- "Mitäs korjattavaa naisilla tuossa on, saavat monesti itseään tasokkaamman miehen. "
Ei se "tasokkaampi" tunnu ollenkaan tasokkaalta, saati tasokkaammalta, jos yhteiselo ei suju, eikä mitään aitoa henkilöiden välillä ole. - No mitä se sua liikuttaa? Jos kerran naiset ovat pääsääntöisesti mielestäsi huonotasoisia, joista ei kukaan mies kiinnostu, niin mitä väliä sillä sulle on? Jotenkin kummasti tunnut käyttävän aikaa muiden asioiden miettimiseen ja sen selittämiseen (itsellesi ja muille), että ei naiset ainakaan kenellekään kelpaa. Miksi et käyttäisi tätä aikaa ja energiaa siihen, että seurustelisit jonkun kiinnostavan naisen kanssa ja nauttisit elämästä? Luulisi, että olisi järkevämpää keskittyä niihin mielenkiintoisiin naisiin eikä jumittua pohtimaan niitä epäkiinnostavia. Vai onko tilanne nyt se, että ne kiinnostavat naiset eivät lähteneetkään sun mukaan...? Sitten taas, jos mielestäsi kaikki naiset ovat epäkiinnostavia, niin sekin on ihan ok - sit myönnät vaan itsellesi, että naiset ei ehkä ole sun juttusi, ja alat miettiä, mikä sen sijaan voisi olla.
- Kysyinkin aiemmin, että miten määrittelisit hyvän miehen? Ajatteletko, että hyvillä miehillä ei ole mahdollisuutta parisuhteeseen? Ovatko mielestäsi kaikki parisuhteessa olevat miehet huonoja miehiä?
Minusta ei muuten ole tarpeen rakastaa kaikkia ihmisiä ja eläviä olentoja - riittää, että kunnioittaa. Ja melkein parempikin niin, koska rakkaudesta on myös vääristyneitä muotoja, jotka voivat pahimmillaan olla jopa tuhoavia.
Minä tunnen paljonkin hyviä miehiä, jotka ovat parisuhteessa, joten näkisin hyvillä miehillä olevan ihan hyvät mahdollisuudet. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikilla on aina yhtä hyvät - kyllä minäkin sen tiedostan, että moni sinänsä hyvä ihminen jää ilman suhdetta. Näissä hyvissä ihmisissä on sekä miehiä että naisia. Kyllähän monella on itsestään riippumattakin huono onni, sitten taas joidenkin kohdalla voi olla jotain esteitä, ettei hänen potentiaalinsa pääse näkyviin. Tai sitten joku hyvä ihminen ei vaan onnistu kohtaamaan ihmistä, joka kiinnostuisi romanttisessa mielessä juuri hänestä.
Ei se silti sitä tarkoita, että joku joku nainen ei kiinnostu jostakin tietystä hyvästä miehestä, niin hän kiinnostuu sitten huonosta miehestä.
Mutta toisaalta... nyt kun tätä sanaparia "hyvä mies" tässä pyöritellään, niin sen verran omahyväiseltä se ehkä kuulostaa, että se alkaa tehdä itseään tyhjäksi. Eikö lopulta ihminen, joka uskoo olevansa "hyvä ihminen" (tai tässä tapauksessa vaikka "hyvä mies") ole vähän epäilyttävä? Useinhan juuri parhaat tyypit ovat niitä, jotka näkevät ja myöntävät itsessään olevan vikoja ja uskovat, että voisivat olla paljon parempiakin ihmisiä kuin mitä ovat. En ole ikinä missään tämän palstan ulkopuolella edes kuullut ihmisten käyttävän tällaisia sanoja itsestään tai toisistakaan. Jaa, no ehkä jossain uskovaisten retoriikassa voidaan puhua tähän sävyyn. Mutta muuten tällainen tuntuu vähän todellisuudesta - ja ihmisestä - vieraantuneelta.
