- Mutta, miksi he suuttuvat, jos Jumalasta Jeesuksesta lauletaan, jos he ovat heidän mielestään satuolentoja ?
Miksi ateistit eivät suutu, jos vaikkapa mörököllistä lauletaan ? Ei ateisti vaadi korvausta, jos hän kuulee laulettavan keijusta. Tapio Rautavaaran laulu "Keiju ja menninkäinen" ei varmaan saa ateistia vetämään ketään oikeuteen, jos vahingossa kuulee tämän laulun. Mutta, jos ateisti kuulee laulettavan laulun, missä mainitaan Jumala ja Jeesus, silloin syttyy ateistin aivoissa ajatus, nyt minä suutun, kun joudun kuuntelemaan uskonnolista laulua.
Tästä herää minulle kysymys. Miksi ateisti ei suutu menninkäisestä, joka on satuolento, mutta Jumalasta ja Jeesuksesta hän suuttuu. Ateisti kuitenkin sanoo, että Jumala ja Jeesus ovat satuolentoja, mutta miksi hän kuitenkin suuttuu, kun kuulee Jumalasta ja Jeesuksesta laulettavan. Tätä minä ihmettelen. - Onkohan poika jo sairaalassa, kun joutui kuuntelemaan suvivirttä ? Minkälaisen nyrhämän lienee saanut ?
Nuoret polttaa firmoja, nuoret tappaa toisiaan, nuoret käyttää huumeita ja tuhoavat elämäänsä ja jotkut itkevät sitä, että nuoret joutuvat kuuntelemaan koulun kevätjuhlassa suvivirttä.
Eikö meidän pitäisi enemmän olla huolissaan nuorten huumeiden ja alkoholin käytöstä kuin suvivirren laulamisesta ? Eikö meidän pitäisi olla huolissaan nuorista, jotka jätetään heitteille, kun isät ja äidit juovat ravintoloissa ? Eikö meidän pitäisi olla huolissaan nuorista, jotka pelkäävät elää kaikkien myrskyjen keskellä. Me haluamme kääntää katsemme pois näistä nuorista, jotka kärsivät, koska on mieuisaampaa katsella omaa ihanaa itseään. - Eikö tyhminkin ihminen tiedä sitä, että kevätjuhlassa lauletaan suvivirsi. Miksi sitten mennä sinne tahallaan, jos ei tahdo kuunnella suvivirttä. Saiko poika nyrhämän tästä laulusta ja joutui sairastamaan nyrhämää viikkoja. Voi poika parkaa.
Jos minä en halua mennä kuuntelemaan jotain jorinaa, minä en mene sinne ja jos menen, niin se on minun päänsärkyni, enkä voi kinuta rahaa siitä.
Mies taitaa olla rahanahne ja käyttää tätä tilannetta hyväksi, että saa rahaa toisilta veronmaksajilta ja nauraa itsekseen, että saihan vedettyä ilmaista rahaa.
Kun katsoin sitä miestä, taitaa olla aikamoinen kehveli. Totinen torvensoittaja, joka haluaa saada itselleen kuuluisuutta. On ainakin lehtien palstoille päässyt. Upeaa. - Mietin tässä, kuinka monta murhaajaa suvivirsi on tehnyt ? Kuinka monta raiskaajaa suvivirsi on tehnyt ? Kuinka monta varasta suvivirsi on tehnyt ?
Mitä pahaa suvivirsi on tehnyt, kun ihmiset sitä niin vainoavat ? Vai, onko se niin, etteivät ihmiset kestä kuulla sanaa Jumala ja Jeesus ja se saa heidät raivoihinsa. Niiden mainitseminen saa jotkut ihmiset sekopäiksi ja he pelkäävät, että heihin tarttuu joku mönkiäinen ja he muuttuvat mönkiäisiksi.
Jos he kuulevat kiroilua, menettävätkö he hermonsa vai onko se sulosointuja heidän korviinsa. Onko kiroilu heidän mielestään parempi kuunnella kuin suvivirsi ? Ajattelevatko he, että suvivirsi saastuttaa heidän ajatuksensa ? Ei ummarra pieni ihminen näitä immeisiä, joille suvivirsi on pahin kuultava laulu heidän elämässään. Täällä maailmassa on niin paljon ihmeellisiä asioita, ettei pieni meinaa aina niitä ymmärtää. - Tämä isä on kasvanut uskonnollisessa perheessä, olisiko ollut parempi hänelle kasvaa perheessä, jossa isä olisi humalassa hakkanut lapsiaan, tai isä olisi käyttänyt seksuaalisesti poikaansa hyväkseen.
