mielipidepankki
Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen.
Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia2065 aloitusta · 26232 kommenttia
- Kyllä tiede pystyy selvittämään ihmisen käyttäytymistä. Ei ehkä yksilötasolla mutta yleisemmin eli ihmisten käyttäytymismalleina, jotka voivat olla siten myös ennustettavia. Kyse ei ole samanlaisesta eksastista mittaamisesta kuin luonnontieteissä vaan todennäköisyyksistä, trendeistä ja niihin liittyvistä kausaalisuhteista. Tutkimusmenetelmänä on empiiristen aineistojen kerääminen, kausaalisuhteiden etsiminen ja tilastoliinen todennäköisyyslaskenta, jonka turvin voidaan laskea tulosten luotettavauutta jollakin luottamusvälillä. ja asetetulla todennäköisyysvaateella.
Kun nyt puhutaan uskonnolisuudesta, voimme suhteellisen luotettavasti havannoida ihmisen käyttäytymismuutoksia esim. läntisessä maailmassa. Kristinuskon murroksen osalta 300-luvun alkupuolella eläneen keisari Konstantinuksen merkitys on keskeinen. Hän oli ensimmäinen Rooman valtakunnan kristinuskoon kääntynyt keisari, joka muutti heittämällä vähemmistöuskontana siihen asti olleen kristinuskon valtauskonnoksi. Konstantinus oli menestynyt jossain suuressa taistelussa oman uskomuksensa mukaan sen ansiosta, että hän oli käyttänyt joitain kristillisiä kirjainyhdistelmiä taistelukilvissään ja tämä sattumoinen tapahtuma muutti maailmanhistorian kulun ratkaisevasti. Keisari Konstantinuksen sotajoukkojen menestys ja sen selittäminen uskonnollisilla syillä loi sellaisen auktoriteetin, jonka avulla opin kannatus kasvoi, kun ihmiset saatiin uskomaan, että uskonnon ja sotamenestyksen välillä oli positiivinen kausaalisuhde. Toinen ratkaiseva asia on ollut kirjoitustaito eli kyky välittää tietoa sukupolvelta toiselle pelkän suullisen perimätiedon sijaan.
Toinen ja vastakkainen merkittävä tapahtuma oli valistusfilosofian esiinmarssi ja sitä seurannut rationaalisuuden aika. Se heijastui länsmaissa uskonnollisuuden vähentymisenä. Nietsche julisti 1800-luvulla sen tarkoittavan uskonnon loppua. Näin ei ole vielä käynyt, mutta uskonnon merkitys on kuitenkin kansalaistasolla huomattavasti vähentynyt. Nämä ovat mitattavia asioita. Voidaan tietää kirkkokuntiin kuuluvien osuuden kehitys ihan rekisteritietona ja kyselytietojen perusteella voidaan tietää niiden määrän kehitys, jotka ilmoittavat uskovansa jumalaan. Nämä ovat olleet erityisti tällä vuosituhannelle suuressa laskutrendissä. Ne heijastavat ihmisten kokemusmaailmaa. Jokin syy on sille, että ihmiset ovat merkittävästi etääntyneet uskonnoista ja sen rituaaleista länsimaissa. Kun kirkkosalit täyttyivät ääriään myöten täyteen muutama sata vuotta sitten, nyt ne loistavat tyhjyyttään. Tämä on sekä kokemusperäinen että tieteellinen havainto. Perinteinen uskonnolisuus on sirpaloitunut maallistuneeseen jumalattomuuteen että erinäisiin uusin hengellisiin ilmiöihin, joista on käytetty nimistysä new age eli uushenkisyys.
