- Jos tilattava uusi vene maksaa 300 000 ja keulapotkuri siihen 15 000, kannattaa se potkuri tilata. Veneeseen totuttelussa potkurista on iso apu ja venekohtaisen sekä yleisen ajokokemuksen kasvun myötä potkurin käyttötarve vähenee. Potkuri on venettä edelleen myytäessä taas avuksi. Sen kakkosostajallekin on helpompi oppia ajamaan potkuriin turvaten. Kalliiden veneiden ostajat eivät yleisesti ole erityisen osaavia kahvojia. Enemmän mennään virkamiespurjehduksina ne vähät reissut.
Itse en enää ainakaan ryhtyisi vanhaan veneeseen laittamaan keulapotkuria jos vene ei ole liki tai yli 40 -jalkainen. Niissä toki potkuri yleensä jo onkin. Potkuri on suhteellisesti kallis investointi jos pohjaveneen käypä arvo on vaikka 30-50 000 euroa. Lisäksi potkuriasennus on ainutkertainen työ eikä asennuksessa kertyvästä opista ole myöhemmin etua.
Asennusajan jos käyttääkin veneen käytännön käsittelyn opiskeluun niin hyöty on paljon suurempi ja hyödyllinen lopun ikää.
Keulapotkuri on tee-se-itse- tai turaajaputiikkiaseneisena myös tulipaloriski. Ampeereita menee satoja ja sulakekin on niin iso että se ei välttämättä auta. Keulapotkurin virtakahva on syytä pitää auki aina kun potkurin käyttötarvetta ei ole. - Mitä mahtaa Tapio funtsia?
Kova keikka lähenee loppuaan ja hän pääsee pian tapaamaan rakkaimpansa. Tuskin hän juuri muuta miettii, vai mitä meinaatte?
Ei liene Tapiolta huutia tulossa myrkkymaalarifirmalle, aurinkokennoputiikille tai muille, aivan niin tyypillisillä tavoilla omat hommansa sössineille tahoille. Niitä on Suomen venesektori pullollaan.
Mitäs niistä, jokainen venemies on tasollaan joutunut ne kokemaan. Erona vain se, että me ankkalampiseilorit lähinnä vain kärsimme niistä lompakollamme. Emme me muut seilorit kärsi niiden tössijäputiikkien takia kahta kuukautta lisäpyttyä veneessä kaasuitta, sähköittä, eristyksissä.
Tapion asia ei kosketa meitä muita juuri kuin lukemamme perusteella. Nyt on toki taas helpompaa tiedostaa se tosiasia että veneiden kanssa voi luottaa vain itseensä ja jo itse koeteltuihin palveluntuottajiin. Ei muihin ja niihinkin luottotahoihinkin vain kotivesiretkien tiimoilla. Ulos merille mennään aina omillamme, joka kerta.
Radioamatöörit saavat Tapiolta varmasti lämpimät kiitokset osallisuudestaan. Siinä porukassa omistaudutaan asialle ja ratkaistaan hommat. Kuso kulkee ja joskus jos ei, periksi ei anneta ennen kuin yhteys saadaan. Siltä on ainakin vahvasti vaikuttanut.
Hieno, periksiantamaton suoritus, niin on voinut sanoa jo kauan.
Tapiossa olisi jollekin psykologian tutkijalle mainio tietolähde siitä, miten ihmismieli käsittelee ja kestää pitkää yksinoloa käytännössä ilman pakomahdollisuutta. Samoin siitä, miten kaikki on tehtävä ilman muun sivilisaation apua. - Voit laskea että 4,5 solmun matkavauhdin saa tyvenessä neljänneskaasulla ja vastatuulessa kolmanneskaasulla. Keskikulutukseksi 1 litra/tunti. Koko matka koneajolla veisi 15 litraa.
Kokeile moottoripurjehdusta jos tuuli on kevyt. Se pudottanee kulutuksen kympin tienoille ja matka taittuu.
Veikkaan että teet reissun suurelta osin purjeilla ja ainetta kuluu 4 litraa. Varaudu silti 15 litraan reservi = 20 l.
Laskelmani perustuu omiin Scanper 22 -kokemuksiini saaristossa. - Päätelaitteen vaihto ei ainakaan Navionicsissa aiheuta ohjelman uudelleenostamista. Ostin aikanaan sen Samsungin tablettiin joka kesti viitisen vuotta. Latasin heti saman Navionicsin Samsungin kännykkään joka myös hajosi myöhemmin. Ostin toisen Samsungin kännykän ja latasin Navionicsin siihen. Sen pudotin mereen kahden viikon käytön jälkeen ja ostin kolmannen kännykän johon taas sain lisää maksamatta ladattua saman Navionicsin.
Homma pyörii henkilökohtaisen Google -tilin kautta. - Jep. Se superjahtiväki ei lähde yhtään sinne merelle kärsimään. Ihan jo tavallisemmassakin mittakaavassa operoivat toimivat pitkälle samoin periaattein. Vene on heille sosiaalisen kanssakäynnin väline, ei elämäntapa. Varakkailla on lisäksi paljon muitakin ajanvietteitä.
Suomeen ilman varsinaisia talousrajoitteita hankittavan veneen tulee toki sopia täkäläisille väylille ja satamiin. Jo 50 -jalkainen tekee elämästä vaikeampaa. Sille ei löydy usein peräpoijua ja syväys rajoittaa, joskus maston korkeuskin, kuten Naantaliin pääsyssä.
