- Kauppareissulla minäkin tänään olin, pari kertaa kuukaudessa käyn. Joskus tulee mieleen, että on kuin lastattu kameli, kun neljääkin kassia kaupasta autoon retuuttaa, mutta sen vaivan kun tekee, niin hyvillä mielin on tehtyään sen homman.
Olen pannut merkille, että varovaisemmiksi on myös nuorempi väki tullut. Kauppa, jossa käyn on ihan likellä koulukeskusta. Ennen oli nuoria välitunnilla ostelemassa karkkeja tai muuta naposteltavaa, mutta enää ei niitä kaupassa parveilevia nuoria samaan malliin näy.
Hyvä niin, valistus on kait mennyt perille.
Tänään käväisi toinen tytärkin luonani, vapaapäivän viettoon hänelläkin kuului kaupassa käynti, mutta halusi ilahduttaa minua käynnillään, toi vielä lämpimäisiä , jotka oli aamulla tekaissut katraalleen. Mukavaa kun noin äitiään muistaa, tietää kyllä, että laistan itse nuo leipomisten teot. Aikansa minäkin niitä väänsin, nykyään laiskuus voittaa, ja myös se, että koitan pysyä siedettävässä painossa, enhän muuten pitkiä lenkkejäkään jaksaisi koiran kanssa tehdä. Mutta hyvältä maistuu pienet maistiaiset, sen tytärkin tietää!
Hyvää päivän jatkoa nojatuolilaisille! - Hyvää naistenpäivää vieläkin, vaikka illassa jo ollaan.
Ison kimpun tulppaaneja toi poikani minulle tänään päivällä, kun vapaapäivää vietti. Muutenkin oli apuna vähän kotihommissa, joihin ei naisihminen mieluusti ryhdy, kun voimia tarvii. Eipä suuritöinen homma siltä ken taitaa, uuden pesukoneen kun hankin, vanhan pois vienti ja uuden liitäntä vesipisteeseen, hyvä kun näin helpolla pääsin.
Huomenissa olen menossa koronarokotukseen, sekin murhe poissa sitten, kun sieltä sairaalasta kutsu kävi. Tuntuu tämä terveydenhoito täällä hyvin toimivan, olin ajatellut itse kysellä rokotusajasta, mutta kerkesivät ennen kuin minä itse!
Viikonloppuna olen tehnyt koiran kanssa pitkiä lenkkejä, ei tunnu enää kipua jaloissa, ilmeisesti uusi lääke tepsii, vaikka vähän epäilin.
Näin ne kaikkia asiat pikkuhiljaa lutviutuu, eli mummolla kaikki hyvin!
Hyvää illan jatkoa palstalla pistäytyville! - Itsenäinen, luontoa rakastava, vahva , vapaa sielu. Siispä susi.
- Iltapäivää!
Tänä aamuna on ollut vierailuja moneen otteeseen tänne kotiini. Tytöt tulivat maalta, ja pistäytyivät luonani tuomassa muutaman pihvin ja uuniperunan, joita jäi eilisestä. Sitten ystävätär käväisi tuomassa tuoreita silakoita, joita miehensä oli aamulitkalla saanut ämpärillisen. Jotta kyllä nyt ruokaa riittää moneksi päiväksi!
Noita erilaisia harrastuskursseja tuli jossain vaiheessa useita käytyä, mutta eniten tykkäsin tehdä tiffanylasitöitä. Työläitä ne olivat tehdä, kun niin monta eri vaihetta oli ennenkuin työ valmiiksi tuli, mutta tyytyväinen sai olla silloin kun hyvin onnistui.
Useimmat työni annoin lahjaksi ystäville ja tutuille.
Sillä kurssilla oli muuten yksi mieskin mukana ja valitteli, että tinausvaihe aina häneltä epäonnistui. Siitä sitten murjaisi vitsin, että vaimo varmaan joskus hänen hautakiveensä kaivertaa lauseen: " Paljon tinasit, paljon pilasit, vihdoin kolvisi kylmeni." Aikamoinen koiranleuka mies muutenkin oli, monet naurunremakat hänen vähän kaksimieliset vitsinsä aikaan sai naisvoittoisella kurssilla!