Jossain toisessa yhteydessä rinnastit ateismin uskontoon siinä mielessä, että molemmat olisivat samantapaisia uskomuksia. Minusta näin ei ole. Uskonto väittää jonkin olevan olemassa ja sillä on tieteellisin kriteerein todistustaakka väitteen tueksi. Tähän uskonto ei kykene. Ateismi väittää, ettei ole järkevää olettaa sellaista, mistä ei ole mitään ulkoisesti havaittavaa evidenssiä. Voisimme väittää mitä hulluimpia asioita olevan oikeassa. Esim. että elämä kulkeekin ajassa väärin päin, mutta emme vaan sitä ymmärrä, että näemme kirkkaasti tulevaisuuteen mutta emme kykene muistamaan tai näkemään menneisyyteen taikka, että on olemassa kolmansia ja neljänsiä ehkä sadansia ulottuvuuksia, jotka määrittävät jollain mystisella tavalla elämäämme täällä. Taikka että on maahisia ja säteitä, joilla jokin ohjaa meitä. Toki kaikki on teoriassa mahdollista, mutta olemme tieteen kanssa aika vetelässä suossa, jos otamme lähtökohdaksi kaikki ne oletukset ja uskomukset, mitä joku ikinä vaan päässään osaa keksiä. Ateisti ei siis väitä, etteikö kaikenlaisia mahdollisuuksia voi olla, mutta koska meillä ei ole vielä sellaisista harmainta aavistustakaan tieteen metodein havaittavissa, niitä ei ole järkevää ottaa vakavasti niin kauan, kun mitään evidenssiä siihen suuntaan ei voi osoittaa. Kristinuskon jumala ja Sirius-tähden humanoidit ovat samalla viivalla, ehkä myös pastarastien jumala eli Lentävä spagettihirviö. Ateismia ja pastarasismia pitäisi siis pitää kumpaakin uskomuksiana toistensa suhteen. Vai? - Puuttuisin tuossa 1.kohtaan eli merkityksellisyyden tarpeeseen ja siihen, ettei ihmismieli siedä eksistentiaalista tyhjyyttä. Elämän sattumanvaraisuus on biologisesti ymmärrettävää. Yksi miljoonista tai miljardeista siittiöistä löytää tiensä perille ja muut menevät vessan pytystä alas tai ties minne. Ymmärtäähän ihminen lotonkin idean, miksi siis ei tätä, jonka logiikka on sama.
Pitäisi kysä, mitä on merkityksellisyys. On siinä lähdetään kalastamaan merten taakse, vaikka se merkityksellisyys löhöää siinä nokan alla. Merkityksellisyyshän voi aivan hyvin olla elämä itse sen ajan, minkä se kestää. Voimme ajatella, että meitä on onnistanut, kun olemme saaneet sen lottovoiton siinä miljoonien siittiöiden lottoarvonnassa. Näin olemme päässeet näkemään, mitä elämä on. Lotossa hävinneet jatkavat vain ikuista untaan. Jos ymmärremme, että elämän tarkoitus ja merkitys on elämä itsessään, miksi havittelemme jotain enempää, kun olemme päässeet jo paljon pitemmälle kuin syntymättä jääneet. Elämä voi olla kiva retki, piknik, jonka pääsimme kokemaan. Miksi se ei riitä tarkoitukseksi? Itse ainakin oletan asennoituvani asiaan näin, enkä hae mitään jatkoaikaa. Jos sellainen jostain syystä tulee, niin se on sitten sen ajan murhe tai ilo.
Jos elämän tarkoituksen mieltää edellä mainitulla tavalla, ei ole mitään eksistentiaalista tyhjyyttä. On vain alku, loppu ja elämisen aika siinä välissä. Eksistentaalisuus on siinä. Voimme kokea uhaksi silloin lähinnä sen, että retki ajassa keskeytyy ennenaikaisesti esiim. väkivallan tai luonnonkatastrofin vuoksi. Sen tapaiset väliintulot ovat eksistentaalinen uhka elämälle, mutta elämän rajallusuus ei ole mikään eksistensiaalinen tyhjiö. Se tyhjiö syntyy vain päässäämme, jos oletamme jotain muuta. Ja se muu oletus on iänkaikkinen elämä. Jos se on tylsää elämää, sekin on uusi eksistentiaalinen uhka. - Viimeksi yli 2 %:n BKT-kasvuun vuositasolla päästiin Marinin hallituksen kaudella vuonna 2021. Silloin kasvu oli lähes 3 %. Nyt on päästy noin puolen ajalla 2 %:n kasvun uralle eli matkaa tuohon Marinin hallituksen aikaiseen on vielä matkaa.
Orpon hallitus on velkaannuttanut Suomea enemmän kuin Marinin hallitus. Valtion talouden vuotuiset alijäämät ovat kikkailuista huolimatta jatkaneet vain kasvuun. Työllisyys ei kasva, työttömyys kasvaa. Näidein lukujen valossa Orpon-Purran hallitus ei ole parantanut vaan pahentanut tilanne. Katsopa nyt hyvikssesi mitä tämä hallitus lupasi vaalien jälkeen tehdä. Mitä on saavutettu? Ei yhtään mitään, vaan pahemmaksi on vaan mennyt. Voihan sitä iloita edes siitä puolen vuoden kasvupyrähdyksestä, joka on nyt ollut menossa. Toivottavasti se vaan jatkuisi.