Ja kuten kai aiemmin jo sanoin - vaikka joku olisi kuinka hyvä mies tai hyvä ihminen, ei se silti sitä tarkoita, että juuri hänen kanssaan aina suhde onnistuu. Hyvänkin ihmisen kanssa suhde voi olla onneton. - Niin, voi hyvinkin olla, että moni ei tule valinneeksi parasta mahdollista kumppania, mutta veikkaanpa, että palstan katkerat ja misogyyniset ätmit eivät missään tapauksessa pääsisi jonon kärkeen, vaikka kuinka tehtäisiin valinta sen mukaan, kuka oikeasti olisi paras valinta parisuhteeseen, elämänkumppaniksi tai edes lyhyempään seksipainotteiseen seurusteluun.
Millä lailla parinvalinta tai vaikka ihmisen rakastuminen voisi olla tasa-arvoista? Rakastuessaan yhteen jättää väistämättä kaikki muut ulkopuolelle. Ehkä täyteen tasa-arvoon päästäisiin vain siten, että kukaan ei enää välittäisi mistään ja pariutuisi satunnaisesti kenen tahansa kanssa - tällöin kaikki olisi tasa-arvoisen sattumanvaraista, kukaan ei välittäisi kenestäkään ja parisuhde tarkoittaisi vain samanlaista yhdentekevää ihmistä kuin joku random, jonka ohi kävellään jalkakäytävällä. - Esimerkkisi on tietenkin älytön, koska työelämää ja ihmisten pariutumista saati rakkauselämää ei voi verrata yks'yhteen, mutta kun nyt kerran teit niin, niin tarkastellaan asiaa sitten siitä näkökulmasta.
Ongelmahan ei feministisessä ajattelussa olekaan se, että kuka tahansa nainen ei tule valituksi johonkin johtajan pestiin, tai että kaikki naiset eivät ole yrityksissä johtajia. Täällä palstalla taas nähdään toistuvasti ongelmaksi se, että naiset eivät kelpuuta ketä tahansa miestä vain siksi, että mies haluaa kyseisen naisen kanssa suhteeseen tai seksiin. Eivät feministitkään vaadi, että kenen tahansa naisen pitäisi tulla valituksi johtajan pestiin vain siksi, että nainen itse sinne haluaa. Vaan feministinen kritiikkihän on lähtenyt siitä tilanteesta, että vaikka nainen olisi pätevin eli sopivin, on valittu mies. Miten tämä vertautuu parisuhdekuvioihin? Kaiketi niin, että jotkut vastaavat enemmän sitä, jollaista henkilöä toivotaan. Koska oletettavasti sopivin kumppani on sellainen, jonka kanssa on miellyttävintä olla. Eli jos nainen valitsee kumppaniksi sen, joka miellyttää eniten, hän toimii silloin juuri kuten työelämässä pitäisi, eli valitaan se, joka on sopivin. Jos nainen valitsisi vastenmielisen miehen, tällöin hän toimisi juuri niinkuin se taho, joka valitsee vähemmän pätevän miehen pätevämmän naisen ohi. - "Käännät asian päälaelleen. Kysy ennemmin, miksi hyvän miehen valitseminen on niin monelle naiselle vaikeaa. "
Millainen sun mielestä on hyvä mies? Millä perusteella muuten ajattelet, että hyvän miehen valitseminen on monelle naiselle vaikeaa?
Ei sillä, etteikö se varmasti pidä monen kohdalla paikkansa. Ihan samalla lailla monelle miehellekin on vaikeaa valita hyvää naista - siis hyvää kumppania, itselleen sopivaa, yleensä parisuhteessa tasapainoista ihmistä.
Mutta asiat eivät silti ole ihan niin yksinkertaisia, että kaikki hoituu vaan, kun valitsee "hyvän miehen" (tai hyvän naisen). Parisuhde kun on sen verran moniulotteinen asia, että jopa kaksi hyvää ihmistä saattavat voida keskenään huonosti, jos eivät vaan persoonina ja ihmisinä ole sopivat toisilleen. Ja siis nimenomaan sopivat elämänkumppaneiksi. Voi olla, että he tulisivat loistavasti toimeen työkavereina tai jopa kavereina, mutta pariskuntana he saisivat aikaan vain murhetta ja pienimuotoisen katastrofin - kaikki kumpikaan ei joisi tai olisi väkivaltainen tai mielenterveysongelmainen.