Me ihmiset loukkaannumme nykyään niin helposti, jos kaikki ei mene oman mielen mukaan. Onko tämäkin isä omassa mielessään diktaattori, joka haluaa, että maailma menee hänen oman halunsa mukaan ? Onko hän tuleva despootti, joka alkaa määrätä, mitä kaikkien ihmisten pitää tehdä ?
Jokainen tietää, että kevätjuhlassa lauletaan suvivirsi. Silloin, jos ei halua sitä laulaa tai kuunnella, niin pysyy sieltä pois. Ei siihen tarvitse laitella koululta mitään viestejä. Jos ei halua hakea todistusta, niin pysyy kotona. Minulle ainakin kevätjuhla oli aina ihana kokemus ja kun kuulen suvivirren, tulee mieleen kevätjuhla. Minäkin innolla lauloin muitten kanssa suvivirttä. Enkä niinä vuosina saanut laulusta mitään nyrhämää, jatkoin elämääni ihan samana tyttönä, vaikka en olisi laulanut.
Minusta suvivirsi on ylistys keväälle. Talven jälkeen, kun kevät tulee, se on pienelle ihmiselle ihme. Kukat alkavat kukkia, maa vihannoi, puihin tulee lehdet, koivut ovat omassa vihreydessään upeita, niiden hennonvihreät lehdet oikein viestittävät kauneudessaan, on kevät. Aurinko lämmittää ja ihminen iloitsee jokaisesta ihanasta hetkestä auringon lämmittäessä pitkän talven jälkeen. - Kukaan ei ole pakkosyöttänyt minua ja minä olenkin niin ronkeli, etten syökään ihan mitä tahansa.
Turkistarhaajien pitäisi viettää yksi vuosi siellä eläinten häkissä, että he tietäisivät, millaista siellä on olla. He saisivat tuntea helteen, pakkaset, tuulen ja sateen. He saisivät kävellä verkon päällä päivästä toiseen ympyrää häkissä. Silloin he tietäisivät, millaista se on. Mutta ei ne halua tehdä sitä. He mieluummin möllöttävät sisällä, ettei pakkanen nipistä heidän poskiaan.
Kun näen ne ketut siellä häkissä kiertämässä häkin reunoja, minua oksettaa. - Minulla on ystäviä, jotka ovat ottaneet Romaniasta tai Espanjasta koiria. Ne ovat olleet vapaana siellä kotimaassaan, monet on löydetty laihoina ja pelastettu kaduilta. Minun tutullani on kuusi koiraa, pelastettu Espanjasta. Ne on nyt onnellisia. Ei niistä tehdä turkkia. Ne saavat paljon rakkautta omistajaltaan.
Näin kuvan yhdestä koirasta, kun se oli pelastettu Romanian kaduilta, se oli kauhean näköinen. Se oli laiha, turkki oli kauhtunut, toinen silmä oli kipeä. Kun näin sen serkkuni luona, se oli lihonnut, turkki oli hyvässä kunnossa ja siitä näki, että serkkuni oli sille hyvin rakas. Näille pelastetuille koirille uusi paikka oli melkein kuin taivas.
Minullakin oli kissa, joka oli pelastettu metsästä. Se oli minulle rakas. Kun se oli sylissäni, näin sen katseesta, että se oli luonani onnellinen. Kun se kuoli, itkin monia viikkoja ja vieläkin, vaikka aikaa on kulunut, alkaa kyyneleet valua, kun muistelen Misua. Minä en itkenyt niin paljon edes mieheni kuoleman jälkeen kuin Misun.