Venekoossa muutoinkin on miettimistä. Itse ajattelen ettei yli kolmea lisähenkeä veneessä jaksa kuin viikonlopun.
Mulla oli kerran 5 -henkinen sutjakka puolalainen jooganaisisto kaksi viikkoa kyydissä etelässä. Sen jaksoi kun itselleni on yhden hengen hytti kansisalongin alla. Kälätykseltä oli päästävä suojaan. Toki tuolla miehistöllä sai hyvin naapuriapuja rantautumisiin ja yleensä niin patalaiskat marinerotkin tulivat auliisti jeesaamaan ;)
Isolla porukalla hyttien tasapuolinen jako on haaste. Osa hyteistä on isommissakin veneissä aina ahtaita ja siitä jaosta tulee sitten mutinaa. Sellaista ei jaksa. Siksi kunnollinen perä- ja keulakajuutta, ei muuta ja ne max. kolme lisähenkeä veneeseen. Kolmen kokemattoman perään on helpompi katsoa kuin viiden-kuuden. Kaitsemistarve ei suinkaan vähene veneen kasvaessa. - 1.11.+-31.3.+on+yleensä+kausi,+jolloin+venevahinkokorjauksesta++omavastuun+lisäksi+peritään+20+tai+25%+korjauksen+hinnasta.+
- Asia alkaa venevalinnasta.
Vene ratkaisee liki kaiken silloin kun kyytiin on tarkoitus saada vaimo ja lapset.
- Välimeren charter -veneeksi suunniteltu vene on Suomessa kiva perheelle noin juhannuksesta syyskuun alkuviikoille.
-pappateltallisella HR:llä, Najadilla tai Malölla saa hyvän kauden toukokuun puolivälistä lokakuun alkupuolelle.
-Ylösrakennetun, suljettavan sisäohjaamon omaava pohjoismainen (NC, Degerö, Regina af Vindö) vene on mukava huhtikuusta marraskuuhun. Merkittävin rajoite ei ole sää, vaan vakuutuksen ehdot kauden alussa ja lopussa. Omavastuut nousevat.
-Edellisten kaltainen, mutta teräksestä tehty vene antaa kaikkein pisimmän kauden.
Joku kryssikulma paljoa merkitse, lämpötalous ja matkakohteet sitäkin enemmän. - Veneen paino hiukan alle 10 000 kg, keulapotkuri 5000W.
Keulapotkurilla saa vietyä keulan tuulensilmän yli nollavauhdilla ilman ajelehtimista. Prop walk ei aina siihen riitä ja mönööveraustilan tarve puolittuu potkurilla.
Potkurin varaan ei kuitenkaan tule laskea menoja pahoihin, ahtaisiin paikkoihin. Homman pelastaa potkurilla kyllä. Toinen pelastus on se että täysin perseelleen menneen laituroinnin saa paikattua kun viereiseen veneeseen saa osuttua kyljellä febdarien kanssa, ei paljaalla keularyntäällä.
Poislähdössä laiturista pakilla keulapotkurilla saa irroitetun keulan lähtemään ulos ilman veneen sivukiertoa.
Akuston virrantuoton on oltava riittävä. 2× 180 Ah starttiakkupohjainen hupiakusto ei oikein riitä 5000W potkurille vaan kolmas akku on syytä laittaa rinnalle. Koneen starttiakku käy hyvin siihen, kunhan kaikki akut ovat samanlaisia.
Keulapotkuri on hyvä koje painavaan veneeseen. Alle 6000 kg veneissä se on tyystin tarpeeton ja alkaen 8000 kg sitä kannattaa harkita. - Purjehduksellinen palo Tapiolta sammui viimeistään Tasmaniassa, mutta Etelämeren selviytymistaistelut pitivät pakolla motivaation ylhäällä.
Sittemmin ylempänä lämpimillä vesillä hän kokee olot turvallisiksi, vene ei edelleenkään ihmeesti kulje ja kuitenkin sitä ehtii Suomen kesään. Tai jos ei ehdi niin sama kai sekin on. Silloin fiilistelee, funtsii tulevia, syventyy filosofisiin teorioihin ja elelee miten mahdollista.
Siihen tilaan eivät kuulune herätykset jonkun nollatuulen suuntamuutoksiin, purjeiden säätämiset ja muut toisarvoiset kohkaamiset.
Ihmiskunnassa on erittäin harvoilla mahdollisuus tuollaiseen tilan kokemiseen. Se lienee transsimainen kokemus, jossa radio- ja satelliittipuhelut ovat likimain vain häiriöiksi ja sääepistolaa ei vähempää kiinnostaisi kuunnella. Pyrkimys irti kaikista häiriöistä nousee pinnalle ja etenkin irrottautuminen kaikenlaisesta opastuksesta ja ohjauksesta.
Ei se Tapio tule lesomaan reissullaan Hangon tai Nauvon saunaan. Tuskin hän koskaan on sellainen mies ollutkaan. Ilman transsiinpääsyä homma olisi heitetty kesken jo kauan sitten.
Nyt tullaan loppuun saakka.
Toivon että Tapio saa rauhan maalissa ja myöhemmin Suomessa. Vähiten häntä kiinnostanevat meidän pätkäseilorien taivastelut paskoista maaleista, vitulleenasennetuista koneesta ja aurinkopaneeleista, ryssityistä keulaharuksista ja muusta.
Tapio on kovempi merikäyrä kuin yksikään teistä, tai meistä.