Tällaisia muisteluita aikaan sai nuo kurssin käynnit. Enää ei jaksaisi uusille kursseille mennäkkään, aikansa kutakin, sanoi pässikin kun päätä leikattiin.
Hauskaa iltapäivää kaikille! - Huomenta taas!
Tässä vasta aamukahvia nauttiessa kurkistin palstalle ja päätin muutaman rivin kirjoitella.
Pakosta olen tänään ollut aamuvirkku, laboratioaika klo 10, siksi koiralenkinkin tein ajoissa kahdeksalta, pituutta en lenkkiin saanut kuin pari kilometriä, jo rupesi jalat kenkkuilemaan, joten kotiin päin vaan. Ennen ei tämmöistä vaivaa ole ollut,, selvästi uusi lääke siihen vaikuttaa. Tohtorin pitäisi soittaa perjantaina, sitten vaan valittamaan sopimattomasta lääkkeestä.
Skillan, taitava tunnut olevan monessa suhteessa, välillä tuntuu itsellä, että samaan en millään pystyisi, vaikka joskus minäkin sain jotain aikaan. Ompelukoneella nuorena morsiamena surautin morsiuspuvun itselleni, kun ostetut olivat liian hintavia. Hyvin se mallasi ja sulho ja sukukin kehuivat. Vieläkään en ole sitä hävittänyt, siellä se maatalon vintissä on hyvin pakattuna muun roinan keskellä!
Monta muuta harrastusta ompelun lisäksi tuli kokeiltua, maalauskurssinkin kävin, saven valantaa, lasitöitä, rautalangastakin väänsin kaikenlaista väkkyrää, mutta mikään niistä ei jäänyt pysyväksi harrastukseksi, kun tuota jälkikasvua on paljon riittänyt, ja lapsenpiikana melkein jokaiselle olen aikoinaan ollut.
Hyvin olen nämä vuodet saanut kulumaan, satuja kerroin lapsille, kuulemma jännenpiä kuin kirjoista luetut, joten mielikuvitus on ollut minulla hyvä, kun kaikki lapsoset niistä saduista pitivät.
Puoliltapäivin täytyy taas uusi lenkki tehdä koiran kanssa kun niin aurinkoinen sää kutsuu ulkoilemaan. Täytyy nyt nauttia auringosta, kun sitä on tarjolla! - Aurinkoista aamua vielä tänään, huomennakin, ja ylihuomennakin! Lauantaina sitten on lumikuuroja tulossa, jos ennustukset paikkansa pitävät.
Koivun ja pajun oksia minäkin toin maalta, siellä olo tuntui niin mukavalta, että kotosalla laitoin myös vihreää tulemaan , ohraruohon siemeniä, herneen versoja myös , rairuohon pääsiäistä varten laitan myöhemmin.
Jos kaikki menee hyvin, niin ehkä lapstenlastenlapset haluavat pääsiäiskoristeita ruohoon laittaa, jos isomummolle saavat tulla.
Vajaa kuukausihan ja jo on pääsiäinen. Toivottavasti silloin sää suosii mökillä oloon.
Ahkeria tunnutte kaikki olevan, kutomisia minäkin vähän olen nyt tehnyt, lähinnä monen kokoisia tossuja oleskeluun sisätiloissa mökillä, jossa lattiat ovat aina kylmiä.
Kyselinkin eilen illalla tytöiltä. tarkenivatko hyvin nukkua siellä maalla, viileää oli, tottakai. Kestää kauan saada talo lämpimäksi.
Lyhyen aamulenkin tein tänään, nuo jalat taas takkuilevat, täytyypä kysyä tohtorilta, voiko yhden lääkkeen vaihto vaikuttaa jalkojen toimimiseen.
Mukavaa päivää kaikille! - Aamupäivää kaikille!
Lenkki koiran kanssa tehty, ja koira myös pesty, sillä niin kurainen oli, että en raaskinut matoille astelemaan päästää.
