Hil-la
Vuosi vaihtui eletään 2026, onnea meille kaikille, niin se vaan vuodet soljuu.
Kukkakuva antanee odotuksen ilmettä, kevättä kohti mennään, päivät valoistuvat ja emme huomaakaan, kun kukkasia katsellaan luonnossakin.
Onnea alkaneelle vuodelle, rauhaa ja rakkautta kaikille !
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia57 aloitusta · 949 kommenttia
- Huomenta ja keskiviikko on täydessä valoisuudessa tähän aikaan, varmaan jo toista tuntia päivä jatkunut.
Lueskelin noita ketjuja joita syntyy milloin mistäkin aiheesta ja silti tämä yksi ketju kirjoittajia joskus ärsyttää, ihmettelyä mielessäni läpi käyn syistä, mikä tässäkin ketjussa voi ärtymystä aikaan saada.
Onhan ketju iäkkäiden kirjoittamaa, ei siis kaikki jaksa nykyelämän tahtiin muuttua, jos sitten vanhoista asioista kirjoitamme/muistelemme, eihän se keltään ole pois, eikö vaan.
No sepä lukemisen jälkeistä mietintää.
Osaavia ja sitkeitä naisia useampiakin tässä ketjussa, ihailla pitää, kun niin moneen ehditte ja paljon aikaan saatte.
Minäkin yritän jotain aina tekemässä olla, mutta kyllä se suurin olo istumisessa on, milloin telkkarin ääressä, tai koneella lukien maailman tapahtumia.
Ajan seuraaminen mielessä elää, vaikka tiedän tasan tarkkaan, että mitään vaikusta ei mietteilläni kuitenkaan ole.
Lukemani perusteella on sallittavuus aina vaan lisääntyvä ilmiö, voi haukkua ihan nimellä kanssakirjoittajia, eikö tämänlainen julkisuus jo olisi kiellon piiriin kuuluvaa.
Toivonkin ihan vakavalla mielin, että tämä ketju säilyisi ihmismäisenä ja toisia kunnioittavana.
Näillä mennään ja kai se niin on oltava, jos valtavirtaan ei alistu, on paras pysyä pois.
Tekoäly sitten loputkin sotkee, totta vai valetta näin tulee miettineeksi.
Totta on huomiosi Mdk, Makriina oli kaikessa vakavuudessaankin huumori ihminen, asiatietoutta sisälsi hänen viestinsä ja suoraa puhetta, huumorilla höystettynä.
Kaikki nimeämäsi muistan, lisäisin vielä mukaan Latevaan, Venlastiina, Hintriikka, Hintriikan runokirjankin ostin, Pääsky, pohjoisen tyttö, Meri-kukka ja Ramoona mukana vieläkin.
Varmaan moni jäi mainitsematta, ainakin Mummeli ja Lokari meren takaa, mitähän nuorelle miehelle Titanium.man nyt kuulunee, monta hauskaa hänenkin kanssa viesteistä sai lukea.
Ellumari oli monen aiheen aikaan saaneena hyvin mukana, ja lääkärismies minulle puukukkia nikkaroi, sitten vielä Simpatti, joka minut rekiajelulle vei, voi sitä mielikuvitus leikkiä mitä silloin jaksoimme.
Ihania, pelkästään hauskaa viestittelyä, en muista kenenkään ilkeilleen.
No maailma muuttuu ja mukana pysyminen on jo vaikeaa, tosin en kaikkea halua oppiakaan, aika raskasta on seurailla tämän päivän ilmeitä.
Vähän samaan tapaan on minunkin elämä' muotoutunut, laatikot järjestyksessä, kaikella on paikkansa ja en tarvitse etsiä koko huushollia jos jatain tarvitsen, samoin nuo rutiinit mitä sinä kerrot Mdk, minullakin on, helpottaa elämistä, kun järjestyksen pitää.
Olen muistiani hieman ruvennut harjoittamaan, yritän muistaa edellisen päivän tekemiseni, aika hyvin sujuu, mutta oireilua kuitenkin on ja mietintää kestää pidempään.
Ikävältä on tuntunut, kun sukulaiseni muistinsa kanssa seikkailee, mutta ei vielä aivan muistamaton ole hänkään, mutta usein tulee kysymyksiin vastaus, en muista.
Voimaton on ihminen näiden tapahtumien edetessä.
No niin, Skipp-päivä ja sauna-ilta, siinäpä ne suurimmat tekemiset onkin.
Ystävänpäivä lähenee, on monellakin syytä miettiä, missä ja ketä ne ystävät ovatkaan, taitaa aina vaan vähenemisissä määrin ystävät kaikota, syytkin on tuttuja.
Oikein rauhaisaa ja rentoa päivää toivotellen sanon heippa! - Huomenta, ja iloista tiistaiaamua, jo kymmenespäivä, aika rientää.
Nyt näkee jo kirjoittaa ilman valoja, nopsaan päivä valkenee ja ei aikaakaan, kun kevät on luonamme.
Tilasin eilen kukat kesää varten puutarhalta, olen näin tehnyt monena vuona ja istuttamisen ilon saanut niitä kasvuun jouduttaessa
Työtä ja siivoamista tämä tekemisen homma tuo tullessaan, mutta vaiva pieneltä tuntuu, kun näkee sitten työn tuloksen.
Uutena otin mansikka amppelin ja köynnöskurkun, säleikköön aion sen kasvattaa
Joka syksy päätän, että nyt en enää tilaa mitään, mutta taas kävi näin.