Itärajan takana ei sosialismia vaan äärioikeistolaista riistokapitalismia. Inflaatio ei siellä ole vain muutamia prosentteja vaan pikemmin kymmeniä prosentteja. Et ole tainnut huomata, että itärajan takana siirryttiin sosialismista jo 35 vuotta sitten äärioikeistolaiseen ja fasistiseen toimintatapaan. Siis äärilaidasta toiseen äärilaitaan. Tämän nykyisen äärilaidan ihalijoita meillä ovat olleet persut, jos jätetään Ukrainan sota asian ulkopuolelle. - Lastenhoitoa ei tarvitse ulkoistaa kokonaan. Lasten päivähoito, esikoulu ja peruskoulu ovat vauvavaiheen jälkeistä hoito- ja kasvatusvaiheen jakamista vanhempien ja yhteiskunnan kesken. Pidän tällaista jakamista järkevänä, koska osa vanhemmista ei kykene riittävästi ja tasokkaasti huolehtimaan lastensa tarpeista ja kehityksestä. Sen vuoksi ammatti-ihmisten apu on tarpeen. Suomessa tämä jako alkaa jo ennen päivähoitoon siirtymistä, koska meillä on neuvolajärjestelmä, mistä saa heti apua jo lapsen syntymän jälkeen.
Kyse ei ole suinkaan siitä, että vanhemmat eivät välittäisi hoitaa lapsiaan. Mistä olet saanut sellaista päähäsi? Onko sinulla tiedossasi jokin selvitys siitä, että ktoihoidossa olevat lapset olisivat saaneet jotenkin parempaa hoivaa kotona kuin em. jakotavalla taikka menestyneet elämässään muutenkin paremmin? Lapsikin tarvitsee kontakteja ikäisiinsä ja mikäpä siinä on siihen paras tapa kuin esim.päivähoito ja peruskoulu. Sinä tunnut selvästi vähättelevän yhteiskunnan osuutta lasten kasvatuksessa.
On kärjistettyä puhua mistään uravanhemmista. Pääosin kyse on vanhemmista, jotka haluavat elättää perheensä omalla toimeentulollaan. Silloin perheen vanhemmat pyrkivät olemaan molemmat työssä, koska sillä tavoin työssä pysyminen jatkuu helpommin senkin jälkeen, kun lapset alkavat olla niin isoja, etteivät he tarvitse enää samanlaista huolenpitoa kuin lapsuusvaiheessa.
Minä en halua sotkea asiaan omaa elämääni, koska se ei tähän kuulu. Mitään kotirouvaa ei minullakaan ole ollut, vaan olemme molemmat käyneet töissä. Myös lapseni ovat selvinneet elämästään hyvin tähän saakka, vaikka heillä on ollut niin "kauheat" vanhemmat, että he ovat laittaneet lapsensa päivähoitoon ja peruskouluun. Kapea-alaisuuden suhteen ehkä vilkaisu peiliin voisi auttaa. - Persut ei ole keskustalainen vaan laitaoikeistolainen puolue. Mitään erityisempää poliittista keskustaa ei edes ole. Kun Suomenkin politiikka on oikeisolaistunut, voisi jopa sanoa, että SDP edustaa nykyisin selkeimmin poliittista keskustaa. Kepun politiikassa painottuvat maatalous ja syrjäseudut. Mitä keskustalaisuutta sellainen on. Kun keinot ovat tulonsiirtoja, se tekee Kepusta käytännössä aika vasemmistolaisen puolueen. Kepu ja Vasemmistoliitto ovat merkittävimmät tulonsiirtoja kannattavat puolueet.
- On lapsia ja lasten lapsia. Mies olen mutten ole persu enkä koskaan sellaiseksi tule. Mikähän tuossa oli sitä epäinhimillistä? Päinvastoin tämä on monen perheen lapselle tie siihen parempaan elämään.