Turkistarhaajille nämä eläimet eivät merkitse mitään. Ne ovat vain sitä varten, että he saavat rahaa. Onhan se aika ammatti, kun tappamisesta saa rahaa. Onko se raha verellä merkittyä ? - Mene itse sellaiseen koppiin ja sano, onko siellä mukava olla möllöttää. Olet siellä vaikka kuukauden ja kerrot omat tuntemuksesi. Ei tarvitsisi tehdä työtä, vain olisit siellä ja kiertäisit häkkiä ympäri, olisiko se lustia. Päivät ja yöt, verkko jalkojesi alla, tuntisit tuulen ja pakkasen. Kävelisit päivän ja toisen, jatkuvasti kävelisit ympyrää, haluaisitko tehdä niin. Olisitko onnellinen, kun kävelet häkissä, joka vangitsee sinut sinne.
Tämä maailma on kauhea ja ihmiset tekevät sen sellaiseksi. Ihminen haluaa vain tappaa, rahan tai jonkun muun syyn tähden. Turkistarhaaja tappaa saadakseen rahaa, enemmän rahaa, rahaa, joka on ansaittu tappamalla pienempiä ja avuttomia eläimiä. Ei turkistarhaaja mene karhun kanssa tappelemaan, koska se tietää, että siinä voi sille käydä köpelösti. Mutta ketun kanssa ei käy, kun se on niin paljon pienempi ja se on helpompi tappaa. - Mene itse sinne koppiin vaikka puoleksi vuodeksi ja kerro sitten, miltä se tuntui.
Turkistarhaus on eläinrääkkäystä, missä ajatellaan vain rahaa, rahaa ja vielä kerran rahaa. Mutta, kun se raha on eläinrääkkäyksen kautta tuotettua rahaa, sen hintana on eläinten kärsimys. - Minä en hyväksy sitä, että eläimiä kasvatetaan turkiksiksi. Ne elävät vain sen tähden, että joku saa rehvastella sillä, että hänellä on turkiksia. Älytöntä. Nämä eläimet elävät vain sen tähden, että ne joskus roikkuvat kuolleena jonkun mamman harteilla. Niiden elämä on kauheaa, viettää pienessä kopissa elämänsä ajan ja sitten julmasti tapetaan, että joku nainen saa päälleen sen eläimen turkin. Se eläin haluaisi pitää itse turkkinsa.
Ihminen voisi mennä kokeilemaan, miltä siellä kopisi tuntuisi elää. Vaikka puoli vuotta. Saisi sinne ruoan ja voisi siellä tehdä tarpeensa, ei tarvitsisi muuta tehdä, kuin olla möllöttää. Kuinkahan kauan ihminen viihtyisi siellä kopissa. Kuinka kauan sinä olisit siellä ? - Sinä taidat kannattaa eläinten rääkkäämistä.
Turkistarhaus on eläinrääkkkäystä, missä eläimet joutuvat elämään pienessä häkissä ja sitten kylmästi tapetaan. Ei siinä ajatella yhtään eläintä, miten se kärsii elämänsä ajan ja sitten sähköllä tapetaan. Inhottavaa. Sairasta. Kauheaa.
Näitä ihmisiä ei voi kuin inhota sydämensä pohjasta. He ovat paskamaisia julleja. He nauttivat tappamisesta, he saavat siitä omanlaatuisen nautintonsa, kun näkevät eläimen kärsivän heidän kynsissään. - Minä pelkään. Äitini juurrutti sen pelon minuun. Minä pelkäsin äitini, olin hänen seurassaan kauhusta lamaantuneena. En koskaan tiennyt, millä päällä hän oli. Kaikki, mitä joskus sanoin, oli väärin. Hän kannatti kuritusta, hän potki minua, antoi tukkapöllyä, löi päähän ja antoi luunappeja. Hän nautti myös haukkuessaan isää ja minua. Äitini vei itsetuntoni kokonaan. Hän oli vahva, minä olin heikko. Monet hänen sanomisensa jättivät minun sydämeeni haavoja, jotka ovat nyt arpeutuneet, mutta kipeät. Olin äitini ainoa lapsi. Olen ajatellut myöhemmin, että äidilläni oli varmaan paha olla ja minä olin kohde, johon hän purki pahan olonsa. Hän oli myös oman äitinsä vihaama. Näin se kosto menee eteenpäin, ellei sitä katkaista.