On toki totta, että moni ihminen on lähtökohtaisesti jo hankala kumppani, mutta tätä ei välttämättä tajua tutustumisvaiheessa. Tunnen itse ihmisiä, jotka ovat ihania ystäviä, mitä parhaimpia työkavereita, omistautuneita vanhempia - mutta aika kamalia kumppaneita. Ja tiedän näitä sekä naisissa että miehissä. - Millä lailla sinusta on rasistista tai syrjivää, jos seuranhaussa, esim. Tinderissä, "tykkää" vain niistä, jotka oikeasti kiinnostavat? Se, jos miehet huiskivat niitä tykkäyksiä vähän kaikille, myös epäkiinnostaville, ei suinkaan tarkoita sitä, että miehet olisivat tasapuolisen kiinnostuneita näistä kaikista naisista. Ihan yhtä epätasa-arvoisia miehetkin ovat seksuaalisessa halussaan, kiinnostuksessaan ja rakastumisessaan - jos sitä nyt haluaa ajatella epätasa-arvoisena, että ei kiinnostu joka ikisestä. Kun oikeastaan, jos kuka vaan kävisi, tarkoittaisi se sitä, ettei pidä kenestäkään erityisesti. Ja se taas olisi aivan ristiriitaista tässäkin ketjussa peräänkuulutetun rakkauden kanssa.
Niillä Tinder-matcheilla ei sinänsä liene paljonkaan merkitystä. Palstalla elää oletus, että kaikki naiset saavat satoja, ellei tuhansia matcheja, mutta itse eivät tykkää melkein kenestäkään. Tämähän on mahdottomuus. Saadakseen satoja matcheja, pitäisi naisten itsekin tykätä satoden miesten profiileista. Ja tämä taas on ristiriidassa sen käsityksen kanssa, että naiset ovat nirsoja. Ei voi olla nirso, jos lyhyessä ajassa on kelpuuttanut satoja. Sitten taas, jos melkein kukaan ei kelpaa, ei itsekään voi saada paljon matcheja, eli oletus loputtomasta Tinder-suosiosta ei pääse toteutumaan.
Ja eivät ne lukuisat matchit tarkoita sitä, että on lukuisia mahdollisuuksia parisuhteeseen tai edes seksiin. Olen seuraillut joidenkin heterokavereiden (naisten) meininkejä mm. Tinderissä, ja kyllä siellä on aika maltillista se matchien määrä, ja ei niistä yleensä mitään tule. Ja aika usein miehetkin vaan ghostaavat. Ja toisaalta, eihän sillä matchien määrällä mitään tee, jos ne matchit haluavat eri asiaa kuin itse. Eli jos itse haluaisi vakavaa parisuhdetta, mutta saa kymmenen matchiä, jotka haluavat vaan kirjoitella seksisävytteisiä viestejä ja/tai harrastaa kerran, pari seksiä, niin yhtä lailla turhauttavaa sekin on, kuin jos ei matcheja tulisi ollenkaan. Siinä pettymys vain ajoittuu eri lailla.
Ja kyllä niitä sellaisiakin naisia on, jotka eivät meinaa saada matcheja sitten ollenkaan.
Ja toisaalta sillekään ei mitään voi, jos jostakin ihmisestä ei vaan kiinnostu. Mutta jos lohduttaa, niin itse en ainakaan suosi ketään miehiä toisten kustannuksella. Kaikki saavat minulta pakit, koska haluan olla naisen kanssa. Joten jos miesten välinen "tasa-arvoisuus" deittimaailmassa olisi tavoite, niin ainakin naisten siirtyminen lesbosuhteisiin olisi yksi ratkaisu tähän. Ei tarvitsisi enää valittaa, että naiset valitsevat vääränlaisia miehiä, kun he eivät enää valitsisi ketään miehiä. - No, tämä olisi toki yksi vaihtoehto. Itse kannatan kaikille vapaaehtoista asepalvelusta. Olen aina vastustanut myös sitä, että armeija on pakollinen miehille. Joten itse en voi arvomaailmani puitteissa millään lailla kannattaa pakollista asepalvelusta millekään ihmisryhmälle, edes kaikille.