- Persujen propaganda ja valehtelu on jotain aivan uskomatonta Suomessa. Stubb ei sanonut rakastavansa heitä vaan arvostavansa heitä ihmisinä ja arvostavansa venäläistä kulttuuria. Eivät Venäjän nykyinen politiikka tee tyhjäksi esim. Tolstoin ja Dostojevskin kirjallista tuotantoa tai monien säveltäjien kuten Tsaikovskin ja Mussorskyn sävellyksiä. Jokainen niitä arvostaa maailmanmenosta riippumatta.
Eikä yhteyksien luominen Venäjällä tarkoita sitä, että hyväksyttäisiin Venäjän toimet. Eiväthän persu ole arvostelleet Trumpiakaan siitä, että luo niitä yhteyksiä ja on välillä suorastaan Venäjä-miekinen. Stubb ei tarkoittanut, että Suomi alkaisi näitä yhteyksiä luomaan. Päinvastoin hän korosti, että tämän tulee tapahtua koordinoidusti EUn toimesta. Yksittäisten EU-maiden ei pidä lähteä sooloilemaan kuten esim. Orbanin Unkari teki. - Perheitä halutaan tukea, mutta se ei tarkoita sitä, että tuetaan lasten kasvattamista ja hoitoa kotona. Kokoomuksen ehdotuksessa ansiosidonnaisen tuen tasoa olisi vastaavasti tarkoitus nostaa.
Ehdotus kannustaa naisia työelämään ja ehdotuksella on selkeitä työllisyysvaikutuksia kahta kautta. Se työllistää lasten vanhemman ja tehostaa hänen valmiuttaan jatkaa työuraa. Toisessa päässä se lisää päivähoiidon tarvetta ja sitä kautta vahvistaa tämän alan työlliisyyttä.
Luulisi persujenkin kannattavan asiaa, koska erityisesti monilla maahanmuuttotaustaisilla naisilla on taipumusta jäädä kotiin tällaisten tukien varaan. Kaiken kaikkiaan Kokoomuksen ehdotus on hyvä työllisyystoimi. Demarit ovat vastustaneet kotihoidontukea, koska demarit tunnetaan työn puolueena. Samasta syystä demarit ovat aina suhtautuneet nihkeästi kansalaispalkkaan.
Lapsen hoitaminen kotona ei ole välttämättä mikään perheen etu. Lapset on hyvä saattaa yhteneäiseen kasvatusputkeen jo varhain. Siinä voidaan silloin havaita puutteita lasten hoidossa ja kasvatuksessa. sekä puuttua mahdollisiin terveysongelmiin sekä lastensuojelullisiin asioihin. Taloudellisesti perhe pärjää parhaiten, kun vanhemmat käyvät työssä eivätkä elä tukien varassa. Maahanmuuttajien osalta tällä tavalla kotoutetaan lapsia mutta myös heidän vanhempiaan suomalaiseen elämänmenoon. - Demokratia lienee parhaimmillaan käytössä pohjoisemaisen mallin mukaista. Ruotsalainen malli on minusta parempi kuin suomalainen demokratian näkökulmasta. Suomessa presidentille on edelleen jätetty ulkopoliittista valtaa. Muissa pohjoismaissa hallitus vastaa niin sisä- kuin ulkopolitiikasta. Ranskan ja USAn mallit ovat huonoimpia länsimaissa, koska ne ovat presidenttijohtoisia.
Täydellistä demokratiaa ei saada käytännössä aikaiseksi. Parhaimmillaan se on puoluejohtoista demokratiaa, mikä on siis teoriassa puutteellinen ja vääristävä.
putlerin näennäisdemokratia on käytännössä diktatuuria kuten jo edellä kerroin. Luetun ymmärtämisen taitosi lienee umpiruosteessa. Ay-liikkeen yksittäisissä liitoissa on vahvasti vasemmistolainen jäsenkunta, toisissa taas selvästi oikeistolaisempi. Liittojen johto ja edustajisto määrätyvät luonnollisesti jäsenistönn näkemysten perusteella. - Ehdotus on erinomainen. SDP on aina vastustanut kotihoidontukea, jota tässä kohdin Kokoomus ja demarit löytävät nopeasti toisensa. Kepu tietysti vastustaa kotihoidon tukemistä, koska se on täysin Kepu idea. On vihdoin aika päästä turhasta järjestelmästä eroon. Kotihoidontuesta luopuminen on nopeasti tehoava työllisyystomi.