Vaikka äiti on ollut kuollut vuosikymmeniä sitten, pelko sisälläni on edelleen ja se jäytää minua. Sen tähden en osaa olla ihmisten kanssa. - Minulla oli eno. Hän oli epäihminen. Hän ei ollut homo, mutta hän oli mielestäni epäihminen. Hän ei hyväksynyt kenenkään mielipidettä, hän oli aina oikeassa. Hän kirosi ihmisiä. Hän käytti lapsia seksuaalisesti hyväksi. Hän vihasi kaikkia ihmisiä. Minä sanoisin, että hän oli epäihminen. Hänen kanssaan oli vaikea olla.
Minä tunnen yhden homon. Hän on ystäväni poika. Kun minä näen hänet, näen hänet ihmisenä. Kun juttelen hänen kanssaan, hän on minulle ihminen. En ajattele siinä, että tuossa on homo ja minun täytyy lähteä karkuun.
Ajattelen niin, että kaikki ihmiset ovat minulle ensimmäiseksi ihmisiä. Oli hän minkälainen tahansa. Ainoastaan en halua olla sellaisten kanssa, jotka riitelevät, haukkuvat, haastavat riitaa ta juoruilevat. Sellaisia minä kartan. Yhden kerran kuuntelen haukkumista, mutta sen jälkeen kartan tätä haukkujaa. Olen itsekin aika omalaatuinen, koska mieluummin olen yksin, niin ei tarvitse riidellä. Yksin harva riitelee. Ehkä ainoana lapsena totuin jo lapsena olemaan yksin. - Miten on sinun laitasi ? Missä sinä vietät ikuisuuden ?
Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Hän ei luonut montaa sukupuolta. Hän loi avioliiton miehen ja naisen välille.
Kuka tuntee täysin, mitä ihmisen sisällä on. Jumala tuntee. Mutta osaammeko me kertoa, mitä kaikkea lapsuus on voinut vaurioittaa meitä. Minä en ole tavannut kuin ihmisiä, joiden sisin ei olisi vaurioitunut. Emme voi sanoa, kuinka paljon on vaurioitunut nuoren sisin, joka rakastuu samaan sukupuoleen tai haluaa vaihtaa sukupuolta. Ei meistä kukaan pysty kurkistamaan toisen ihmisen sisimpään.
Kuka meistä ihmisistä voi sanoa, että hän on täysin terve sielun ja ruumiin puolesta. Jos me uskaltaisimme katsoa itseämme totuuden silmälasein, mitähän me näkisimme siellä olevan. Katkeruutta, kateutta, murhanhimoa, mustasukkaisuutta, inhoa, vihaa, uskottomuutta, ja muita ominaisuuksia, mitä emme halua katsoa, ainakaan itsestämme. Vajavaisia me olemme kaikki.
Millainen on ihmisen sisin, joka innolla haluaa tuomita ihmisiä helvettiin ? Eikö meillä pitäisi olla se mieli, että me haluaisimme ihmisten ottavan Jeesuksen vastaan omaan elämäänsä. Eikö meillä pitäisi olla suru, jos näemme, että joku ei halua tulla uskoon.
Raamatussa sanotaan, että Jumalalle ei ole mieleen jumalattoman kuolema. Sellainen mieli pitäisi olla myös meillä. - Minä en usko, että täällä maailmassa elelee todella paljon rikkinäisiä ihmisiä. Sen näkee riidoista, haukkumisista ja siitä että ymmärretään tahallaan ihmisiä väärin. Kun toinen kertoo jotain, ymmärretään useinkin hänen puheensa omien haavojemme kautta. Jos vielä puhe menee lähelle omia kipeitä haavoja, se puhe kourasee syvältä ja tekee kipeää. Mitä syvemmän haavat ovat sisällämme, sitä enemmän jonkun ihmisen puhe sattuu. Se toinen ei edes ymmärrä, miten hän on satuttanut toista. Tietysti on niitäkin, jotka haluavat sanoillaan satuttaa ja heilläkin on jokin kipu sisällä, joka aiheuttaa sen, että he haluavat satuttaa.
Meitä ei ole kasvattanut täydelliset vanhemmat, he ovat tehneet virheitä kasvattaessaan lapsiaan. Lapsuus on tehnyt rikkinäisyyttä ja aikuisuus on lisännyt sitä. Jotkut ihmiset ovat kovettaneet sisimpänsä, ettei mikään sattuisi, mutta silloin he joutuvat olemaan oman kuorensa sisällä ja olemaan yksin. Joittenkin sisällä pelko jyllää, eivätkä he uskalla olla ihmisten kanssa. He eivät uskalla olla läsnä, koska he pelkäävät sanoja niin paljon, että valitsevat mieluummin yksinolon.