Se mullan kantaminen pois syksyllä kaikkein ikävin vaihe, senkin olen kyllä hyödyksi tehnyt, pensasaitamme saa lisää kasvuvoimaa, kun mullat juurille kippaan.
Näin se kevään aistiminen saa innon kasvamaan, se minä itse vaan elää.
Tuo minuun kohdistunut kysymys, mitä kuvaa annan, kun kiittelen kiusan tekijää, en ole huomannut kiitteleväni , mutta jos viesti on asiallinen, voi kiitoksen antaakin.
Jos olet huomannut, harvoin kaikille vastaan, kun olen ajatellut, että saavat viestejä moniltakin, tosin ei aina ilon aiheisia.
Mdk;koon kanssa olen viestitellyt yli kaksikymmentä vuotta ja kertaakaan en ole hänen kanssaan riitaan joutunut, huumorin kukat on kukkineet.
Noita vihjailuja etu ja takarivin Taaveista, olen saanut osani, mutta vapautta on kirjoitella mitä kukin tärkeäksi kokee.
Ihan hyvin tunnistan itseni sinne takariviin kuuluvani.
Kiitos vaan niksistä taas kerran, olen leivinpaperilla vuokia päällystänyt, mutta tuo kastelu ei olen tullut mieleen, aina jotain uutta sitä ketjusta ammentaa;)
Saaristolaisleipään en ole oikein ihastunut, mausteleivät ei oikein muissakaan muodoissa ole lempituotteitani.
Leipominen on kuitenkin kivaa, itse minäkin pääasiassa leipäni leivon ja kaikki muutkin tarjottavat, vaikka kaupanhyllyt notkuu tarjouksia ja säästökin taitaa olla pientä, nyt kalliin sähkön aikaan.
Kuulin juurikin radiosta, vai Fasestako luin, miten joillakin on tapana kaupassa nuoleskella ja pyöritellä tuotteita jotka irtomyynnissä on, eipä houkuta ostaminen.
Kertakäyttökäsineitä esittivät pakolliseksi irtomyyntiin.
No kaikkea sitä kuulee, mikä on totuus ?
Nyt pituutta taas tapani mukaisesti, ei ole pakko lukea, kun nimmarini näkee.
Oikein iloista ja mukavaa päivää toivottelen, kiva minusta lukea asiallisia ja huumoria sisältäviä viestejä, koko ketjun aina luen ja pitemmistä viesteistä tykkään, kun aina jotain uuttakin voi oppia. - Nyt en tiedä ketä tarkoitat, en nimennyt tällä kertaa ketään, mutta ajattelen kyllä, että kiittää kuuluu aina, kun jotain hyvää tai koskettavaa huomaa.
Olen pyrkinyt sivuuttamaan ketjuun ilkeät viestit ja aina en ole lukenut kaikkia palstalle tulevia, joten voisit valottaa kuka on tämä kiusaaja.
Tämän ketjun palstalla olemisesta riippuu sinun, minun ja monen toisenkin viesteistä, josta toivoisin kaikkea myönteistä kerrontaa, toki myös ikävät asiat on pohdittaviksi sopivia.
Otsikko kertoo, mitä kaikkea ketjuun voikaan kirjoittaa, se mitä kukin viestittää ei ole minun toivomuksien mukaisia kaikki, mutta en myöskään voi ketään estää viestejä lähettämään.
Ylläpito hoitaa tämän homman. - Uusi viikko aluillaan, mitä päivään mahtuneenkaan, illalla sekin tiedossa on
Helmikuun toinen viikko, viikonlopulla sitten ystävänpäivä, siitäkin syytä muistuttaa ja laskiaissunnuntaikin samaan syssyyn.
Runebergin tortut syömättä ja laskiaispullat odottelevat paistoon vuorossa tulemista. harvoin ihan oikeassa muodossa niitä olen tehnytkään, jokohan nyt kermavaahdot ja hillot mukaan laittaisi.
Mdk:lla samat tavat kuin minullakin on, ruokaa useamman päivän varalle ja pakkaseen, on kiva, kun valmista on, vain lämmitys ja ruokailemaan, ihan hyvän makuisiakin ovat, vaikka jäässä ovat käyneet.
Tällä iällä jo ennakoi kaiken elämän muotoja koskevat ajatukset ja asiat, silti karhulasku tuli Telialta, kun turvamaksu oli jäänyt maksamatta.
Omaksi syyksi en sitä ota, koska tekstiviestiä ei tullut ja enhän ilman muistutusta sitä muistanut.
On poikkeava lasku, mikä maksetaan Omaan Teliaan, nyt pyysin liittämään E-laskuksi, en yhtään tykkää noista karhulaskuista, ei niitä pääse liioin tulemaankaan, kun E-laskuna kaikki melkein ovat.
Velassa en halua olla kenellekään. huoli vaan on pidettävä, että tilillä rahat riittää.
Kirjasto ei kuulu minun käyntipiiriin nykyisin, sen muistan, että hiljaa siellä toivottiin oltavan.
Nuoruuden vuosinani, olin suurkuluttaja, siskoni oli työssä kirjastossa, kaiketi intoani lisäsi.
Olen usein kertonutkin, miten on lukuharrastukseni kirjojen suhteen hiipunut, omistan liian vilkkaan mielen ja se ei jaksa keskittymistä aikaan saada.
Luen kyllä paljonkin elämisen ympyröistä täältä koneen avulla ja radio on tiedon lähteeni monessa asiassa, mitä en tietoon saa, sitä en tarvitse.