- Venäjän seuraava hallintomalli on arvoitus. Todennäköisesti tulee olemaan oman arvioni mukaan diktatuuri, joka on samaan tapaan kuin nytkin näennäisdemokratiaan peitelty malli. Mutta sosialistinenkaan vallankumous ei ole poissuljettu vaihtoehto. Demokratia näyttää kaukaiselta haaveelta ja lienee epätodennäköisin.
Sosialistinen vallankumous on mahdollinen kahdesta syystä. Toinen on NL-nostalgia, joka tosin on katoamassa olevan sukupolven nostalgiaa. Se tarjoaa kuitenkin tutun tien. Toinen on perinteisempi sosialismiin johtava syy eli kansan kurjistuminen. Kurjistumiskehitystä vaudittaa kaksi toisiaan tukevaa syytä. Perimmäinen syy kvyttömyys uudistaa maan taloutta. Se nojaa jokseenkin täysin raaka-ainetalouteen ja siinä öljyyn ja kaasuun painokkaimmin. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on kulkemassa kohti loppuaan. Venäjän talousongelmat tulevat olemaan ennätyksellisen mittavia. Toinen taloutta heikentävä ilmiö on sotaisuus ja militarismi. Ne nielevät maalta kaiken voimaan samaan tapaan kuin hiilidioksidi tappaa hapen. Kurjistuminen johtanee jossain vaiheessa sellaiseen tyytmättömyyden tasoon, millä on poliittisia seurauksia. Voi olla ilmaantuu, jokin uskottava poliittinen diktaattori, joka lupaa parannuksia tai sitten tapahtuu järjestelmätason muutos eli esin. paluu reaalisosialismiin. Kumpikin malli on tuhoon tuomittu. Jos Venäjä ei kykene demokratisoitumaan, siitä tulee joko fasistinen pakkovalta mitä se on jo nykyisin tai sitten sosialismiin verhottu harvainvaltainen diktatuuri. Kaikissa skenaarioissa Venäjän hajoamisen jatkuminen on myös todennäköistä. Venäjä on huolestuttavan hauras valtio. - Persut eivät lukeudu poliittiseen keskustaan vaan laitaoikeistoon, paikoin Kokoomuksestakin oikeammalle. Kepulle on suorastaan häpeällistä verrata puoluetta persuihin. Sitä tuskin monikaan kepulainen haluaa. Ei Kepukaan mitään poliittista keskustaa edusta. Jos edustaisi, poliittisen keskustan koko olisi sama kuin Kepun kannatus. Kepu on maatalous- ja syrjäseutujen puolue, ei sellainen mitään keskustaa edusta millään mittarilla. Maatalous- ja syrjäseutupuolueena on Kepu on ehkä vasemmistolaisin puolueemme. Toisaalta se vannoo markkinatalouden nimeen, mikä tuntuu oudon ristiriitaiselta. Maatalous- ja syrjäseutupolitiikka kun perustuu täysin tulonsiirtoihin.
Persut on rehdimpi puolue siinä mielessä, että se vastustaa tulonsiirtoja ja harjoittaa siten oikeistolaista politiikkaa ryhdikkäästi. Tosin sekin valhtelee olevansa duunarien puolue, vaikka leikkaa duunarien eduista sen minkä kerkiää ja kehtaa. Kanslaiset ovat alkaneet enenevässä huomaamaan tämän ristiridan.
Saippumaisia puolueita ovat Kepu, persut ja RKP sekä osin muös Vihreät. Ne yrittävät harjoittaa mahdollisimman ristiriitaosta ja epäselvää politiikkaa ulospäin. Persut on näistä kuitenkin suoraselkäisin. Kaikki muut puolueet ovat enemmän sitä, mitä ne kertovat olevansa. Kokoomus on erittäin selkeästi hyvätuloisten ja varakkaiden puolue, sen profiili on kaikken selvin. Myös SDP on hyvin selkeästi palkansaajien puolue, Vasemmistoliitto huono-osaisten puolue ja KD kristillisen oikeiston puolue. Jos äänestää talous edellä, valinta osuu selkeimmin Kokoomukseen, SDP:hen tai Vasemmistoliittoon näkemyksestä riippuen. - Tämä eduskunnan syrjäyttäminen pitää paikkansa muutoin, mutta ei siihen väkivaltaa liittynyt. Väkivallalla uhkaamista sen sijaan oli. Venäjän väliaikainen hallitus valmistautui kukistamaan valtalakihaaveet väkivalloin tuomalla aseellisia joukkojaan asemiin. Eduskunnan hajotuksen laillisuus oli kyseenalaista, koska se tapahtui erilaisen painostuksen ja suoranaisen väkivallan uhan alla. Suomen oma oikeisto toimi aktiivisesti tässä venäläisten kanssa yhteustyössä. Erityisesti Carl Enckell oli asiassa hyvin aktiivinen.