Eilen käytiin tyttöjeni ja heidän koiriensa kanssa maapaikallamme katsastamassa talven jälkiä. piha oli vielä ihan luminen, muuten tiepinnat sulaneet osittain. Kieli keskellä suuta oli se 7 kilometrin pituinen mutkainen pikkutien osuus ajettava. Pari autoa oli varmaan liikaa kurveissa kaasua painanut, koska ojaan olivat ajaneet, toinen oli ihan ympäri kääntynyt, ilmeisesti kuitenkin hyvin olivat pois autosta päässeet, kun ketään ei siinä näkynyt.
Tytöt siellä talossa rupesivat kevätsiivousta tekemään, minä vähäsen mukana, mutta tuntui, että toisinaan ihan jaloissa olin, niin reipaalla vauhdilla työt etenivät.
Koirat saivat aidatulla pihalla rauhassa juoksennella, toisinaan aitan kissaluukusta sisään menivät ja siellä telmivät. Kivaa oli kaikilla ja kun tytöt vielä ulkona rupesivat grillaamaan makkaroita ja pihvejä, niin koirat innoissaan hyviä ruuanhajuja tuntiessaan kaikki joukolla norkoilivat suupaloja.
Mukava päivä kaiken kaikkiaan oli, tyttäret jäivät sinne yöksi, minä hauvani kanssa kotiin lähdin yöksi. Siitä se kevätaika käyntiin lähti, aurinkoisina päivinä sinne voi jo mieluusti pistäytyä, onhan se vaihtelua tähän tavanomaiseen arkeen. - Kaikki kynnelle kykenevät mukaan vaan. Olemmehan me vanhat jo monessa liemessä keitetyt, että minkään ei pitäisi tuntua. Eihän siitä mitään tule jos vain muutama 80-nen
täällä omalla saitillaan kirjoittelee. Ei minulle ainakaan niin paljon tapahdu, että pitkiä sepustuksia pystyisin kirjoittelemaan, enkä yksin täällä haluaisi olla, kotona sitä yksinäistä aikaa on ihan tarpeeksi, ja tänne palstalle lukemaan ja kirjottamaankin tulo antaa päivälle tunnun, että ihan kavereitten kanssa puhelisi!
Päivätkään eivät ole samanlaisia, eilen tein tuon karvaturrini kanssa heti 5 km:n lenkin, eikä jaloissa tuntunut miltään. Annas olla kun tänä aamuna tehtiin vain parin km:n lenkki, niin takaisin päin tulo oli kuin joitain painavia tukkeja olisin perässäni raahannut, jalat särkivät ja turposivat . Nyt olen liotellut niitä lämpimässä vedessä ja sen jälkeen jalkojen hierontalaitteessa käyttänyt. Kumma kun niin väsyivät. Ei taida tämä mummo vielä ihan kondiksessa olla, rapakunnossa sanoisin.
Iltapäivällä meinaan vaan aurinkoa palvoa terassilla, eilen tein samoin ja ihan poskia kuumotti. Pihalla viime vuotinen muratti, jonka unohdin ottaa pois kylmän tieltä, on nyt jo vihreitä lehtiä puskenut, että sieltä se kevät tulla tupsahtaa, niin ettei tajuakkaan! - Keskipäivää taas!
Hyppään täällä palstalla nyt alvariinsa, mutta on ihan asiaakin!
Kävin nimittäin kirjautumassa tänne suomi 24:seen, koska koen sen tällä hetkellä aiheelliseksi, palstasekavuuden ja kaikenlaisten hyökkäyksien takia.
Kirjautumattomana käytin nimimerkkiä km. eli lyhennys sanasta kissamummo.
Nyt olen siis "fiinufammu", nimi periytyy isäni äidin mukaan, joka oli tuon niminen.
Joten historian havinaa on siinä nimessä minulle.
Tulin näihin aatoksiin, kun tuota "varjonyrkkeilyä" niin paljon harrastetaan noilla monilla palstoilla. Itse olen sitä mieltä, että sävyisä kirjoittelu ja kohtaaminen on näillä palstoilla paljon rikkaampaa ja antoisampaa.
Joten, tässä tämä uusi minäni: fiinufammu.