Ulkomaan matkoille en enää lähde, ystävätär pyysi syksyllä, että lähtisimme Viroon, en mietinnän jälkeen edes näinkään pienelle matkalle lähde.
Keppien avulla voisi onnistuakin, mutta en kenenkään rasitteeksi halua lähteä ja eihän siellä jaksaisi omin voimin edes kauppoja kiertää, tyydyn aiemmin vähäisiin kokemuksiin.
Jokaisen omasta halusta ja voimista on kysymys, kun elämäänsä suunnittelee, minä koen tällä hetkellä näin hyvä olevan.
Särkylääkkeitä en useinkaan tarvitse, pienet kolotukset menee ominaan ohi, siitä onnellisessa asemassa olen.
Laitapa uutta putkeen Neeassa, kiva olisi kuulla elämäsi sujumista iloista joista aina viestiä laitat.
Tuo sisään tulemisen tarkastus, mitä se tuokaan tullessaan, rauhoittuuko kirjoittelu, niin ainakin toivon, olisi kiva aivan rauhaista viestittelyä harrastaa.
Toivon useamman entisen ketjun kirjoittajia mukaan, jospa elämykset lisääntyy ja kiinnostus kasvaa.
Tuosta kiittelystä oli viesti, minusta kiitoksia voi aina antaa, kun siltä tuntuu ja minulle se on hyvin helppoa, olen todella hyvilläni jos viestit sisältöä antaa ketjuun, olipa aihe mikä tahansa.
Nyt sitten päivä on valjennut, katuvalot puhallettu sammuksiin ja minulla LaPromessa päivä, siinä seurassa sukkakin ehkä valmistuu;)
Neulon pitkävartisia naisten kuviosukkia ja meinaa aina purkuhommiinkin mennä, kun liian tarkkaan seuraan kartanon tapahtumia.
Ruoka on valmista, kaalilaatikko odottaa, koti siisti ja pyykit parvekkeella pakkasessa hitaasti kuivamassa, se raikas tuoksu mikä niihin tarttuu, tuo nautinnon.
Pienistä ne ilot löytyy, kun ei suurempaa haluakkaan,
Hyvää päivää ja sitä iloa toivotan teille kaikille.
Ei oikein toimi vielä kuitenkaan, kun lähetys aina vikamerkinnän saa ja kohta sitten on viestejä monin kappalein ketjussa.
Yrityshän tekee mestarin, sanotaan;) - Oikein hyvää sunnuntaipäivän aamua, valoja ei enää tähän aikaan sisällä tarvitse, ihan keväiseltä alkaa tuntumaan.
Pakkanen kyllä paukkuu, 23 tänäkin aamuna, kertoivat verkoilla olosta radiossa ja kuhia sieltä verkosta päästeltiin, muistikuvia verkolla käynnistä minullakin.
Oli aina jännitys mielessä, kun verkkoa näkyviin kiskottiin, tuleeko mitään ja usein sieltä siikaa tuli haukien lisänä.
Nyt vaan kuuntelen puheita verkkojen laskusta ja saaliin toivossa nostetaan.
On ollut palsta sekaisin ja nyt tarkistettiin olenko lainkaan ihminen, tätä ne tekoälyt teettää, lisänä varmaan ihmiset jotka halusta asioita sotkevat.
Etsin ketjua jossakin vaiheessa otsikon avulla ja tulihan se, mutta viime vuoden puolelle, keskustelin Capilotin kanssakin, ei löytynyt, totesi vaan, että usein Suomi24 ketjuja poistaa, no en ole huomannut, yksittäisiä viestejä kumminkin.
Mistähän johtunee, että 80+ ikäisten ketjussakin häiriköitä löytyy.
Olipa mukava kuulla Mdk kertomasi Maalaismiehestä, jos olet yhteydessä kerro terveisiä.
Häntä paremmin tuntematta sain sellaisen herrasmiehen kuvan, niin taidolla viestinsä osasi kirjoittaa, että jonkunlaisen yhteyden kirjoitusten tasolla häneen sai, leikkimielinen, kuten monet toisetkin miehet Kahvipirtissä esiintyi.
Mdk oli mukava myös löytää toinen siivouksista nauttiva, tai tuloksista paremminkin, nykyisin ei mattotelineellä juurikaan mattoja näe.
Minäkin imuroin perjantai iltapäivällä matot ja vein pakkasta haistelemaan yöajaksi, lauantaina varsinainen siivous sitten tapahtui.
Olipa ihana saunan jälkeen raikkaaseen vuoteeseen painautua.
Olen minäkin joutunut todistamaan meidän ikäisten törkeää käyttäytymistä, mistä se oikein kumpuaa, tuo ilkeyden tarve..
Onko elämä ollut jotenkin vaikeaa ja sitä ei voi unohtaa näin pitkälle päästyäänkään, vai kasvaako ärtymys mahdollisesti kolotuksista joita meillä kaikilla varmaan jossain määrin on.
Olen ajatellut, että elämä sujuu hyvin, jos jaksaa kitkerimmät aatokset ominaan pitää, joskus joku tilanne kyllä tiukille ottaa, mutta onnittelen itseäni, kun pystyn tilanteen omaksi hyödykseni rauhallisesti sivuuttaa.
Uskon, että jokainen voisi halutessaan ilkeyksiä tuottaa, mutta mielestäni on voitto, kun ilkeydet sivuuttaa.
Kiitos anoille mukavista auttamismielin tehdyistä viesteistä, sain oppia moneen asiaan.