Sisällssotaa eivät aloittaneet suojeluskunnat, vaikka erilaisia väkivaltaisuuksia oli puolin ja toisin jo ennen sotaa suojeluskuntien ja punakaartin kesken. Maassa ei ollut laillista järjestyvaltaa, minkä vuoksi tällaiset Soldier of Odin tyyppiset rikollisjoukot ryhtyivät käyttämään laittomasti tätä valtaa.
Meillä tunnetaan aika heikosti itsenäisyyttä edeltävää historiaa, vaikka sillä oli olennainen vaikutus sisällissodan syntyyn. Suomessa ensimmäisinä itsenäisyytta tavoittelivat kansallismieliset fennomaanit jo 1800-luvun puolivälistä asti hegeliläisyyden kasvun myötä. Työväenliikkeen perustaminen jälkeen SDP tavotteli myös itsenäisyyttä, koska tasavaltalaisessa demokratiassa se uskoi saavuttavansa enemmistöaseman ja sen avulla toteuttamaan tavoitteitaan. Venäjän vallan alla tällaiset tavoitteet torpattiin aina viime kädessä tsaarin päätöksillä. Oikeisto vastusti itsenäisyyttä, koska se käsitti etunsa vaarantuvan sen myötä. Vasta bolshevikkien noustua valtaan Venäjällä, myös oikeisto alkoi kallistua itsenäistyminen puolelle. - Näihin sitaatteihin ei ole juurikaan huomauttamista. Aseellinen kapina aloitettiin SDP:n radikaalin vähemmistön päätöksellä. Nämä olivat kaapanneet vallan puolueen sisällä epävakaissa oloissa. Päätös oli suuri virhe, joka vain pahensi suomalaisten kahtiajakautumista, kun vihamielisyys puolin ja toisin paheni väkivaltaisuuksiin, jotka jatkuivat vielä sodan jälkeenkin punaisten tappamisena ja vainoamisena. Osaltaan hävinneiden katkeruus vaikutti pitkälle eteenpäin ja lienee yksi syy siihen, miksi vasemmiston kannatus oli suurta sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Tämä näkyi mm. urheilussa, missä vasemmistolaisille oli omat urheilujärjestönsä ja oikeistolla omansa.
Tällaiset sodat eivät kuitenkaan ala noin vain ilman mitään syytä. Syyt löytyvät edeltävästä historiasta ja vasemmiston epäonnistumisessa parantaa työväestön ja köyhälistön oloja parlamentaarisin keinoin. Yhteen syyhyn otetaan kantaan tässä ketjussa toisen kirjoittajan toimesta eli siihen, että vasemmstoenemmistöinen eduskunta hajotettiin kyseenalaisella tavalla 31.7.1917. Hajottaminen tapahtui Venäjän väliakaisen hallituksen eli Kerenskin hallituksen sekä Suomen valtalakia vastustaneen oikeiston juonittelulla. Tässä kohdin on syytä muita, että Maalaisliitto kuitenkin kannatti valtalakia eikä ollut osallinen juonitteluun venäläisten kanssa. Valtalain tavoitteena oli Suomen itsenäistyminen, mitä vasemmisto siis tavoitteli jo ennen oikeistoa. Oikeisto puolestaan pelkäsi, että itsenäisyys johtaisi demokratian kasvuun ja sen etujen heikkenemiseen, mikä ei toki ollutkaan epärealistinen usko. - Valitettavasti asia näyttää kääntyneen niin, ettei USA enää ole se tuki ja turva, mikä se on ennen Trumpia ollut. En minä siis sitä kiistä, etteikö USA olisi ollut tuki ja turva, mutta ei tunnu olevan sitä enää. USAn ja EUn välit ovat huonot. Amerikkalaiset käyvät Euroopassa lähinnä haukkumassa ja meitä ja Trump ehkä silloin tällöin pelaamassa golfia Skotlannissa ja myhäilemässä brittien hovin kanssa.
