunradan tähtien etäisyyksistä ja liikkeistä yms. astrometrisistä piirteistä sellaiseksi tietopaukuksi, joka todella avasi tieteilijöiden silmät galaksin ominaisuuksien suhteen. (Hipparcoksen data kuvasi alunperin vain 118 000 tähden rektaskension, deklinaation, parallaksin, ominaisliikkeen ja säteisliikkeen 2–4 millikaarisekunnin tarkkuudella, mutta siitäkin saatiin silti laajennettua yli miljoonaa tähteä kattava Millennium Star Atlas) Eikä se siihen lopu Gaiankaan osalta.
Tähdet liikkuvatkin parvissa kuten linnut, mustasta aukosta koostetaan ensimmäistä valokuvaa (hehe) jne, mutta täällä sitä vaan odotellaan rauhassa aikaansaannosta. Ei sitä taida tulla meidän elinaikana, tai eivät ainakaan juokse tänne sitä popularisoimaan. Ylen ovat velttoja, tieteilijät. - "Oletko ajatellut stand-up uraa?"
En IHAN, mutta meillä on koossa semmoinen jäähdyttelevistä muusikoista ja laulajista kertynyt seniorijengi, jonka pienimuotoisissa konserteissa joudun toisinaan juontamaan. En kyllä lavalla yritä vitsailla, siteeraan vain mahdollisimman totisena joitakin filosofien (ja poliitikkojen) lausahduksia, mutta yleisö nauraa kuitenkin vääränä.
planeetta_ei.kirj: "Mitäpä sitä turhaan päätän vaivaamaan kaikenlaisilla tyhjänpäiväisillä säännöillä, laulaminenkin on paljon helpompaa nuotin vieressä, siellä on paljon enemmän tilaa."
Jees! Tuon nuotin vierestä laulamis-kommentin saatoin kuulla J. Hallikaisen suusta ja olen sitäkin paljon lainannut - ja toteuttanut - vuosien mittaan. :) Mulla kun on absoluuttinen sävelkorva, AINA väärin.
Kiitokset kummallekin edellä kommentoineelle - ja luonnollisesti kaikille muillekin ketjuun kirjoittaneille. - Aluttomuuden hypoteesi n:o 2a: Jätetään edellisestä pois kaksi ensimmäistä oletusta ja todetaan kylmän rauhallisesti ettei alkua ole.
Aluttomuuden hypoteesi n:o 2b: Palautetaan (jos jaksetaan) kaksi ensimmäistä oletusta, mutta poistetaan kolmas. Muuta ei tarvita, aikaa ei ole, kausaliteetti on kadonnut ja se mitä on (jos on), on "ikuista". Tätähän se Ollikin on usein esittänyt (silloin kun ei ole esittänyt jotain muuta). Ajaton universumi, voilá! Se on staattinen, ikuinen, eikä hevin pilaannu.
Aluttomuuden hypoteesi n:o 3a: Jätetään vain neljäs oletus ja todetaan että kaikki on joko mahdollista, mahdotonta tai siltä väliltä, mutta vaaka kallistuu niin vahvasti mahdollisen puolelle ilman kiusallisia fysiikan/luonnon/yms. lakeja että se lienee tosi ja filosofit niin muodoin suurella todennäköisyydellä rakastavat sitä huolimatta siitä että paradoksit katosivat. (Eihän niitä oikeastaan ole tähänkään asti ollut ja voi niistä edelleen keskustella kuten ennenkin.)
3b: kuten edellä paitsi sallitaan säälistä fyysikoille ja matemaatikoille pieni siivu esim. antamalla universumin toimia syklisesti. Tästä on hienoja variaatioita jo muutenkin (esim. R.Penrose & kunmppanit), joten ei niistä tässä sen enempää.
3n: kuten edellä, paitsi mielistellään tieteilijöitä hivenen enemmän ja hävitetään vain yksi luonnonlaki kerrallaan tai vaihdetaan juonikkaasti sen vakioisuus ja tehdään siitä parametri. Fyysikoiden korttitalo ei välttämättä kaadu kokonaan, mutta tieteen tulee selittää useimmat havainnot uudelleen. Hah! Siitäpä saivat, kurjat! Kausaliteetti ei kadonnut, mutta kääntyi uusille urille ja todella moni vaihtoehtoisena tai tieteenvastaisena pidetty teoria muuttuikin varteenotettavaksi. Niistäkin tunnetaan satoja ellei tuhansia vaihtoehtoja, joten ei tuhlata niihin aikaa.
3n 1: Kiusataan tieteilijöitä ja hukataan gravitaation lisäksi vaikkapa momentin säilyminen, mekaniikka yleensä, matematiikka pääosin, valonnopeus (ainakin osaksi aikaa) ja kun noin pitkälle on päästy, niin keksitään hatusta ihka omia toistaiseksi tuntemattomia vuorovaikutuksia. Mitä esimerkiksi saadaan? No vaikkapa OSP ja luultavasti paljon muutakin jännää, millä voi täyttää palstan kuin palstan vuosikymmeniksi!