Olen katsellut Espanjan ja monen etelän valtion sarjoja ja oppinut jotain erilaista, mitä meidän kulttuuri ei sisällä, samoin Kiinan ja Japanin kulttuuri ja elämä on samoin sarjoista avartunut.
Jotakin perustaa, vaikka sarjoja ovatkin, totuutta hivenen verran, kuva kuitenkin osviittaa antaa ja toteamus, miten hyvin ja kurinalaista toimintaa onkaan, vanhojakin kunnioitetaan,
Facen keloilla niitä näkee. koululaisten soittomarssit, aivan ihanaa katsottavaa,, musiikkia laidasta laitaan.
Katselin eilen kolmoselta jotain hupiohjelmaa ilmeisesti, mutta enpä osannut yhtään huviksi ja naurua aiheuttavaksi sitä kokea, aivan omituista huuhaata oli.
Nyt venyy taas pitkänlaiseksi, mutta kai kirjoittamisen halu yltynyt, kun vihdoin tänne päästettiin.
Hyvää ja kaunista päivää, rusakko minun pihan jälkiään jättää, aina aikaisin sen näkee pomppivan. - Kiitos, helpotti ihan.
- Hyvää päivää, kirjoitin viestin, tähän ketjuun, mutta sekoitin varmaan johonkin vanhaan, kun vuosiluku oli 2025.
Yritin etsiä ketjua en muuta löytänyt, lienee koneessani joku vika, tai muuten toheloin.
Siihen kirjoitti kyllä joku toinenkin ja linkki oli myös yli 18 vuotiaille.
Sekoilen , en viitsi uutta viestiä kirjoittaa, eipä siinä mitään ihmeellistä ollut kirjoittamassakaan.
EHhä jostain eksyy oikeaan paikkaan. - Huomenta, pakkanen koettelee, 24 astetta mittarissa, mutta talveahan elellään, niin pitää pakkasenkin paukkua.
Hyvä on eloni, aikaisin vaan heräsin ja uni ei enää tullut, keitin kahvit ja istahdin koneelle.
Luen yleensä ensin noita maailman asioita, pidän mieltäni jollakin tapaa virkeänä niidenkin suhteen, vaikka en millekään mitään mahda, elämä menee niin, että vanha kärryiltä putoaa.
Tuo linkkikin oli sopimaton minulle, kone ei katsonut tarpeelliseksi sinne päästää, no ikärajahan siinä olikin, kai sitten jo sen alle minut lasketaan.
Liekkö kumminkaan suuri harmi ollut, vaikka en päässytkään;)
Nuo uutuudet mitä nykyisin joutuu opettelemaan, kiertoilma uuni on ollut, sen hienouksia en tiedä, paistan entiseen tapaan.
Keraaminen taso on hankala pitää kirkkaana, vaikka erikoisaineella sen puhdistankin.
Televisiokin on kirjoituskoneella hoidettava, jos jotain häikkä tulee ja se on hidasta hommaa, kun kirjaimet etsittävä laidasta toiseen ja salasanojen muistaminen siinäkin.
Suihkun kanssa samoja ongelmia minullakin, mutta tuskailun kautta sekin sitten selvisi.
Aina ei mielestäni uudistuksetkaan parempaan suuntaan mene.
Oli mukava kuulla veljesi leikkauksen onnistuneen Eliaana, nyt vain rauhaisaa olemista ja paraneminen onnistuu, liikkeellä kai kuitenkin on oltava, näin olen kuullut.
Noista vauvoista vielä, en minäkään mikään sen paremmin poikien puolesta puhu, pääasia, että lapset terveinä maailmaan ilmestyy.
Jokainen senkin tietää, että sukupuolta ei kukaan voi tietää, mutta entisaikoina oli tuo poika tärkeä suvun jatkamisen toivossa.
Minun tyttökaartini ei alistu kenenkään alistettavaksi, jos nämä pienemmätkin äitiinsä tulee, niin kuin siltä näyttää, siinä ei nokka tohise , kun asiat hoituu ja vielä usein niinkin, miten he sen haluavat.
Lapsia toivotaan lisää ja siihen tarvitaan poikia ja tyttöjä, eikö vaan.
En myöskään ymmärrä tätä kirjoittelukulttuuria nykyisin, kun joka sanasta voidaan löytää jotakin kielteistä, esimerkkinä tuo "hyökkäys" sana, en todella sen kummempaa tarkoittanut, kun kuvaannollisesti asian toin esille.
En todellakaan ota keneltäkään mallia, en ohjeistusta, kirjoitan omien mielipiteiden tuloksena ja olen yrittänyt, että riitaa en aikaan saisi.
Mielipiteet on omiani ja vedoten sanan ja kirjoitusoikeuksiin saan minäkin niitä esittää, kuten sana on vapaa kaikille.
Toivomus kumminkin, että ei tahallaan väännetä joka sanasta riidan siementä.
Häpeän tunnetta en todellakaan tunne omista viesteistäni, mutta jos se jollekin on tärkeäkin asia, voin myöntää häpeäni;) ei aina edes ymmärrä mistä häpeäminen mieleen tulee.
En henkilöön kohdistuvia viestejä kirjoita, asioista pyrin kirjoittamaan oman näkemykseni turvin.
Mdk kerroit Runebergin vaatimattomat alkuajat, ei se useinkaan vaadi rikkauksia, että lahjoja omaava pääse suurien tekijöiden joukkoon, näin tässäkin tapauksessa.