Ei nykyistä Saksaakaan voi verrata saati samaistaa natsi-Saksaan. Sama koskee USAta. Trumpin johtama USA on täysin eri kuin kaikkien muiden presidenttien johtama USA. Trumpin on sillä putlerin tiellä. Hänhän ihaillee estoitta sekä putleria että Korean paksupeteä. Euroopan demokratioita hän suorstaan vihaa. Samoin hän vihaa Kanadan liberaalijohtoa ja haluaa liittää Kanadan USA yhdeksi osavaltioksi. Näitä Lebensraum -ajatuksia Trumpilla on hitlerin tavoin useita vireillä samanaikaisesti.
USAssa saatetaan myös ajautua tilanteeseen, missä sotilasjohto kieltäytyy tottelemasta Trumpin antamia käskyjä. Vähän ennakkoa on tästä jo saatukin. Varapresidentti Vance on erityisessä asemassa, sillä hän taitaa olla ainoa, joka voisi tehdä aloitteen presidentin mielenterveyden tutkimiseksi ja presidentinviran hoidon kyseenalaistamiseksi. Vancella ei liene uskallusta tähän, koska hänen ajateltaisiin edistävän vain omaa etuaan. - Älä nyt viitsi. Ne rehentelevät paljon enemmän ja ihan päivätyökseen. Heidän sijoutussiivujensa suosio perustuu myös siihen, että kertovat omista menestymistään ja kasvattavat siten seuraajien luottamusta. Monet tekevät tällä bisnestä, kun pääsy tarkempiin tietoihin voi vaatia rekisteröytymisen ja ainakin pienen maksun. USAn markkinoilla on muutamia erittäin hyvin asiaansa perehtyneitä bloggareita, joiden sivustuilta saa hyvää tetoa. Yksi on esim. taloustieteen professori, toinen entinen sijoituspankkiiri. Seuraan erityisesti niitä, jotka ovat perehtyneet teknologia-alan yrityksiin.
Sinua taitaa vaan pikkasen harmittaa, kun et ole itse onnistunut yhtä hyvin. Lohdutukseksi voi sanoa, että omasta mielestäni myös hyvällä tuurillakin on välillä sormensa pelissä. - Joo, en ole rikas mutta keskimääräistä varakkaampi, mikä johtuu ennen muuta sijoitusteni onnistumisesta pitkässä juoksussa. Jokunen vuosi on tullut takkiinkin, mutta oppirahat täytyy aina maksaa. Tappiot johtuvat siitä, etten ehtinyt ottaa fundamenteista tarpeeksi selvää vaan sijoitin pikkasen enemmän tunteella. Riskinsietokykyni on aina ollut suuri, mutta sijoitan vain se omaisuuteni osan, joka on tavallaan varaa menettää normielämän siitä kärsimättä. Varakkuus luo elämään varmuutta ja vakautta, ei sillä ole muuta merkitystä. Muuten omaisuuden määrä on vain lukuja taulussa. En nyt erityisen vaatimatonkaan ole, mutten mikään narsistikaan. Kilpailuvietti on ehkä tulosta nuoruusvuosien urheiluajoilta. Harrastin kilpaurheilua puolitosissaan jalkapallossa, vaikka jääkiekko olisi ollut parempi laji monessakin mielessä. Sitäkin pelasin harrastetasolla. Uinnissakin olin kohtalainen ja opettaja yritti saada minut HTU:hun harjoiittelemaan, muttei se minua kiinnostanut niin paljon. Siihen aikaan seuran tunnettuja uimareita olivat olympaialsissakin kilpailleet puolisot Matti Kasvio ja Ulla Patrikka, joiden poika Antti Kasvio menestyi myös hyvin uimarina. Futista pelasin yhdssä stadilaisessa seurassa, mutta jätän sen tarkemmin mainitsematta, koska joku voi alkaa kaivella joukkueen vanhoja pelaajatietoja.