- No mutta eikös se sitten ole ihan hyvä yhtälö? Palstallahan on sivukaupalla toitotettu, ettei miehiä oikeastaan kiinnostakaan kuin ne tissit ja perse. Joten miksi nainen tarjoisikaan miehelle mitään muuta, jos kerran tuo riittää?
- Kyllä tuollaisestakin listasta valitettaisiin, että: "Kauheita vaatimuksia, miksi muka pitää olla hassutteleva, entäs sitten kaikki ne kiltit ujot miehet, jotka eivät osaa hassutella, eivätkö he muka kelpaa suhteeseen ja eikö heillä muka ole oikeus saada pillua... ja miksi pitää olla mukava, pitääkö muka olla joku seuramies, entäs sitten kaikki ne miehet jotka tykkäävät vaan miettiä omia juttujaan, eikö kukaan ajattele heitä... ja miksi pitää olla hyväkäytöksinen, entäs sitten kaikki aspergerit ja touretten syndroomasta kärsivät, miksi he eivät kelpaa naisille..."
On ihan sama, mitä listassa lukee, aina joku loukkaantuu ja valittaa.
Itse asiassa tuo Liisan listaus ei ollut mitään ihmeellistä. Aika moni saman ikäluokan helsinkiläismies osuu siihen kategoriaan. - No itse asiassa hänen toivelistassaanhan nimenomaan oli aika vähän erityisen tarkkaan rajattuja toiveita .
- Itse asiassa lapsiperheessä ei omakotitalo ole ainakaan taloudellisesti järkevä ratkaisu. Se on usein aika kallis ja työläskin asumismuoto. Ja lopulta niitä lisäneliöitäkään ei tarvita yleensä niin paljon, etteikö kerrostaloista löytyisi sopivaa asuntoa, ellei nyt sitten ole kyse jostain 12-lapsisesta lestadiolaisperheestä. Ei omakotitalo todellakaan ole mikään hankinta, johon ajaudutaan pakon edestä, vaan kyllä se on valinta ja oma päätös. En keksi yhtään paikkakuntaa, jossa omakotitalo olisi halvempi kuin kerrostaloasunto. Jos nyt ei lasketa mukaan täysremonttia kaipaavia, puolihomeisia mummonmökkejä jostain korvesta. No, saattaahan sellaisiakin löytyä, mutta useimmiten ei ole niin.
- Ehkä hän toivoo ihmistä, jonka kanssa elämäntavat osuisivat yksiin. Ja jos itse on kaikkea muuta kuin omakotitalo mökki -ihminen, niin ehkä hän sitten toivoo kumppanilta samaa ihan vaan siksi, että kummankin yhteinen arki solahtaisi sujuvasti yksiin. Mistäs tuota tietää. Sinulle toisen asumismuoto ei olisi ongelma - eikä kyllä minullekaan - mutta meillä ihmisillä kun on niin eri näkemykset. Ehkä tämä henkilö nyt syystä tai toisesta kokee just tämän asumismuodon tärkeäksi. Tosin jos Töölön kierrätysryhmästä etsii, niin omakotitaloasujaa ei todennäköisesti sieltä kovin helposti löydykään - mökin omistajia toki voisi löytyä.