Luokat oli juurikin noin isoja meidän kouluvuosina, siinä oli pakko oppia sosiaalista luonnetta, kun niinkin hyvin selvittiin, ystäviksi monenkin kanssa tultiin.
Taidankin tehdä noita runoilijan vaimon tekemiä torttuja, hän oli tiukalla taiteilijan loppuvuosina, kun Runeberg sairasti.
Meilläkin asusti poika kouluaikana, kodissaan paljon lapsia, kahdesta kuitenkin tuli lääkäreitä, lahjakkaita olivat.
Turkuun päätyi lääkäriksi, lieneekö vielä elossa.
Eilen tein uunin täyteen ruokia, kaali, peruna ja makaronilaatikot ja vielä uunipellillisen juureksia kypsytin, olen ihastunut tähän viimeksi mainittuun ja terveelliseksikin voi sanoa.
Nyt sitten torttujen tekoon, kallista aikaa on sähkön kulutukselle, mutta eiköhän laskusta selvitä
Iloista pakkaspäivää ja viikonlopun alkua. - Huomenta, taas uusi aamu ja kauniina saamme siitäkin nauttia.
Olen hieman ymmällä, kun en oikein tiedä mistä voisin puhua, etten häpeä paaluun joudu.
Kuuntelin radiosta juuri, että sananvapaus suomessa on ainakin vielä luvallista, eikö sitten minullakin näin ole.
Ketään en mielestäni ole loukannut, silti sain aikamoisen ryöpyn poikalasten toivomisista.
Olen jo liki 90 ja elän mielelläni niitä aikoja joita hyvinä pidän ja kaikkea ei heti osaa omaksua nykyajasta.
Perinteisiä ajatuksia ja mielipiteitä ei saa ilmi tuoda, tai hyökkäys aivan mitättömästäkin asiasta saa aikaan kitkeriä mielipiteitä.
Pojallani on kaksi tytärtä ja taatusti kohtelu on rakastavaa ja hyväksyvää, tyttärillä yhteensä neljä tyttöä ja yksi poika, en koskaan ole pojan suhteen erikoisetuja huomannut, tytöt on rakkaita.
Tasaarvoistakin mainittiin, ikävä kyllä esimerkiksi työmarkkinoilla ei tasa-arvo täysin toteudu, naisilla yleensä pienemmät tulot, vaikka samat tehtävät hoitavat.
Eiköhän tämän asian suhteen tullut ylilyöntejä, aihe ei moiseen olisi antanut aihetta.
Lapset vanhemmilleen aarteita, kunpa kaikilla lapsilla elämä myös hyvää olisi.
Eiköhän tämä asia tullut puitua?
Myös noista asunnoista ja elämisestä yleensä jokainen elää halunsa mukaisesti ja myös ihmisillä on eroja muussakin kuin omaisuuden mittauksilla.
Kaikki ei halua olla etujen ja rikkauksien perässä kulkevia, vaan haluavat elää oman tahtonsa mukaisesti, elämää missä itse voi asioistaan päättää.
Oman elämän suhteen toivoisi kaikkien olevan tyytyväisiä, ikävä kyllä näin ei ole.
Elämä ei kaikille samaa hyvää anna, toisilla vaikeudet estävät toteuttaa sitä mitä haluaisivat, joten eiköhän viisautta olisi sekin, että arvostelua ei minkään asian suhteen kohdisteta kanssakulkijoihin.
Vaikea laji tämä kirjoittelu on, jos haluaisi jokaisen viestinsä laittaa ilman , että ikävästi kaikkeen suhtaudutaan.
Iloista, suruista kertominen odottaa vastauksia myötäeläen, nauttimalla toisten onnistumisista, lohdutusta vaikeuksien parissa pyörijälle.
Ei pitäisi olla vaikeaa, mutta näin näkyy kuitenkin olevan.
Jos keskustelua yrittää näistä arjen asioista, itse kullekin jotakin antavaa, ei onnistu sekään, aina poikkiteloin joku viestittäjä on.
Mistä kumpuaa tämä ilo loukata aina jotakuta, nouseeko sillä oma minuus uusiin fääreihin.
Yrittäkäämme puhua asioista, mitkä jokaiselle jotakin hyvää antaa jätetään kateus ja muu pahantahtoisuus, mielipiteet on jotakin muuta, kuin ilkeä heitto kirjoittajille.
Näin tämän torstai päivän alkuun, miettimistä jokaiselle varmaan olisi viestini suhteen. - Häpeän kovin tätäkin häpeääni, kaiken muun lisänä.
- Kyllä, tärkeintä on, että lapsi on terve.
Kuitenkin on hyvä, että poikia kaivataan tytöt ei yksin sukua jatka.
Riittäköön tämän asian vellominen, kumpikin tiedämme, asioiden oikean tilan. - Noh, saithan sinäkin osallistuttua, kun minä omiani kirjoittelen.
Nimemme on karjalan peruja ja kiva jos se säilyy, mitä tuota pojan toivomusta lapsesta, eiköhän se ole aika yleistä, itselläni kävi tuuri, syntyi poika ja tyttö.
Mikä vääryys on jos perinteitä haluaa säilyttää, vanhempi tytär sai pojan ja tytön, saivat kaksi sukunimeä kumpikin, siilä tytär halusi nimensä säilyvän.
Ei niin hirveän kauhea asia kylläkään ole, mutta kiva on mielipiteitä vaihtaa;)
Sekin etu on nimestä, että saattaa löytää samannimisiä, vaikka sukulaisuus tulee tiedoksi. - Tähänkin tekee mieli vastata, kun tyttöjä syntyi poikani nuorimman kotiin parin vuoden väliin kolme kappaletta ja ovat kovasti energisiä ja rakkaita omaisille.