Toki se herättää minussa tyydytästä, kun onnistun ja näen onnistumiseni johtuneen työni tuloksista. Kuten sanoin tämä on tavallaan kokopäivätyötä. Shorttaamisen ole jättänyt harjoitteluvaiheeseen, koska siihen menisi helposti koko aika, kun pitäisi vahdata näyttöä päivät pitkät. Painotan jatkossa ehkä enemmän ns. arvosijoittamista, missä osakkeiden kurssiheilahtelut ovat vähäisiä. Nyt esim. suurimmista sijoutuskohteistani muistipiiriyhtiöt tuottavat jättivoittoja, mutta tarkkana pitää olla, sillä ne voivat pudotakin viikossa puoleen arvostaan kuten kävi Sandiskille. Tosin siinä oli kyse sijoittajien ylireagoinnista, minkä osasin hyödyntää ja tankkasin loistoyritystä halvalla. Sandisk, Micron ja korealainen SK Hynix ovat aikamme superyrityksiä, joiden voittokulku on ollut aivan satumainen eritoten tänä vuonna. Arvot ovat hetkessä yli kymmenkertaistuneet ja samoin liiketoiminnan tulokset. Näistä Microniin aloin sijoiittaa jo viitisen vuotta sitten toki ymmärtämättä silloin, miten valtavan kasvun yhtiö voi kokea. - Trump arvosteli ja mollasi Pomoa jo ensimmäisellä kaudella, kun tämä kielsi biisiensä soittamisen Trumpin vaalitilaisuuksissa. Moni muukin viihdealan tähti on vastustanut Trumpia, joten ei Pomo ole ainoa, jolle Trump on kilhatanut. Viime vaaleissa kilahtisen kohteena oli tämän ajan supertähti Taylor Swift, joka ilmoittautui myös Trumpin vastustajaksi.
- Näistä ehdokkaista Rebecca Grynspan lienee jonkinlainen ennakkosuosikki. Tässä on varmaan paljonkin kelvollisia ehdokkaita, mutta eivät heidän hartiansa riitä YK:n roolin paluattamiseen siitä ahjosta, missä se nykyään on. Jokainen konfliktivaltio tuntuu viittaavan kintaalla YK:n päätöksiin. Näin tekee jatkuvasti Israel sekä sitä tukeva USA ja Venäjä.
Sanna Marin ei ole sopiva ehdokas, joten hänen olisi ollut turha lähteä kisaamaan. Yhtäkään ehdokasta ei valita, jos joku turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä vastustaa ehdokasta. Venäjä vastustaisi taatusti Marinin ehdokkuutta, joten se olisi siinä. Parhaat mahdollisuudet ovat tällaisten globaalin eteläisen maailman edustajilla, jotka ovat olleet kaukana aikamme konfliktopesäkkeistä. Vuorojärjestyksessä taitaa olla nyt latinalainen Amerikka, joten valinta osuu sieltä kotosiin oleviin ehdokkaisiin ja heiitähän porukaas onkin paljon ja tämä Grynspan siis ykkössuosikki. Muutama afrikkalainen on myös ehdokkaana. Euroopasta ei liene ketään eikä kellään europpalaisella olisi mahdollisuuksiakaan. Venäjä ja USA eivät hyväksyisi yhtäkään ja toisaalta Ranska ja Englanti torppaisivat Venäjä-mielisen maan ehdokkaan. Tässä painottuvat ehdokkaan henkilökohtaiset ominaisuudet ja tämän kannattaisi tässä vaiheessa pitää matalaa profiilia ja olla ärsyttämättä yhtäkään turvallisuusneuvoston vakituista jäsenmaata. Venäjä ja Kiina tulevat tarkoin tutkimaan sen, mikä yhteys latinalaisen maan ehdokkaalla olut Yhdysvaltoihin eli kuinka herkkä tämä on USAn vaiikuttamisyrityksille. Tämä voi suosia afrikkalaisehdokkaita, jos Venäjä ja Kiina löytävät tällaisia esteitä kanatukselleen. Grynspan sai ison suosion koeäänestyksesä, joten hän lienee tässä vaiheessa aika vahvoilla. Ensimmäinen nainen pääsihteeriksi taidetaan nyt valiita. - Sulle sanoisin vielä erikseen, että miksi niuhotat palstan tarkoituksesta koko ajan. Minusta on ainakin mukavaa, jos palstalla keskustellaan jostain järkevästä ja asiallisesti sen sijaan, että kerrotaan omista johtajan taidoista tai muista kirjoittajista.
Kyllähän jokainen ymmärtää, että täällä keskustellaan Kepusta ja sen politiikasta. Eduskunnassakin keskustellaan politiikasta, mutta jos joku kertoo eduskunnan kahvilassa tai istuntosalissa vieruskaverilleen, että tuli saunottua koko kesäloma, kun ilma ulkona oli niin kylmä, niin tuskin edes puhemies Halla-aho vetäisi siitä hernettä nenäänsä.