Minä uskon, että me ihmiset olemme todella rikkinäisiä täällä kovassa maailmassa. Täällä tuntuu pärjäävän vain ne kovat ja armottomat ihmiset, jotka tallaavat heikommat jalkojensa alle. - Raamattu on Jumalan sanaa ja se on meille annettu, että voisimme elää toistemme kanssa.
Mutta, kun ihmiset eivät osaa olla toistensa kanssa. Aina riidellään ja mätkitään toisia päähän. Aina itse on oikeassa ja toiset väärässä. Ihmisissä korostuu se, että he ovat korottaneet itsensä Jumalan vertaiseksi. Ihmiset ajattelevat, että heillä ainoastaan on koko totuus, eikä kenelläkään toisella. Ihmiset ovat itserakkaita, pöyhkeitä, riitaisia, pahaa tekeviä ja vain omaa napaansa tuijottavia änkyröitä. Minä, minä kaikuu vain ihmisen suusta ja muut ovat hänen jalkojensa alla roskaa. Itsensä korottaminen on ihmisen suurin onni, kun saa paistatella toisten ihmisten ihailujen keskellä.
Olemme me kauheita, Emme osaa keskustella rakentavasti. Haluamme vain loukata toisiamme. Lyömme sanoilla toisiamme ja ymmärrämme tahallamme, mitä toinen sanoo. Vielä kerran sanon, että ihminen on paha. - Mistä tiedät, että esim. minä vihaan tervejärkisiä ihmisiä. Oletko sinä yksi niistä tervejärkisistä ihmisistä ? En mielestäni yleensä vihaa ihmisiä. Joittenkin ihmisten teot saavat minut suuttumaan, mutten halua vihata heitä.
Minä rakastan eläimiä enemmän kuin ihmisiä. Ihmiset ovat pahoja, he tekevät pahaa, eläimet ovat mukavampia. Minulla oli jo haave lapsena, että asuisin koirien ja kissojen kanssa, enkä haluaisi nähdä ihmisiä lähelläni.
Haluaisin rakastaa myös ihmisiä, mutta en osaa. Mutta en myöskään vihaa heitä. - Onko nyt mennyt puurot ja vellit sekaisin ?
Minusta Päivi otti kantaa, mitä Raamatussa on kirjoitettu homoista. Yksi kirjoitus oli ainakin Luterilaiselle seurakunnalle, joka halusi olla pride kulkueen suojelijana. Mielestäni kirkko ei voi tehdä Raamatun sanaa vastaan.
Minun ystäväni poika on homo. Juttelen hänen kanssaan niin kuin kaikkien muidenkin ihmisten kanssa. En katsellut häntä homona, vaan ihmisenä. Todella mukava poika.
Ei minulle tullut yhtään mieleen, kun luin Päivin kirjoituksia, että alan vainota homoja. Ei tulisi mitenkään mieleen alkaa vainota heitä.
Niille ihmisille, jotka tekevät pahaa eläimille, haluaisin tehdä jotain, että he joutuisivat kärsimään, niin kuin ne eläimet. Espanjan Galgojen rääkkääjiä mottaisin lekalla ottalumpioon. He ovat hirveitä ihmisiä. Onneksi olen Suomessa. Tällaisia ihmisiä minä en siedä. Heidät nähdessäni näen punaista. - Onko sinulla valta heittää joku ihminen helvettiin ? Silloinhan sinä olet Jumalan yläpuolella. Oletko valmis moniakin ihmisiä heittämään helvettiin ? Miten on oma tilasi ? Miten arvioit ne ihmiset, jotka olet valmis heittämään helvettiin ?
- Millainen on sinun Jumal käsitys ? Voimmeko kukaan tietää, millainen toisen Jumal käsitys on ? Minun käsitykseni Jumalasta on tullut raamatusta, mutta arvelisitko sinä, että se on kapeakatseinen, avarakatseinen vai keskikatseinen. Mutta, kuka voi sanoa, että hänen Jumal käsityksensä on aivan täydellinen. Ainakaan minä en uskalla sanoa, että minulla olisi sellainen. Voi tulla yllätyksiä sitten, kun olemme perillä.