Nimen jatkuvuus on hoidettu, lapset on äitinsä suvun nimellä yhteisellä päätöksellä avomiehen kanssa, sekään ei mahdotonta.
Näin vanha kun olen, kaikki vanha mielessä elää, ei sille mitään mahda.
Tehdas käyttää nimeä Stora Enso. ja toimii tehokkaasti edelleen. - Kuoleva kuntako mielestäsi, olen toista mieltä.
Paljon on eläkkeellä olevia, mutta myös paluu muuttajia on kivasti tullut lisää.
Vesistöjen ympäröimä, rauhainen kaupunki houkuttaa, tietysti myös asuntojen halpuus ja kaiken elämään liittyvän mukana olo myös houkuttaa.
Etätyön tekijöitä muuttaa yksinomaan luonnon ja siihen liittyvän rauhan myötä, myös yrittäjiä on tullut ja tulee lisää, kun vielä yhteydet saadaan paremmiksi, mikäpä täällä on elellä.
Mihinkä täältä edes haluttaisiin muuttaa, kun on ymmärrystä siitä, että elämä on muutakin kuin rahaa ja valtaa, ihmisten onnellisuus kaiken kattaa ja työtäkin yrittävälle löytyy, näin uskon. - Kerroin meidän kaupungin osalta, varmaan Helsingissä on toista.
Oma asuntoni oli myynnissä, hinta 49,000, ei käynyt kaupaksi, vaikka kaupungin keskustassa. - Huomenta, pakkanen vähän lauhtui, nyt lumisateita odotetaan.
Eilinen kaupassa käynti sujui hyvin ja tavarat kannettu kotiin ja selvitelty osa pakkaseen ja heti valmistettaviin
Oman kuntoni vuoksi olisi ollut hyvä kävellen kauppareissu tehdä, mutta henki ei meinaa pakkasella kulkea, näin laiskuuttani puolustan.
Vävy sai villasukat vaivan palkkaa ja tytär aluslakanoita kaksi kappaletta, ainahan vaivannäkö on palkittava.
Ostin lankoja monta kerää, pitää neuloa, kun pelkkä istuminen ei hyvää oloa tuo, aina on kiva varastosta ottaa ja milloin minkin palvelun saatuaan vaivasta hyvää mieltä tuottaa.
Sähkönkulutus tänään päivän puheena ja onhan syytä puhuakin, huippuja vetelee.
Ajatus omakotitaloista, joita sähköllä lämmitetään, kulut nousevat mittavasti.
Myös vuokralla asumisesta puhuttiin radiossa, suuri oli määrä vuokralla asuvia.
Oma on aina oma ja omakohtaisesti olen edullisuuden kokenut, kun muutin toiselle puolen katua ja maksoin ison vuokran, saamatta muuta kuin sen pienen (49 neliötä) ilman mitään palvelua.
Onnekseni asuntoni ei mennyt kaupaksi ja pienen ajan asuttuani, muutin takaisin ja olen tyytyväinen.
Yhtiövastike on melkein puolta halvempi ja kuitenkin asuntoni on isompi (63 neliöt)ainahan jotain ylimääräistä menoa tulee tässäkin, mutta kulut maksaa 29 muuta asukasta, joten niistäkin selviää.
Nyt asunnot on halpoja, mutta kerrottiin , että lainan saaminen on vaikeaa, pankit eivät lainoja nykyisin helpolla myönnä ja korkokin on iso.
Meidän kodin oston aikoihin lainaa sai, tosin korko oli korkea, mutta vyötä kiristäen siitä selvittiin.
Eläkkeistä olette myös kertoilleet ja mielipide oli siitä perhe eläkkeen saamisesta, kyllä se paikallaan on, jos äiti on kotia hoitanut, lapset kasvattanut, eläke ei ole kertynyt, niin sanottu lesken eläke on paikallaan.
Myös se, että naisilla on ansiot huomattavasti pienemmät, puoltaa sitä niin sanottua lesken eläkettä. jaksaakseen maksaa kulut mitä eläminen tuo.
Kyllähän aika pian kulkee, nyt päivä jo melkein tunnilla valoisemmaksi tullut ja vauhti kiihtyy, pian talvi on ohitettu, kuten Neeassa totesit.
Kiva että joskus meitä kuitenkin muistat liekko, kiva on kuulla kissasi kanssa elämisestä sinultakin.
Totta on tuokin, kun sanoit, että ei aina jaksa koneen ääreen istahtaa ja kirjoittaa, mutta hyvää tekee kuitenkin joskus aivojaan vaivata ja viesti laittaa.
Itse en myöskään päivystämään viitsi ruveta, aamuisin pääosin kirjoitan, muuten sitten maailman tapahtumia seurailen, lueskellen.
Päivään mahtuu monenlaista puuhaa, tykkään itse tehdä ruokani ja kotini hoitaa, hidastellen ne hommat sujuvat, mutta liikkeellä pitävät.
Noista palveluista mistä myös olette kertoneet sen verran, että kaikki leikkaukset esimerkkinä todella huomattavasti edullisimmin tehdään perinteisissä sairaaloissa, kuin mitä todellinen hinta olisi, ei niitä monikaan pystyisi itse maksamaankaan, mutta pienetkin kulut joita melkein puolella nostetaan on kuluerä joka laittaa miettimään, menenkö lääkäriin vai yritänkö ilman selvitä.