- "Joo ei tarvitsekaan mutta miehellä kun ei mitään vaikutsmahdollisuutta noihin lapsijuttuihin ole, nainen saattaa esittää olevansa vela ja sitten vain tapahtuu "vahinko" tai toisinpäin niin ei siinä oikeastaan miehen haluamisella ole edes mitään väliä kun nainen päättää kuitenkin siinäkin asiassa. "
Hiukan foliohattuiselta kuulostaa ajatus siitä, että velana esiintyvä nainen nimenomaan etsisi isäkandidaattia silkkaa ilkeyttään. Tai no ehkei foliohattuiselta, mutta jonkun saippuasarjan juonenkäänteeltä.
Jos lapsia haluaa, niin eiköhän helpoin tapa saada niitä olisi etsiä myös lapsia haluava mies, sen sijaan että yrittää huijata jonkun vela-miehen isäksi. - Riippuu kahvilasta. Minulla taas on päinvastainen käsitys - usein leipomoissa ja kahviloissa saatetaan osata käyttää sellaisiakin ainesosia, että nimenomaan ei tule sitä imelyyttä, kun moni kotileipuri lataa vaan taikinan täyteen sokeria. Mutta kahviloitakin on monenlaisia.
- No, ilmoituksessa luki, että aluksi asuttaisiin omissa asunnoissa. Ihan järkevää minusta. Yhteenmuuttoa kannattaa miettiä sitten, kun suhde on vakiintuneempi. Vaikea päätellä, miksi ehdottamasti ei saisi asua omakotitalossa - ehkä nainen itse ei halua sellaiseen ja päättelee, että omakotitalossa asujille se asumismuoto on todella tärkeä, josta ei voi joustaa. Vaikea sanoa. Ehkä hän ajattelee tässä sen verran pitemmälle, että kuitenkin toivoo jossain vaiheessa voivansa asua yhdessä. Jospa hän ei halua muuttaa pois kantakaupungista.
- Tästä ehkä huomaa myös sen, että lehtijutusta tulee vähän vääristynyt kuva koko ilmoituksesta.
- Aivan. Sekoitin lehtijutun ja varsinaisen ilmoituksen (kävin nimittäin ihan uteliaisuuttani katsomassa sen :D ) ja lehtijutussa tosiaan lukee vain tuo. Mutta varsinaisessa ilmoituksessa luki, että intiimielämää jokaisena yhdessä viettynä päivänä, poislukien tutustumis- ja tapailuvaihe, ja hän toivoi että n. puolet ajasta vietettäisiin yhdessä. Eli käytännössä se tarkoittaisi seksiä ehkä muutamana päivänä viikossa (ja edelleen: poislukien tapailuvaihe). Tuo ei minusta mitenkään poikkeukselliselta kuulosta. Ja useinhan juuri suhteen alussa se meneekin niin, että seksiä on todella usein, tyyliin päivittäin, ei siinä tarvitse mikään panomies olla.
Tilanne voi aina vuosien myötä muuttua, mutta kyllä se vähän niin on, että on paras tilanne, jos jo alussa on suunnilleen samanlainen libido. Sellainen "seksiä kerran päivässä" kun voi vuosien saatossa muuttua tilanteeseen, jossa seksiä on pari kertaa viikossa, ja useimmiten alun kiivaampi tahti tulee ajan mittaan vähän muuttumaan. Hyvässä lykyssä ollaan suunnilleen samantahtisia vielä kymmenen vuoden päästäkin. Mutta näin ei ainakaan tule olemaan, jos libodot olivat alussakin täysin erilaiset. - Tässä+ilmoituksessahan+ei+tainnut+olla+yhtäkään+ulkonäkövaatimusta,+ei+edes+toivetta.
- Käsitin, ettei tarvitse olla ura pitkällä, vaan että jotain ammatillista kunnianhimoa kuitenkin olisi. Eikä siinä vaadittukaan hyvätuloista, vaan sellaista, joka pystyy rahoittamaan itse oman elämänsä - voihan sen tehdä pienilläkin tuloilla. Ilmoituksessa esitettiin toive tulevaisuudessa kulujen jakamisesta joko 50-50 tai tulotason mukaan. Veikkaan, että tässä halutaan vaan rajata pois siivellä eläjät, lokit ja elämäntapapummit.