Huom. Nämä olivat vain kalpea aavistus siitä, mitä tieteestä ja todellisuuden ikeestä vapaa filosofia voi tarjota. Esimerkiksi filosofinen kosmologia on kivaa, kun todistustaakan voi jättää muiden huoleksi. Alkemistit aikoinaan todistivat moniakin asioita, olivat tieteen edelläkäsijöitä ja airuita, mutta ennenkaikkea filosofeja ja henkimaailman ja metafysiikan aitoja kannattajia. Heidän touhuistaan onkin sitten vain pieni askel oikein "tosi uskovaisten" henkimaailmoihin ja monen moiseen mukavaan hypoteesiin. - Olli.S. kirjoitti aloituksessaan: "Kaikella on alku. Kaikella muulla on alku paitsi kaiken kokonaisuudella. Kaiken kokonaisuudella ei ole alkua. Kaikella muulla on alku."
- ja siihen Järkisyitä kysyi perusteluja.
Vaikka olen taipuvainen ajattelemaan kaikella (tai kaiken kokonaisuudella, jos niin haluiaa sanoa) olevan alkunsa, en lainkaan pidä mahdottomana sitä ettei koko systeemillä olisi alkua.
Oletus n:o 1: Jokaisella tapahtumalla, tapahtumaketjulla tms. ON määriteltävissä oleva alku.
Oletus n:o 2: Jokaisella tapahtumalla, tapahtumaketjulla tms. on määriteltävissä oleva loppu.
Oletus n:o 3: Edelliset pitävät paikkansa sen kausaalisuuden takia, jota kutsutaan ajaksi. *)
Oletus n:o 4: Kuvitellaan yksinkertaisuuden nimessä ettei entropiaa ja "luonnonlakeja" joko ole tai ettei niitä tarvitse huomioida. (Tämä on tietenkin aika outoa ja erikoista, mutta oletetaan nyt tämän kerran, koska filosofiasta VOI seurata jotain todellisuuteen, vaikkei sen tietenkään tarvitse tai pidä olla juuri tämä juttu)
Oletus n:o 5: Tapahtumia on tosi paljon. **)
Oletus n:o 6: Oletuksia ei tarvita enempää kuin nämä. :)
Aluttomuuden hypoteesi n:o 1: Vaikka tapahtumat ja niiden yhdistelmät alkavat ja päättyvät, ne eivät ala tai myöskään pääty samanaikaisesti. Aina on käynnissä vähintään yksi tai useampi tapahtuma ja siksi kokonaisuudella ei ole alkua.
Jos kuitenkin aika jatkuu jatkumistaan, ei äärellinen määrä tapahtumia riitä, vaan väistämättä tulee kerran hetki jolloin ne ovat kiusallisesti kaikki loppuneet. Jos taas tapahtumia on äärettömän monta, homma toimii loputtomiin - ja ilman loppua ei alkuakaan tarvita. Samoin, jos tapahtumat eriaikaisesta alustaan huolimatta ovat tasakestoisia, ei loppua tule eikä alkua tarvita.
*) Aikaa ei kannata ehkä ymmärtää esimerkiksi ihan "Einsteinin tapaan". Einstein oli hieno heppu, mutta sekoili mahdollisesti tuossa jutussa. Miten aikaa sitten kannattaa ymmärtää, sen jätän lukijan ratkaistavaksi, koska filosofia.
**) Jos tapahtumia on äärettömästi, se saattaa kertoa jotakin todellisuudesta. Tämä olisi eräs filosofian ratkaistavista seikoista, jotta luonnontiede tms. voisi sitä kunnolla tutkia. :) - "102 mhz radiosingnaalli on myös todiste.
singnaali niin voimakas että ei voinut olla heijastuma."
Joo. Viestintäviraston tiedotteen mukaan Alajärven NRJ ja Enontekijön Sami-radio tosiaan lähettävät n. 102 megan taajuudella. - Taitelija Nummisen ja Pedro Hietasen työ juuri tuon Wittgensteinin ajatelman parissa on kuulunut kestosuosikkeihini jo vuosien ajan - monesta syystä. :)
- Hae itse metagalaksisi. Me kaksi olemme jo ajat sitten keskustelleet tuosta muinaisesta kielikuvasta ja jouduin silloin kertomaan mitä termejä tällä vuosituhannella käytetään niin suomen yleiskielessä, kuin tieteenkin kielessä avaruuden suurista rakenteista.
Jos aivan välttämättä haluat koristella mielipiteesi arkaaisilla ilmauksilla (ja niillä tahallisesti hämärtää viestiäsi entisestään), voisit tietenkin olla systemaattinen ja puhua vedyn asemesta häkyhöyrystä, kutsua elohopeamittaria eläwällä hopialla täytetyksi lämpymittarin laitokseksi, nimittää tähtiä rei'iksi eetterissä jne. - O.S: "... eikä sanoja koskaan määritellä sen kummemmin tai tarkemmin missään muuallakaan."
No eipä tietenkään. Ihan totta... vai onko sittenkään? Vrt. esim:
https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Suomen_kielen_tähtitieteen_sanasto
https://www.ursa.fi/extra/kosmos/hakemisto.html
https://www.atnf.csiro.au/outreach/education/senior/astrophysics/astrophysics_glossary.html
http://www.seasky.org/astronomy/astronomy-glossary.html
jne.