Tuo kaupasta tuonti tavaroiden osalta on huomattavasti korkeampi, mitä ano 00044 kerroit, muistan kuulleeni, että jopa 10 euroa, totuutta en tiedä.
Linja-autolla saamme eläkeläiset kulkea 10.00-14.00 ajan ilmaiseksi, se on suosittu etu.
Pitkät matkat kuluja lisää, näin olen ymmärtänyt, hoitokotien hinnat päätä huimaa.
Tuota laulajaa en tuntenutkaan, kiitos linkistä, parasta aikaa silloin elin, olisi pitänyt tutuksi tulla, mutta siihen aikaan ei tietokoneista tietoakaan.
Nyt sitten tähän oman elämän seurantaan, tekemään jos mitä, aina jotain keksin.
Mukavaa päivää teille kirjoittajat;) - Huomenta pakkanen jatkuu, kuu oli aamukahvi seuranani, melkoisen täysi oli, pienenemään kaiketi oli suunta.
Kauppareissu suunnitelmissa, tytär lupasi tulla käyttämään, vaikka keskellä päivää jo pakkanenkin kohtuu asteille muuttuisi, mutta niin helppo on kyyti vastaan ottaa.
Eduskunta aloittaa tänään työrupeaman ja taas on odotettavissa kiristyksiä siellä sun täällä, eläkeläisetkin on tapetilla, ainakin näin olen kuunnellut/lukenut.
Eipä mahda millekään mitään, on vain kauhisteltava vanhusten huonoa hoitoa, ja kalliita hoitomaksuja, hoitajia vähennetään, vaikka eivät nykyiselläänkään ehdi hoitoa antaa.
Maailma ja kaikki tämä on nykypäivää ja siihen jokaisen on tyydyttävä, aikanaan, heidänkin, jotka vanhoja ivaavat.
Jokainen vanhuuden joutuu kokemaan, jos elää saavat.
Hiivaleipä jauhoista olette keskustelleet, kyllä täällä meidän kaupan hyllyltä löytyy valmis hiivajauho pussi.
Eipä taida mikään puuttua, hyllyt pullistelee erilaisia tarvikkeita ja hinnat mittavia.
Jokunen pussi taas matkaan lähtee, vaikka leipominen meinaa vähäksi jäädä, kun pullakaan ei enää maistu, makeasta puhumattakaan.
Tuo uunissa kohottaminen on minulle uusi juttu, kiitos Mdk, aina oppii ihan näitä arjen asioita.
Uutena olen ihastunut uunissa valmistettuihin juureksiin, pienellä lämmöllä , hiukan öljyä ja suolaa ja maistuvat ihan siltäänkin hyvältä.
Tänään on sähkö on kallista, pitää siirtää halvemman sähkön aikaan tehtäväksi, vaikka ei minun sähkölaskuni kovin suuri olekaan.
Ihmettelin, kun joku kertoi, että ensiavussa ei ollut kuin kaksi ihmistä?
Alkavat ihmettelyn potilaiden puutteesta, no syykin selvisi, uusi taksa käynnistä yli seitsemänkymmentä euroa, ihmeesti väki väheni.
Kunhan ei vaan taudit jää hoitamatta, ainakaan lääkäriin ei ihan turhan tähden enää mennä, pienellä eläkkeellä käynnit vähenee.
Tätä elämän menoa tässä alan seurailemaan tänään tiistaipäivänäkin, joka aamuinen piipahdus suoritettu ja huomenissa uusiksi jos näin suodaan.
Mites sujuu teidän päivänne, toivotan kaikkea hyvää. - Huomenta, kovasta pakkasesta edelleen, mutta talveen kuuluu pakkaset ja lumisateet, pian tämä viimeinen talvikuukausi ohitetaan, toinen päivä jo aluillaan.
Hyvähän ikkunasta lämpimästä olosta voi kurkistella ulos, vähän on liikkujia, mutta reipasta askeltamista heiltä joiden on johonkin pakko ollut lähteä.
Onhan sitä saanut aiemmin lähteä säähän kuin säähän, se on elettyä elämää, nyt vain kaupassa käynti suurin haaste, sekin vain kerran viikossa.
Aitassa en varmaan koskaan ole nukkunut, en ainakaan muista, varmaan ihana olisi sekin kokea, nyt vaan ei ole olemassa mahdollisuuksia.
Talossa jossa kesäisin takavuosina oleilin oli viisi aittaa ja kaikilla oma tarkoitus säilyttää tavaroita ja joku oli juuri sellainen kesäinen nukkumapaikka.
Matot roikkui puhtaina orsilla ja vintillä oli jos minkälaista vanhaa käyttötavaraa.
Yksi aitta oli melkein kalastusvälineille pyhitetty, sillä talonväki aiemmin paljon kalasti.
Muistan valokuvan missä kaksi venettä järvellä toinen täynnä kalaa, mikä sitten rannalla laatikoihin pakattiin ja kaupat sai myytävää.
Siellä oli myös iso puusaavi, missä emännät alustivat leipätaikinan , kysyntä oli kovaa, olisikohan joka viikkoinen homma ollut
Historian havinaa, sitä tämä maalaistalo isoine pihoineen toi kaupungissa eläneelle.
Olisin varmaan ollut ihan hyvä emäntä, jos olisin maalle syntynyt, rakastan eläimiä ja maan möyriminen on ollut aina mieleistä.
Mökkinikin pihan sain melkein joka nurkkaa myöten kukkimaan ja jaksoin ihmeesti päiväkausia hommia tehdä, no nyt vaan laiskottelen ja muistelen.
Kyllähän se koulunkäynti oli toista ennen, kun Mdk kertoili omia muistojaan, niin tutulta kuulosti, kilttejä oltiin ja opettajia kunnioitettiin, oli varmaan ihan aiheellistakin, hyvin kohtelivat ainakin minulla vain hyviä muistoja.
Tuota oppimista on elämä ollut, jos nyt sitten tulee toppi eteen, ei enää mitään uusia oppeja, näillä on selvittävä.
Eläkkeellä ollessa olen tätä koneen käyttöäkin opetellut ja en enää jaksa näihin tekoäly hommiin mieltäni keskittää.
Loistakoot nyt nuoremmat, minä hyväksyn osaamattomuuteni, räpiskelen mukana niin kauan kuin jaksan.
Joskus mieleen tulee, että onko enää mitään hyvää opittavaakaan, kun kaikessa on epäilyä ja vääryyttä mukana.
Aitoa asiaa enää vähän ja aina on varpaillaan on oltava, luottamus hävinnyt kaikkeen, jopa aiemmin luotettaviin tahoihinkin.
Maailman menoa seuratessa tulee mieleen, että viisutta ei ainakaan oikein osata käyttää.
Näin tänä aamuna, jospa olisi viestini selkeä, ettei väärin ymmärrystä seuraisi, kivaa päivää, vaatetta kerroksia ja ulos jos kykyä siihen on. - Kahdenkymmenenseitsemän asteen pakkasesta, oikein hyvää helmikuun ensimäistä päivää.
Näin se talvi merkkinsä näyttää ja vanha sanonta helmikuussa heilahtaa, voi tuoda lumituiskutkin mukanaan ja eikös se madekin ole pyynnissä juuri helmikuussa.
Onnitteluja vauvojen maailmaan tulosta kaikille heille joilla onni on tämän iloisen asian kokea.
Tämän onnen minäkin sain kokea, kun tyttäreni pojanpoika sai toisen poikavauvansa,
Varmaan ilo katossa, kun poika perheeseen tuli Eliaana, vaikka kaikki vauvat ovat aarteita, aina sitä poikaa jokainen pari odottaa, suvun nimen jatkuvuus taattu, vaikka kyllä se nimi nykyisin myös tyttöjen avulla voi jatkua.
Ihana ajatus tuokin, että serkuille jo pienestä lähtien hyvät suhteet syntyvät
Muistan lapsena, olin aika yksinäinen iltaisin, kun kotona ei sisaruksia, olivat jo omissa riennoissaan, ikäeromme oli kymmenen vuotta.
Olin ihan kade ystävilleni, kun heillä sisaruksia monta ja saivat tehdä monia kivoja asioita iltaisinkin kotonaan.
Serkuksia on nyt paljon perheessäni ja yhteydet ovat hyvät.
Pienestä sitä on lähtenyt monikin, sitkeä yrittäminen on tuonut onnea ja elämäkin helpottunut useimmilla sen ajan eläneillä, sillä sodan jälkeinen elämä oli kaikilla tiukkaa, kaupan hyllyt ei tavaraa notkuneet niin kuin on tilanne nyt.
Korttiannokset ruokaankin saatiin, jos rahaa oli, musta pörssi toimi ja jotkut silläkin toimin rikastuivat.
Kovasti olet ollut työn touhussa Eliaana jo pienestä pitäen, ihmekös,
että melkein kaikkeen pystyt, ei sormi suuhun mene, niin sanotuissa miestenkään touhuissa.
Miten veljesi on selvinnyt?
Demeter, olen sitä mieltä, että meillä on oikeus kirjoitella haluamalla tavalla, olemmehan oikealla palstalla ja tänne ei muuta vaatimusta ole kuin sopuisa kirjoitus ja sen olemme kaikki "me vanhat" kirjoittaneet toteuttaneet.
Häpeä jonka ano 0001 kertoi kokeneensa ei meistä lähtöisin ole, ei mikään muukaan hänen kertomansa.
Itse en häpeä sitä, että en jaksa enää kaikkea uutta opetella, omaksi tarpeekseni olen opin saanut se minulle riittää, jos joku häpeänä oloni kokee, se on hänen ja seurassaan kulkeville oma murheensa.
Ikävä, että kaikki anot joutuvat muutaman anon kirjoitusten joukkoon, mutta aina ne viestit oikean ajatuksen löytää.
Sinulla Mdk on ollut ja on edelleen rikas elämä ja noita muistoja löytyy, muistan sen jo Kahvipirtti ajoilta, hymyyn suun useinkin kertomasi saa.
Ramoonalla on aina joku ihana kuvaus paikoista kulttuurimaisemissa/ tapahtumissa sinulla ihanaa, kun kumppani vieressä kulkee, matkatkin siten mielekkäämmäksi tulee
Niin kohtahan on Laskiainenkin ja Ystävänpäiväkin samaan syssyyn, siitä se kevääksi muuttuu ja alkaa elämä luonnossakin rikastumaan.
Hiljaista on liikenne tänään, pakkanen ei innosta ulos lähtemistä, mutta toisaalta pakkaseenkin tottuu ja eihän suomalainen pakkasta pelkää.
Hyvää ja iloista helmikuun ensimäistä päivää. - Perustuu siihen, kun ketjun esiin sain, oli sinun nikksisi ja aika 29,1, klo 22,30, loukkasinko pahastikin, anteeksi kovasti.